Muuttaisitko tässä tapauksessa (miehen) työn takia?
Meillä on siis tilanne, että mies kävi työhaastattelussa ja sai kyseisen paikan ja aikaa on pari viikkoa ilmottaa ottaako työn vastaan. Mies on nytkin töissä, mutta kyseinen työ on määräaikainen, sopimus kyllä todennäköisesti jatkuisi tämänkin määräaikaisuuden päätyttyä, mutta aina on pieni riski, ettei jatkukaan. Työ alkaisi siis reilu pari viikkoa sen jälkeen kun miehen määräaikainen soppari vanhassa työssä loppuu. Alla äkkiseltään mieleen tulleita plussia ja miinuksia.
+ vakituinen
+ palkka lähes 1000€ isompi
+ joustavammat työajat, mahdollisuus tehdä etänä osittain
+ minun yritykseni pyörisi uudellakin paikkakunnalla
+ elintaso pysyisi melko samana, mikään ei ole hirveästi kalliimpaa kun täällä missä nyt asumme
- muutto 250km päähän, vanhan talon myynti, uuden ostaminen
- lasten koulu/päiväkoti vaihtuu, kaverit jää tänne
- monet läheiset jatkossa kaukana
Kommentit (50)
Muuttaisin ehdottomasti, kun kerran omakin elinkeino säilyisi uudella paikkakunnalla. Minulle ympäristönvaihdos olisi pelkkää plussaa, mukavaa vaihtelua. Lapsetkin kyllä selviävät muutosta hyvin.
En muuttaisi. En halua että lapset joutuu muuttamaan. Talon myynti myös vaikeaa. 1000 e palkankorotus on pieni
Todellakin muuttaisin. Kyllä sieltä uudelta paikkakunnalta tapaa uusia ihmisiä ja saa ystäviä, kun vähän viitsii nähdä vaivaa. Mitäs jos miehen määräaikainen ei jatkukaan, saisko jotain muita töitä nykyiseltä asuinpaikkakunnaltanne?
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. En halua että lapset joutuu muuttamaan. Talon myynti myös vaikeaa. 1000 e palkankorotus on pieni
Eikö tätä ole vieläkään tajuttu suurimmaksi syyksi, miksi suomalainen ei muuta työn perässä?
=> Lapsuudesta asti on pidetty tiukasti kiinni siitä, ettei mikään muutu.
Opeta lapsesi muuttamaan, niin ei jää samaan loukkuun aikuisena kuin niin monet muut.
Monta kertaa muuttaneena sanoisin, että en muuttaisi. Jos voisin jotakin elämästäni muuttaa niin en olisi alunperikään lähtenyt miehen työn takia muuttamaan yhtään minnekään vaan pysynyt siellä missä me asuimme kun menimme yhteen.
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. En halua että lapset joutuu muuttamaan. Talon myynti myös vaikeaa. 1000 e palkankorotus on pieni
Meille kyllä tuo lähes 1000€/kk palkankorotus (nettona) on suuri, vaikkei nyt ihan pienituloisia ollakaan.
Tämän nykyisen talon myynti onnistunee melko helposti, mutta enemmän mietityttää, että miten nopeasti sitä löytää mieleisen talon uudelta paikkakunnalta. Ainahan tietty voi muuttaa ekaks esim. vuokralle, kunnes löytyy mieleinen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Todellakin muuttaisin. Kyllä sieltä uudelta paikkakunnalta tapaa uusia ihmisiä ja saa ystäviä, kun vähän viitsii nähdä vaivaa. Mitäs jos miehen määräaikainen ei jatkukaan, saisko jotain muita töitä nykyiseltä asuinpaikkakunnaltanne?
Jos nykyinen työ ei jatkuisi niin ei mies varmasti ainakaan heti löytäisi uutta työtä täältä eikä todennäköisesti lähikunnistakaan.
ap
Meillä tuossa tapauksessa muuttaisi vain mies. Välimatka on niin lyhyt, että mies pystyy tulemaan viikonlopuiksi kotiin ja etäpäivinähän on sama, missä töitä tekee.
Vuoden sisään olen kuullut parista tapauksesta, jossa uudessa työpaikassa on alle puolen vuoden sisällä tullut yt:t, joten työpaikan pysyvyyden varaan en laskisi mitään. Huonolla tuurilla vuoden päästä mies on irtisanottu ja muutto oli ihan turha.
Miksi vain määräaikainen sopimus? Kuinka varmaa on, että työt jatkuisivat?
