Puolisolla ei ole käytöstapoja, miksi ihmeessä?
Olen jo pitemmän aikaa ihmetellyt (yksikseni) erään kaveripariskunnan miehen tapoja? Tai niiden puutetta.
Hän ei näytä omaavan käytöstapoja. Tämä on tosiaan niin silmiinpistävää, ettei kyse ole siitä että etsisin vikoja. Tilanteet aiheuttaa myötähäpeää.
Mies saattaa puhua törkeästi, vaikka olisi muita paikalla, nolaa puolisonsa. Kuten "sulla on jäänyt lääkkeet nyt ottamatta", muka huumorilla heitti!
Olimme joskus porukalla iltaa istumassa, mies ei kertaakaan kysynyt puolisoltaan "mitä tilaan sulle", haki vain itselleen tai peräti kaverilleen juomaa!
Ei auttanut takkia päälle/pois. Ei pitänyt ovea auki tai päästänyt rouvaa ensin. Ei etsinyt istumapaikkaa.
Mies todellakin on kuin rouvaa ei olisikaan? Miksi ihmeessä? Rouva on iloinen ja mukava ihminen, ehkä hiukan ujo. Huomaan hänestä kuitenkin surun, jonka puolison käytös aiheuttaa.
Kerran taas mies käyttäytyi moukkamaisesti (muutkin seurueessa huomasivat), rouva hieman nolostuneena sanoi jotain että "Ei se aina ajattele" tms kuin miestä puolustellen.
Itsestä jopa tuntuu pahalle tuo. Miten kuluttavaa on elää suhteessa, jossa puoliso nolaa eikä ota huomioon? Ei minullakaan ole täydellinen suhde, mutta olen onnekas että mies ottaa minut ihmisenä, puolisona, huomioon.
Kommentit (71)
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että miksi olette menneet yhteen haukkumanne juntin kanssa vai onko junttius lisääntynyt yhteiselon myötä?
Mulle miehessäni oli tärkein ominaisuus, ettei ole juntti ja on siisti ja luotettava.
Ainoa hyvä asia anopissani on, että on osannut kasvattaa poikansa vaikka miehensä oli ihan superjuntti😅
Vierailija kirjoitti:
Minun mies on myös tuollainen joka ei "osaa" käyttäytyä!
Miten teillä, joiden puolisot osaa ottaa huomioon jne, tuo näkyy käytännössä? Kertokaa, olisi ihana kuulla, että sitä todellakin on olemassa!
Puoliso sanoo kahvipöydässä muille ja minulle, että hänen elämän motto on Happy wife, happy life. Hän kehuu minua muille, kertoo mitä olen vaikka työelämässä saavuttanut. Ei puhu yksityisasioista. Ei "vitsaile" mistään henkilökohtaisesta. Kun käy kaupassa ostaa ruokia joista pidän. Eli muistaa mikä minulle on tärkeää.
Tämä on erikoinen ilmiö ja antoi ajattelemisen aihetta. Itse ajattelen koko ajan, miten voisin helpottaa kumppanini elämää tai ilahduttaa häntä.
Kun laitan ruokaa, laitan sitä riittävästi häntä varten ja ajoitan sen kumppanin ateriarytmiin ja mieltymyksiin sopivasti.
Kaupassa jos ostan itselleni oluen illaksi, ostan lisäksi kumppanille sellaisen josta tiedän hänen pitävän.
Jos näen kaupassa tavaran jota tiedän kumppanin tarvitsevan, ostan sen hänelle (esim. uudet villapitkikset rikkinäisten tilalle).
Kun olemme yhdessä, en kaiva nenää tai hampaita, piereskele, ole peseytymättä, jätä hikisiä likavaatekasoja kulkureiteille, paskarantuja vessanpönttöön tms., koska haluan välttää ikävien aistikokemusten ja ylimääräisen siivoustyön aiheuttamista kumppanille.
