Illanviettoja, tutustumisia, AMK, häh??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jää ulkopuoliseksi. Hoitajana olen huomannut, että osaston henkilökunta pitää ryyppäjäisiä porukalla ja kun en itse ole kiinnostunut, olen joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Yhteinen salaisuus, kun ollaan krapulassa töissä, lähentää työporukkaa. Itse perheellisenä en jaksa tuhlata aikaa kankkuseen, niin olen nyt hylkiö työpaikalla. Ja ei, en ole ainoa vanhempi ja perheellinen, vaan päälle viiskymppiset työkaverit vetää viinaa näissä illanistujaisissa aamu neljään asti ja sitten tullaan aamuvuoroon pastilli suussa ja hihitellään nuorison kanssa, kuka lähti kenenkin kanssa.

Itse en kyllä ole hoitajana jäänyt ulkopuolelle työporukasta missään vaikka en ole ikinä käynyt työporukan illanvietoissa missään. Loistavia työyhteisöjä tullut vastaan useampia eikä ikinä ole mitään kiusaamista ollut vaan aina on otettu mukaan silti.

Jos et sinä ole kokenut, niin ei ole sitten muutkaan voineet. Vai..?

Meijän luokalla ainakin nää mammat oli omassa porukassaan jakelemassa imetysvinkkejä ja sit oli se piletysporukka erikseen. Kyllä siellä aina ne samanlaiset ihmiset löytää toisensa ja ystävystyy vaikkei nyt joka aina kaikkiin kissanristiäisiin osallistuisikaan

Vierailija kirjoitti:

En mä sanonut että se on yleismaailmallisesti paha juttu, totesin vaan että tähän tapaan haluta vältellä kaikkia sosiaalisia tapahtumia perheen verukkeella,olen törmännyt vain Suomessa ja minua henkilökohtaisesti se hämmästyttää. Olen aivan varma, että myös monen muun maalaiset pitävät perhettä maailman tärkeimpänä asiana ja monen muun maalaiset henkilöt viihtyvät myös perheensä seurassa erinomaisesti, mutta MIKSI sen pitäisi sulkea pois se, että elämään voisi kuulua ajanvietettä ja sosiaalisia tapahtumia myös muiden ihmisten kanssa? Kyllä juntteja pyörii yhtälailla näissä illanvietoissakin, ei se määritä sitä onko henkilö juntti vai ei.

En vaan tajua miksi Suomessa ei pidetä  normaalina sitä, että on työpaikkojen ja koulujen illanviettoja joissa eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat henkilöt voisivat yhdessä käydä  (muutakin kun pikkujoulut ja kesäjuhlat) ja miksi siitä pitää huolestua etukäteen, että sellaiseenkin "joutuu" käyttämään aikaa.

Ehkä siksi, että moni lapsiperhe on niin tiukilla, että on pakko käydä töissä opiskelujen ohella. Lisäksi puolison työvuorot. Kun koko paletin organisoi, niin voi tuntua suunnattoman uuvuttavalta ajatella lähteä viettämään iltaa nallekorttien kanssa ja ringissä kertomaan, olenko Avulias Anna vai Kohtalokas Kerttu. Se voi tuntua todella turhalta ajankululta sen kaiken muun rinnalla, kun haluaisi joskus levätäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä sanonut että se on yleismaailmallisesti paha juttu, totesin vaan että tähän tapaan haluta vältellä kaikkia sosiaalisia tapahtumia perheen verukkeella,olen törmännyt vain Suomessa ja minua henkilökohtaisesti se hämmästyttää. Olen aivan varma, että myös monen muun maalaiset pitävät perhettä maailman tärkeimpänä asiana ja monen muun maalaiset henkilöt viihtyvät myös perheensä seurassa erinomaisesti, mutta MIKSI sen pitäisi sulkea pois se, että elämään voisi kuulua ajanvietettä ja sosiaalisia tapahtumia myös muiden ihmisten kanssa? Kyllä juntteja pyörii yhtälailla näissä illanvietoissakin, ei se määritä sitä onko henkilö juntti vai ei.

En vaan tajua miksi Suomessa ei pidetä  normaalina sitä, että on työpaikkojen ja koulujen illanviettoja joissa eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat henkilöt voisivat yhdessä käydä  (muutakin kun pikkujoulut ja kesäjuhlat) ja miksi siitä pitää huolestua etukäteen, että sellaiseenkin "joutuu" käyttämään aikaa.

