Lue keskustelun säännöt.
Illanviettoja, tutustumisia, AMK, häh??
17.06.2016 |
Tulokset AMK-valinnasta ei ole vielä tulleet mutta lueskelin jo koulun äskettäin julkaisemia kirjeitä uusille opiskelijoille, siellä oli myös kirjeet tuutoreilta aloittaville opiskelijoille. Olen hakenut useammalle alalle joten luin useampia kirjeitä huvikseni. Mutta se mistä kauhistuin oli se että kaikissa kirjeissä puhuttiin jo ensimmäiselle kouluviikolle järjestetyistä illanvietoista jne jne, ja jossain kirjeessä oli tuutorit jopa kirjoittaneet että pyytävät aloittavia opiskelijoita varaamaan koko ensimmäisen viikon illat luokkakavereihin tutustumiseen?? Mitä ihmettä?
Haluan toki tutustua ja kenties ystävystyäkin luokkatovereiden kanssa mutta ei minulla ole mitenkään aikaa tuollaiseen! En ole kovin monta vuotta keskimääräistä ammattikorkeaan hakevaa vanhempi, mutta minulla on perhe, koti ja muutakin elämää, ja tulen tekemään myös töitä opintojen ohessa!
Jäänkö nyt totaalisesti ulkopuoliseksi kun en pysty enkä halua osallistua ryyppäjäisiin tai käyttää suuremmin vapaa-aikaani koulukavereiden tapailuun?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo tapaamiset on ryhmäytymistä. Jos ei osallistu, jää aika hyvin porukan ulkopuolelle ja opiskeluhan on nykyisin aika tavalla ryhmässä tehtäävä, yksilösuorituksia on aika vähän. Ryhmätöitä tehdään muulloinkin kuin virallisena kouluaikana, joten jos alusta asti tekee selväksi,että hei,minulla on tämä perhe ja puoliso,joiden kanssa olen mieluummin kuin teen ryhmätöitä, niin huomaa kohtalaisen ripeästi olevansa muutenkin ei-toivottu henkilö.
Opiskeluun ja niihin töihin osallistuminen nyt on varmaan kuitenkin eri asia?
Kyllä,ne ovat eri asia. Silti aikuisestakin tuntuu pahalta, kun ryhmätöitä annettaessa ei löydykään ryhmää, johon pääsee mukaan, koska kaikki muut oat löytäneet yhteisönsä yhteisissä tapaamisissa. Siinä sitä saa sitten "kaupata" itseään ja huomata, että on ei-toivottu jäsen tiiviissä porukassa.
Opiskelu ja oppiminen ei ole vain luennoilla istumista. Nykyisin puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan ymmärrä ap:n ongelmaa. Haluat tutustua opiskelukavereihin, mutta samaan aikaan olet tuohtunut siitä, että uusille opiskelijoille järjestetään yhteisiä illanviettoja?
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä ap:n ongelmaa. Haluat tutustua opiskelukavereihin, mutta samaan aikaan olet tuohtunut siitä, että uusille opiskelijoille järjestetään yhteisiä illanviettoja?
No lue uudestaan jos et ymmärtänyt. Ongelma on siis se etten ollut huomannut ajatella ettei tutustuminen luokkatovereihin kävisikään normaalisti kouluaikana koulutehtävien ja opintojen parissa vaan oletuksena onkin että ihmiset pystyvät kouluajan ulkopuolellakin viettää vapaasti aikaansa iltaisin yhdessä esim. baareissa ym juhlissa.
Tutustun toki mielelläni eikä minulla normaalissa tutustumisessa mitään ongelmaa ole, muun kun ajan käytön suhteen, kun on perhe, puoliso ja myöskin jonkin verran viikonloppu- ja iltatöitä opintojen ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä ap:n ongelmaa. Haluat tutustua opiskelukavereihin, mutta samaan aikaan olet tuohtunut siitä, että uusille opiskelijoille järjestetään yhteisiä illanviettoja?
No lue uudestaan jos et ymmärtänyt. Ongelma on siis se etten ollut huomannut ajatella ettei tutustuminen luokkatovereihin kävisikään normaalisti kouluaikana koulutehtävien ja opintojen parissa vaan oletuksena onkin että ihmiset pystyvät kouluajan ulkopuolellakin viettää vapaasti aikaansa iltaisin yhdessä esim. baareissa ym juhlissa.
Tutustun toki mielelläni eikä minulla normaalissa tutustumisessa mitään ongelmaa ole, muun kun ajan käytön suhteen, kun on perhe, puoliso ja myöskin jonkin verran viikonloppu- ja iltatöitä opintojen ohessa.
Tämä siis ap.