Hyvä kysymys, miksi mikään tästä ei ole meillä vastavuoroista. Yritän tosissani miettiä, huomioiko kumppani minua jollain omalla tavallaan, mutta en keksi. Ei tee turvaistuinten asentamista, hiekoitusta, kolaamista tms. hommia joita joku voisi pitää itsestäänselvyytenä.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen rakastaa tasa-arvoa niin miksi mies ei kohtelisi tasa-arvoisesti. Voihan nainenkin avata suunsa ja pyytää tuomaan olutta ja aikuinen osaa riisua vaatteensa jne.
Tasa-arvosta tämä keissi on kaukana vaan nainen on kynnysmatto ja piika jota kohdellaan niin törkeästi, että itsetunto on todennäköisesti lytätty pohjamutiin . Valitettavasti jotkut oppivat tämän sairaan käytösmallin jo kotoaan.
Ap voisi seuraavalla kerralla, kun sattuu tilanteeseen paikalle kysyä mieheltä, aikooko jatkaa törkeää käytöstään niin kauan , että nainen saa tarpeekseen ja pakkaa kassinsa. Kukaan ei ansaitse moista kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Minun mies on myös tuollainen joka ei "osaa" käyttäytyä!
Miten teillä, joiden puolisot osaa ottaa huomioon jne, tuo näkyy käytännössä? Kertokaa, olisi ihana kuulla, että sitä todellakin on olemassa!
Meillä tuo huomioiminen on juuri sitä, että kahvilassa mies ostaa minulle mitä haluan. Enää emme juurikaan käy baarissa, mutta sielläkin hän aina kysyi tilatessaan, että mitä minulle tulisi.
Hän kantaa kauppakassit ja matkustaessamme, kun minulla on aina isompi matkalaukku, hän ottaa sen "huollettavakseen".
Minä teen meillä ruuan, ja hän muistaa kehua niitä. Hän myös sanoo, että olen tärkeä hänelle.
Vastavuoroisesti minulla on lempiravintola, jossa maksan aina laskun. Maksan myös vähintäänkin joka toinen kerta kaupassa ostokset. Ostan uudet kodinkoneet ja kalusteet. Maksan matkat ulkomaille ja hän maksaa elämisen siellä.
Meillä ei ole koskaan tullut riitaa rahasta. Sillä ei ole merkitystä. En hauku miestäni koskaan, eikä hän hauku minua muille.
Tunsin pariskunnan jossa mies dissasi koko ajan vaimoaan. No, vaimo otti eron.
En usko eläväni mitään prinsessaunelmaa, vaan miehelläni on vain normaalin ihmisen käytöstavat.
Olen aika lailla ihmeissäni - onko tämä nainen jotenkin holhouksessa vai miksi hän ei osta/ota omia juomiaan? Ei minulla tule edes mieleen, että olen mieheni hyväntahtoisuuden varassa ja hänellä olisi velvollisuus minulle tarjota, totta kai osaan itsekin itselleni juoman ostaa. Vuonna 2025 ei enää olettaisi, että perheessä vain miehellä on rahaa.
Mun yli 60-vee veljeni on samallainen. Pahempi vaan. Jossain hienommissa juhlissa (erään vanhan tädin synttäreillä) alkaa yhtäkkiä huutaan koska tyttärellään oli muka vääränlainen jakku päällä. Kaikki oli vaan kuin ei kuuliskaan. Veljen tytär oli vaan rauhallisesti mitä se sulle kuuluu ja otti uuden lasin helmeilevää kakun kanssa ja oli niin kuin ei mitään.
Kerran oltiin ostarilla samaan aikaan, veljeni alkoi mölyämään jollekin naiselle jostain ruuista mitä nainen oli ostanut. Vartijat heitti mun veljen ulos ;)
Se ei osaa erottaa yksityistä, lähipiirissä käytettävää rentoa puhetyyliä siitä miten pitää käyttäytyä asiallisesti vieraiden kanssa.
Siiten se saa noita käsittämättömiä raivareita ihan miten sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Minun mies on myös tuollainen joka ei "osaa" käyttäytyä!
Miten teillä, joiden puolisot osaa ottaa huomioon jne, tuo näkyy käytännössä? Kertokaa, olisi ihana kuulla, että sitä todellakin on olemassa!
Todellakin on olemassa! Elän sellaisten ihmisten parissa, jossa kohteliaisuus ja toisten huomioonottaminen on itsestäänselvää.