Ehkä siksi, että moni lapsiperhe on niin tiukilla, että on pakko käydä töissä opiskelujen ohella. Lisäksi puolison työvuorot. Kun koko paletin organisoi, niin voi tuntua suunnattoman uuvuttavalta ajatella lähteä viettämään iltaa nallekorttien kanssa ja ringissä kertomaan, olenko Avulias Anna vai Kohtalokas Kerttu. Se voi tuntua todella turhalta ajankululta sen kaiken muun rinnalla, kun haluaisi joskus levätäkin.

Nojoo se on sitten toinen juttu jos ohjelma on noin idioottimaista, ettei se kiinnosta. Mutta jos jatkuvasti ja aina ajatus siitä, että lähtisi viettämään kollegoiden tai opiskelukavereiden kanssa illalla aikaa esim. ravintolaan, baariin tai kahvilaan on pelkästään uuvuttava niin jotain on vialla. Joskus juuri se tuulettuminen hieman eri seurassa voi olla jopa virkistävää, kunhan saa aikaiseksi lähteä. Mutta ennakkoasenne tuntuu monilla olevan se, ettei siihen ole aikaa eikä jaksamista mikä on sääli.

Eikö se ohjelma aina ole älytöntä ammattikorkeissa ja yliopistoissa? Teekkareilla on käsittääkseni jotain pukujuhlia, sitsejä ja ehkä rotsinkielisillä on jotain fiksumpaa myös. Muut vetävät haalarit päällä ja sukkahousut päässä puistoissa tekemässä pikku tehtäviä ja sitten vanhempina järjestävät räkäkännivappubileitä.

Tämä kommentti on ihmiseltä, joka ei halunnut osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ohjelma aina ole älytöntä ammattikorkeissa ja yliopistoissa? Teekkareilla on käsittääkseni jotain pukujuhlia, sitsejä ja ehkä rotsinkielisillä on jotain fiksumpaa myös. Muut vetävät haalarit päällä ja sukkahousut päässä puistoissa tekemässä pikku tehtäviä ja sitten vanhempina järjestävät räkäkännivappubileitä.

Tämä kommentti on ihmiseltä, joka ei halunnut osallistua.

Juu no tuollaiset eivät ole minun juttuni, ja alani ei muutenkaan vaadi sen kaltaista verkostoitumista että opiskelutovereista olisi siinä suurempaa hyötyä. Töitä kyllä riittää muutenkin. Järkevää ajanviettoa toki luokkakavereiden kanssa jonkunverran pystyn minäkin varmasti ajankäytön puolesta silloin tällöin harrastamaan mutta säikähdin tosiaan sitä kun niissä tuutorkirjeissä jo pyydettiin varaamaan kaikki ensimmäisen viikon illat tutustumisiin ja illan viettoihin, sellainen ei tule onnistumaan, mutta ehkäpä tosiaan on niin ettei se kaikilta muiltakaan onnistu. Ja ylläkerrotun kaltaiseen ajanviettoon en kyllä ole kiinnostunutkaan osallistumaan... 

ap 

Onneksi näyttää siltä että suurin osa luokkatovereistani on myös perheellisiä ihmisiä! Ehkäpä ongelmaa ei siis tule, vaikka ihmettelin kyllä suuresti sitäkin että nämä fuksiaiset oli ihan merkitty lukujärjestykseen asti... Kesto iltaan 20:30 asti? Huhhuh. Noh, ehkei se ole kuitenkaan pakollista, eihän nyt siihen aikaan uskalla enää edes julkisilla liikkua että pääsisi keskustasta kotiin.

ap

Meidän koulutusohjelmassa aloitti reilut 30 opiskelijaa ja ikähaarukkaa oli 19-34 v. Itse olin 25. Kyllähän ne pari ekaa viikkoa oli täynnä kaiken maailman tutustumisleikkejä, kisoja, illanviettoja ja ryyppäjäisiä. Rehellisesti sanottuna en olisi jaksanut olla kaikessa mukana, mutta ihan hyvä, että olin. Ne jotka eivät tutustuneet muihin heti alussa, jäivät kieltämättä myöhemminkin vähän ulkopuolisiksi. Toisaalta sitten oli se pahin ryyppyporukka, jotka kävivät joka viikko ties missä pippaloissa, ja tähän kuului myös niitä kolmekymppisiä opiskelijoita... Heidän kanssa oli rasittavaa tehdä ryhmätöitä, koska kaikki meni bilehileiden baariaikataulujen ehdoilla.