Meillä ainakin perheelliset, vähän vanhemmat opiskelijat olivat ryhmän suola! Osallistuivat alussa muutamaan juttuun, mutta totta kai jengi ymmärsi etteivät voi olla bilehileinä joka ilta. Kyllä niissä pakollisissa ryhmätöissä tutustuu niin hyvin ettei jää ulkopuoliseksi. Ja me ainakin arvostimme näiden hiukan vanhempien opiskelijoiden erilaista näkökantaa asioihin. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin perheelliset, vähän vanhemmat opiskelijat olivat ryhmän suola! Osallistuivat alussa muutamaan juttuun, mutta totta kai jengi ymmärsi etteivät voi olla bilehileinä joka ilta. Kyllä niissä pakollisissa ryhmätöissä tutustuu niin hyvin ettei jää ulkopuoliseksi. Ja me ainakin arvostimme näiden hiukan vanhempien opiskelijoiden erilaista näkökantaa asioihin. 😊
Kiitos hieman huojentavammasta vastauksesta. :)
ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin perheelliset, vähän vanhemmat opiskelijat olivat ryhmän suola! Osallistuivat alussa muutamaan juttuun, mutta totta kai jengi ymmärsi etteivät voi olla bilehileinä joka ilta. Kyllä niissä pakollisissa ryhmätöissä tutustuu niin hyvin ettei jää ulkopuoliseksi. Ja me ainakin arvostimme näiden hiukan vanhempien opiskelijoiden erilaista näkökantaa asioihin. 😊
Nuoret halusivat aina tehdä ryhmätyöt samojen ihmisten eli kavereidensa kanssa ja saattoivat pyytää vaihtamista kavereidensa ryhmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se illanvietto aina tarkoita baariin menoa varsinkaan aluksi. Toki osa saattaa mennä, mutta suurin osa lähteen kotiin silloin. Meillä ainakin pidettiin nyyttäreitä, oli olympialaiset, ja yleisesti tutustittiin toisiin. Kyl siinä 1-3 siideriä saattoi mennä, osalla meni enemmän, osalla vähemmän.
Lisäksi kierreltiin paikkakunnalla, käytiin piknikillä.. Joskus oltiin pystybaarissa, mutta sielläkin juteltiin lähinnä. Yökerhoihin meni vain nuorimmat.
Kyllä se vaan kuuluu opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo tapaamiset on ryhmäytymistä. Jos ei osallistu, jää aika hyvin porukan ulkopuolelle ja opiskeluhan on nykyisin aika tavalla ryhmässä tehtäävä, yksilösuorituksia on aika vähän. Ryhmätöitä tehdään muulloinkin kuin virallisena kouluaikana, joten jos alusta asti tekee selväksi,että hei,minulla on tämä perhe ja puoliso,joiden kanssa olen mieluummin kuin teen ryhmätöitä, niin huomaa kohtalaisen ripeästi olevansa muutenkin ei-toivottu henkilö.
Opiskeluun ja niihin töihin osallistuminen nyt on varmaan kuitenkin eri asia?
Kyllä,ne ovat eri asia. Silti aikuisestakin tuntuu pahalta, kun ryhmätöitä annettaessa ei löydykään ryhmää, johon pääsee mukaan, koska kaikki muut oat löytäneet yhteisönsä yhteisissä tapaamisissa. Siinä sitä saa sitten "kaupata" itseään ja huomata, että on ei-toivottu jäsen tiiviissä porukassa.
Opiskelu ja oppiminen ei ole vain luennoilla istumista. Nykyisin puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta.
Ei se aikuinen pääse osaksi nuorten porukoita vaikka osallistuisi illanviettoihin. Ellei itsekin ole joku nuorekas ja muodikas pissis joka tykkää ryyppäämisestä nuorten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se illanvietto aina tarkoita baariin menoa varsinkaan aluksi. Toki osa saattaa mennä, mutta suurin osa lähteen kotiin silloin. Meillä ainakin pidettiin nyyttäreitä, oli olympialaiset, ja yleisesti tutustittiin toisiin. Kyl siinä 1-3 siideriä saattoi mennä, osalla meni enemmän, osalla vähemmän.
Lisäksi kierreltiin paikkakunnalla, käytiin piknikillä.. Joskus oltiin pystybaarissa, mutta sielläkin juteltiin lähinnä. Yökerhoihin meni vain nuorimmat.Kyllä se vaan kuuluu opintoihin.
Meillä taas ryyppääminen, kotibileet, baarit ja opiskelijabileet baareissa ovat mukana kuvioissa vahvasti.