Mieheni auttaa minulle aina takin ylle ja pois, kun yhtaikaa olemme liikkeellä. Hän avaa ulko-oven ja autonoven. Ravintolassa auttaa tuolin alle istuutuessani. Hän muistaa merkkipäivät ja juhlistaa niitä kukkasilla ja sampanjalla. Silloin harvoin, kun olemme paikassa, jossa juomat pitää hakea baaritiskiltä, on itsestään selvää, että hän kysyy, mitä haluan ja tuo sen minulle. Kotona tuo pyytämättä lempiviinejäni, kun esim. istun takkatulen ääressä lukemassa. Romantikkona hän myös sytyttelee kynttilät ruokapöytään ja oleskelutiloihin.
Ja näin tekevät kaikki miehet piireissä, joissa liikumme. Liekö kasvatus- ja koulutuskysymys.
Ja itsestään selvää on myös, että minä kohtelen miestäni ihan yhtä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
AP kirjoitti: Olimme joskus porukalla iltaa istumassa, mies ei kertaakaan kysynyt puolisoltaan "mitä tilaan sulle", haki vain itselleen tai peräti kaverilleen juomaa!
Ei auttanut takkia päälle/pois. Ei pitänyt ovea auki tai päästänyt rouvaa ensin. Ei etsinyt istumapaikkaa.
Mies todellakin on kuin rouvaa ei olisikaan? Miksi ihmeessä? Rouva on iloinen ja mukava ihminen, ehkä hiukan ujo. Huomaan hänestä kuitenkin surun, jonka puolison käytös aiheuttaa.Ei kuulu nykyajan tasa-arvoiseen maailmaan.
Prinsessaleikit kuuluu sitäpaitsi lapsuuteen. Aikuiset ovat tasa-arvoisia itsenäisiä ajattelevia ihmisiä. Eikä jaotella mies tai nais oletettuihin. Samaa vessaa käyttävät nykyisin.
Naisetkin osaa käyttää teknisiä laitteita.
Elämme 2025- luvulla.
Mikään kirjoittamastasi ei poista sitä, että ihminen voi olla kohtelias ja toiset huomioonottava.
Monelle ihmiselle, miehelle ja naiselle hyvät käytöstavat ovat kunnia-asia.
Tällainen ihminen osaa huomioida puolisoaan ja arvostaa häntä. Tekee pieniä huomaamattomia eleitä.
Ei tosiaan tarvitse tehdä numeroa siitä, että ostaa vaimolleen kupin kahvia tai että vaimo tarjoaa puolestaan ystävättärelleen kahvit ja pullat kahvilassa. Tänä on ihan normaalia.
Itse autan vanhemmille ihmisille takin päälle ja mieheni auttaa minua, jos tarvitsen apua. Yleensä saan kyllä takin vielä päälle itsekin. Joskus voi ahtaassa tilassa konserttisalin lämpiössä tämä olla hankalaa muksimatta muita. 😆
Kyseinen nainen voi olla ihan normaali kaveri, mutta narsistin kynsissä ollessaan täysin myrskyn silmässä eikä tilassaan sitä tajua. Se on aivovammaan verrattava tila. Mies siis on patologisesti kehityskelvoton, mutta naisen on päästävä eroon.
Joskus näkee näitä junttimiehiä ja tunnen suurta myötähäpeää. Millaiset vanhemmat kasvattavat pojastaan huonokäytöksisen "miehen"?
Vinkkinä. Jos porukassanne on miehiä ja naisia, muut miehet voisivat osoittaa huomaavaisuutta rouvalle. Ei siis mitään flirttiä, mutta sellaista normaalia miesten huomaavaisuutta, mikä suurelle osalle on luontaista. Meidän kaveriporukassa oli yksi vastaava tapaus. Esim.kun mentiin yhdessä mökille, muut miehet otti rakkaimmat tavarat omasta autostaan kantoon, tämä yksi jätti ne vaimolleen. Mutta kun toinen mies riensi vaimonsa apuun, tajusi kyllä, että pitäisikö hänenkin jotain kantaa eikä vain tyhjin käsin kulkea (äidilläni on muuten hauska ilmaus miehille, jotka näin tekee: mies joka kantaa vain omat munansa).