Pari perheellistäkin opiskelijaa meidän koulutusohjelmassa oli, eikä heidän kanssaan taas ollut ollenkaan vaikeaa löytää yhteistä aikaa ryhmätyöhön. :)

Itse olen aina ollut ulkopuolinen oli tilanne mikä vain että ei kuule enää paljoa heilauta.

Vierailija kirjoitti:

Tulokset AMK-valinnasta ei ole vielä tulleet mutta lueskelin jo koulun äskettäin julkaisemia kirjeitä uusille opiskelijoille, siellä oli myös kirjeet tuutoreilta aloittaville opiskelijoille. Olen hakenut useammalle alalle joten luin useampia kirjeitä huvikseni. Mutta se mistä kauhistuin oli se että kaikissa kirjeissä puhuttiin jo ensimmäiselle kouluviikolle järjestetyistä illanvietoista jne jne, ja jossain kirjeessä oli tuutorit jopa kirjoittaneet että pyytävät aloittavia opiskelijoita varaamaan koko ensimmäisen viikon illat luokkakavereihin tutustumiseen?? Mitä ihmettä?

Haluan toki tutustua ja kenties ystävystyäkin luokkatovereiden kanssa mutta ei minulla ole mitenkään aikaa tuollaiseen! En ole kovin monta vuotta keskimääräistä ammattikorkeaan hakevaa vanhempi, mutta minulla on perhe, koti ja muutakin elämää, ja tulen tekemään myös töitä opintojen ohessa!

Jäänkö nyt totaalisesti ulkopuoliseksi kun en pysty enkä halua osallistua ryyppäjäisiin tai käyttää suuremmin vapaa-aikaani koulukavereiden tapailuun?

Jäät, niin ainakin minulle kävi. Olisi pitänyt mennä ensimmäisellä kouluviikolla johonkin leirikeskukseen, jossa yövyttiin monen hengen huoneissa, siis vielä tuntemattomat ihmiset keskenään. Kammoan sellaista ja tiesin jo etukäteen, etten pystyisi nukkumaan ollenkaan. En kyllä olisi pystynyt lähtemään muutenkaan kolmen lapsen yksinhuoltajana ja lisäksi minulla oli 80 km:n koulumatka. Ei kuulemma ollut suotavaa, että olisin mennyt kotiin yöksi. Kaikki oli siis järjestetty näiden nuorten ehdoilla.  (Itse olin ainoita aikuisopiskelijoita joukossa.) Jäin siis pois kokonaan tutustumistapahtumasta. Niinhän siinä kävi sitten, että kaikki olivat löytäneet kaverin joko siellä tai sitten olivat klikkiytyneet jo ennen koulun alkua 2-3 hengen porukoihin. Pian huomasin olevani yksin, kun kaikki liikkuivat omassa piirissään, johon ei ollut helppo varsinkaan iältään vanhempana tunkeutua. Oma maailmani, jossa elin, oli niin erilainen ilman biletystä ja kikatusta. Yksinolo jatkui niin kauan, kunnes eräs toinen aikuisopiskelija työntyi seuraani puoliväkisin. Hän osoittautui myöhemmin narsistiksi niin, että opettajat joutuivat lopulta antamaan hänelle lähestymiskiellon minuun. Kyllä minä sitten olin jo tutustunut muihinkin ja he auttoivat lopulta osaltaan minut tämän narsistin kynsistä. Toivon todella, ettei sinun aloituksesi mene niin pieleen kuin minulta meni. 

Verkoston luominen on tärkeää myös koulussa, sillä niistä voi olla hyötyä myöhemmin elämässä. Ei kaikissa ole pakko käydäö tai pakko ryypätä.

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä ap:n ongelmaa. Haluat tutustua opiskelukavereihin, mutta samaan aikaan olet tuohtunut siitä, että uusille opiskelijoille järjestetään yhteisiä illanviettoja? 

Minä ymmärrän täysin! Perheelliseltäkin odotetaan (lue: vaaditaan) että on valmis osallistumaan yhteisiin menoihin myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella. Varsinainen kouluaika alkaa olla jo vanhentunut käsite, sillä ainakin minulla AMK:ssa meni usein viikonloputkin ryhmätöissä jollain toisella paikkakunnalla hankalan matkan päässä. Kyllä tästä perhe-elämä ja lapset kärsivät pakostakin. Ja iltamenot olivat aina melkoista painajaista yksinhuoltajalle! Silti halusi osallistua opiskeluun ilman pinnarinmainetta. Ja kyllähän se toisaalta on tärkeää ryhmähengen muodostumiseksi ja säilyttämiseksi. Sitä ap tarkoittaa, että siinä olet kuin kahden tulen välissä.