En muuttaisi. Mies saisi ihan keskenään muuttaa ja minä jäisin lasten kanssa vanhaan. Jos siis meille tulisi tuollainen tilanne, niin näin kävisi. Minulla ja lapsilla on täällä nykyisessä paikassa kaikki, on mummola, on muut sukulaiset, ystävät, työ, koulut, isot tukiverkot, itse suunniteltu ja rakennettu koti ja omin käsin tehty piha, eli ihan kaikki. Uudessa paikassa ei olisi yhtään mitään ja se palkka ei ainakaan minulle merkitsisi pätkääkään. Olen muuttanut myös miehen työn perässä niin monta kertaa Suomessa ja maailmalla, että se riittää. Mies muuttakoon siis yksin.
Ehdottomasti muutettaisiin. Katselisin jo innolla taloja Etuovi.comista ja Oikotieltä, suunnittelin sisustusta ja ottaisin selvää paikkakunnan kouluista. Me muutimme vakipaikan vuoksi toiselle paikkakunnalle, vaikka palkka laski, koska vakipaikkoja ei nykyään ole kovin usein tarjolla. Toki jos et rakasta miestäsi, ei kannata lähteä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. En halua että lapset joutuu muuttamaan. Talon myynti myös vaikeaa. 1000 e palkankorotus on pieni
Eikö tätä ole vieläkään tajuttu suurimmaksi syyksi, miksi suomalainen ei muuta työn perässä?
=> Lapsuudesta asti on pidetty tiukasti kiinni siitä, ettei mikään muutu.
Opeta lapsesi muuttamaan, niin ei jää samaan loukkuun aikuisena kuin niin monet muut.
Vain helsinkiläiset eivät voi muuttaa. Muille on tuttua muutto työn perässä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vain määräaikainen sopimus? Kuinka varmaa on, että työt jatkuisivat?
Kyseinen työnantaja perustelee määräaikaista sillä, ettei koskaan tiedä tarvitseeko työntekijää enää vuoden tai puolentoista päästä. Töiden jatkumisen varmuus on nyt ehkä noin 50/50.
ap
En ainakaan aluksi muuttaisi. Mies voisi muuttaa yksin, ja sit vois katella kannattako koko perheen muuttaa.
Eri asia on, jos ette viihtyisi nykyisellä paikkakunnalla. Mielestäni tärkeintä on että lapset viihtyy, miksi heidät pitäs pakottaa muuttamaan.
En muuttaisi, jos työpaikka ei ole vakituinen. Etänä aluksi? Ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja! Tämän sanoo ihminen, joka rakastaa muuttamista 😊
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Mies saisi ihan keskenään muuttaa ja minä jäisin lasten kanssa vanhaan. Jos siis meille tulisi tuollainen tilanne, niin näin kävisi. Minulla ja lapsilla on täällä nykyisessä paikassa kaikki, on mummola, on muut sukulaiset, ystävät, työ, koulut, isot tukiverkot, itse suunniteltu ja rakennettu koti ja omin käsin tehty piha, eli ihan kaikki. Uudessa paikassa ei olisi yhtään mitään ja se palkka ei ainakaan minulle merkitsisi pätkääkään. Olen muuttanut myös miehen työn perässä niin monta kertaa Suomessa ja maailmalla, että se riittää. Mies muuttakoon siis yksin.
Meillä tuo pelkkä miehen muuttaminen ei olis se paras ratkaisu eikä ehdä edes harkittavissa. Kaksi todella haastavaa erityislasta plus melko vilkkaat kaksoset ja veisi varmasti ihan eri lailla voimia se arjen pyöritys, kun kaikesta olisi pääosin yksin vastuussa. Sitten ois varmasti eri asia, jos minun työllistyminen tuolla olisi epävarmaa tmv.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti muutettaisiin. Katselisin jo innolla taloja Etuovi.comista ja Oikotieltä, suunnittelin sisustusta ja ottaisin selvää paikkakunnan kouluista. Me muutimme vakipaikan vuoksi toiselle paikkakunnalle, vaikka palkka laski, koska vakipaikkoja ei nykyään ole kovin usein tarjolla. Toki jos et rakasta miestäsi, ei kannata lähteä mihinkään.
Kyllä mä miestäni rakastan, mutta siitä huolimatta vähän mietityttää muutto noinkin kauas käytännössä vieraalle paikkakunnalle, josta ei tunne ketään. Tokihan niihin ihmisiin tutustuu ajan kanssa.
ap
Muuttaisin.