Illanviettoja on alussa, sen jälkeen ne vähenevät. Ja aluksi niihin on syytä suhtautua "osana opiskelun työtä". Ne on vähän kuin työpaikan asiakastapaamiset, joita välillä on mihin kellonaikaan sattuu. Ne kuuluu hommaan ja ne pitää hoitaa. Siellä pitää olla mukava, jutustella niitä näitä, bondata - ja ei, siellä ei KUULU ryypätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aloitin viime vuonna opiskelun AMK:ssa ja en ole osallistunut kuin vain yhteen iltaohjelmaan. Silti olen saanut hyvin kavereita ja suurin osa oman alani opiskelijoista ei ole käynyt ollenkaan näissä iltajutuissa. Meillä oli parin ekan viikon aikana lähes joka päivä jotain pieniä ryhmäytymis- ja tutstumisleikkejä, joten niissä tutustuu hyvin. Myöskin ryhmätöissä näin käy sekä ihan vain ruoka- ja kahvitauoilla :-)
Mun mies aloitti AMK opinnot melkein kolmekymppisenä. Meillä on lapsiakin ja ihan normaalia kotielämää tykkäämme viettää. Miestäni kauhistutti ajatus pakollisista juhlimisista 19-vuotiaiden kanssa mutta mä sitten pakotin hänet menemään ekoihin illanistujaisiin, olivat kai nimeltään varjofuksiaiset. Siellä sitten tapasi pari muutakin ikäistään miestä joilla osalla myös perhettä ja he sitten olivatkin aika tiivis äijäporukka koko opiskelujen ajan. Kaikki ryhmätyöt tekivät yhdessä ja ripeästi. Kaikki kun olivat jo sen verran aikuisia ettei biletys enää kinnostanut ja palo takaisin työelämään oli kova niin valmistuivat kaikki ihan ennätysajassa. Pitävät edelleen yhteyttä vaikka asuvatkin vähän eri paikkakunnilla.
Varmasti säkin ap löydät niitä muita aikuisia opiskelijoita, joilla samat motiivit kuin sulla. Ei tarvitse juhlissa riekkua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap suosittelisin ettet ainakaan ihan joka vaiheessa korosta sitä, että sinulla on mies, perhe ja koti, nytkin ymmärrettiin asia jo aloitusviestissä.
Minä aloitin AMK:n muutaman vuoden suurta osaa vanhempana, osallistuin reippaasti moniin vapaa-ajan juttuihin ja olin avoimin mielin. Löysin tosi ihania ystäviä, joiden kanssa olemme tiiviisti tekemisissä myös nyt vuosia koulun loppumisesta. Ja ei kaikki aloittavat ole suoraan lukiosta tulleita, monella on välivuosia kenellä mistäkin syystä.
Mä en tajua. Joutuuhan sitä työelämässäkin juoksemaan illanvietoissa yms, se on sitä kuuluisaa verkostoitumista ja tietyissä tapauksissa yhteishengen ylläpitoa (työssä tietty myös asiakassuhteiden ylläpitoa). Opiskelu ei ole vain ja ainoastaan luennolla istumista, vaan yhteisöllistä, kokonaisvaltaista oppimista. Ei meillä ainakaan ollut pelkkiä ryyppäjäisiä, ja kaikenikäiset oli mukana illanvietoissa. Kannattaa kyllä mennä ainakin välillä mukaan.
Itse sain kavereita nimenomaan sen ansiosta, että jätin nuo "pakolliset" tapaamiset väliin. Herätti kuulemma kiinnostusta moinen. Nyt on vakaa ja mahtava kaveriporukka, jonka kanssa hengaamme usein. En usko väkinäiseen tutustumiseen. :)
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua. Joutuuhan sitä työelämässäkin juoksemaan illanvietoissa yms, se on sitä kuuluisaa verkostoitumista ja tietyissä tapauksissa yhteishengen ylläpitoa (työssä tietty myös asiakassuhteiden ylläpitoa). Opiskelu ei ole vain ja ainoastaan luennolla istumista, vaan yhteisöllistä, kokonaisvaltaista oppimista. Ei meillä ainakaan ollut pelkkiä ryyppäjäisiä, ja kaikenikäiset oli mukana illanvietoissa. Kannattaa kyllä mennä ainakin välillä mukaan.
Toki, mutta se on aivan eri asia mennä asiakkaan kanssa istumaan näennäisen rentoa iltaa kuin ns "omien". Pomoni ihmettelee kun olen asiakkaan seurassa viimeisen päälle hyvä ja ammattimainen seuramies, mutta omieni keskuudessa jokseenkin "painukaa helvettiin"-asenne on ilmiselvä. Katsos, kun asiakas maksaa mun palkan ja pomo on vain välikäsi siinä...
Jäät... Ei niihin ole pakko osallistua. Kiva että järjestävät.
Mikä amk on antanu tulokset jo????
Aika äkkiä sitä huomaa olevansa "aikuisten porukassa", jossa ryhmätöille sopiva aika on 15 min torstaina iltapäivällä siinä vaiheessa, kun Kirsi on vienyt pojan sählyä pelaamaan eikä Markun poika ole vielä lopettanut jalkapallotreenejä. Lapseton opiskelija löytää itsensä jostain uimahallin kahviosta tekemästä ryhmätyötä kahden kiireisen perheellisen kanssa.Nämä eivät voi joustaa, koska haluavat opiskella itse silloinkin, kun on pakko tehdä se ryhmätyö.