Olin vieraisilla ystävättäreni kotona ja joimme siinä hänen keittämäänsä kahvia. No ovesta tuli hänen naapurin tuttun mies ja alkoi suoraan mesota minulle, että siirry pois siitä tuolilta. Se on hänen vakipaikkansa. Ällistyin, ettei se ollutkaan huumoria. Sanoin, etten siirry mihinkään, koska istun nyt tässä. Näki naamasta, että häntä suututti, kun akat hyppii silmille. Ajattelin, että marssin suoraan ulos kesken kahvittelun, jos hän ei lopeta. Kiukusta puhisten sitten hän istui toiseen paikkaan.
Jotkut vanhemmat kasvattavat lapsensa junteiksi ja jotkut hyvätapaisiksi.
Jälkimmäisillä käy kaikinpuolin parempi flaksi elämässään. Menestyvät työ- ja rakkauselämässään.
Vierailija kirjoitti:
Mies tuo mulle kahvin pöytään tai sohvalle, kysyy ravintolassa tarvinko lisää juomista kun hakee itselleen. Antaa mun päättää mihin mennään syömään, kantaa kauppakassit, pakkaa auton ja lastenrattaat yms, asentaa turvaistuimet, kysyy mikä vaivaa jos en huomaa puhua... Mutta on siinä myös noita moukan piirteitä. Sanoo, ettei välitä akkojen hommia tehdä ym mukavaa 😁
Noh, itse en ole vieläkään jaksanut opetella miten ne rattaat kasataan autoon, enkä vaihda renkaita tai pese autoa, en tankkaa, pumppaa pyörän renkaita tai huolla mitään rikkimennyttä. Ihmisiä vaan ollaan.
Antaa mun päättää mihin mennään syömään? Onko tuo joku huomiointi juttu? Vai sellainen ettei miestä edes kiinnosta mikään erityinen ruokapaikka.Meillä keskustellaan yhdessä mihin mentäisiin, ei ole mikään iso juttu.
Sitten taas teet kuitenkin kaikki kotityöt? Joita tosiaan riittää päivästä toiseen joka ikinen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Käytös kompensoi omaa epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa. Yritetään ollaan ikäänkuin kova, viilee, "en tarvitse vaimoa", "saa olla tyytyväinen, että on minut" asennetta osoittaa tämä.
Ei ole välttämättä kotona opittu rakastavan parisuhteen taitoja, mutta myös nykyisessä suhteessa nainen ei ole antanut kriittistä palautetta tarpeeksi, jotta oppisi tavoille. Ilman kritiikkiä kukaan ei kehity.
Itse en katsoisi päivääkään tuommoista käytöstä ja jos ei ole halua muuttua, niin lusikat menisivät jakoon. Varsinkin tuo toisen kustannuksella "vitsailu" eli v***lu on semmoinen punainen vaate, joka ei kuulu terveeseen parisuhteeseen ikinä, koskaan, missään tilanteessa. Varsinkin kun toisen ihmisen älykkyyttä ja mielenterveyttä kyseenalaistetaan pitää puuttua heti, myös ihan sivullisena.
Olimme miehen sisaruksen perheen luona vierailulla. Mies alkoi kaikkien kuulle kritisoida minun tapaani kasvattaa lasta. V_TTU että inhotti tilanne. istuin punaisena eikä kukaan puolustanut minua. Kun yritin itse puolustaa itseäni, mies vain yltyi ja sisaruksensa säesti.
Ei ollut ainoa kerta. Huomaan miehessäni tuon epävarmuuden, jonka todellakin yrittää peittää esittämällä kaikille "että en ole tossun alla". Eikö muka mies TAJUA mitä tekee minulle ja suhteellemme??
Ei kuulu nykyajan tasa-arvoiseen maailmaan.
Prinsessaleikit kuuluu sitäpaitsi lapsuuteen. Aikuiset ovat tasa-arvoisia itsenäisiä ajattelevia ihmisiä. Eikä jaotella mies tai nais oletettuihin. Samaa vessaa käyttävät nykyisin.
Naisetkin osaa käyttää teknisiä laitteita.
Elämme 2025- luvulla.