Typerät säännöt työpaikoilla
Tuli mieleen tuosta toisesta keskustelusta, jossa ei saanut neuloa kokouksissa, koska ei vaan saa, että mihin typeriin sääntöihin sinä olet törmännyt työpaikoilla.
Itse olin opiskeluaikana töissä kaupassa lihatiskillä. Ko. kaupassa oli lihanpakkaushuone, jossa siis pakattiin lihaa myyntiin. Työ oli uskomattoman tylsää, mutta tilassa ei saanut kunnella radiota, koska se olisi härinnyt työtekoa. Kaupassa oli kyllä muutenkin sellainen mentalitetti, että töissä ei saa olla kivaa.
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena Ruotsissa kesätöissä hotellisiivoojana. Suurin osa siivoojista oli maahanmuuttajia ja suomalaisia kesätyöntekijöitä (nuoria).
Kellokorttia ei saanut leimata silloin, kun astuu pukuhuoneeseen. kellokortti oli siis pukuhuoneen ovella. Ensin piti vaihtaa työvaatteet päälle ja vasta sitten leimata. Toisin sanoen, töihin piti tulla etuajassa, että ehti vaihtaa vaatteet. Kiusa se on pienikin kiusa.. Pienipalkkaisia, raskasta työtä tekeviä siirtolaisnaisia pidettiin ojennuksessa..
Mikä lusmu sinä olet? Kellokortin idea on että se leimataan kun tullaan TÖIHIN! Ei vaatteiden vaihtoon.
Minä puen työvaatteet jo kotona. Pitäisköhän siitä alkaa pyytää ylityökorvausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Radio kielto voie perustua myös siihen, että julkisella paikalla (siis työpaikallakin) pitää maksaa teostomaksu jos radio on päällä.
Yle Puhetta saa kuunnella ilman mitään teostomaksuja. Tästä vinkki kaikille työpaikoille, joiden mielivaltaiset pomot kieltävät radionkuuntelun tuohon vedoten.
Ei olisi monta työntekijää jäljellä enää siinä työpaikassa! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leimaamisista tuli mieleen, että yhdessä työpaikassa ilmeisesti sai leimata itsensä ulos vasta tasan tasalta. En koskaan kysynyt miksi, mutta näin päättelin sillä kun kello löi kolme, leimauskoneelle syntynyt jono lähti liikkeelle.
Ja sinne jonoon menivät ensimmäiset jo kymmentä vaille jos ei varttia. Siinä sitten seisoskelivat hyödyllisinä.
Jos saisi leimata itsensä ulos jo kymmentä vaille niin sinä tapauksessa jonottajat olisi valmiina jo kahtakymmentä vaille.
Et tajunnut tätä?
Näin juuri sääntöjen kanssa paljolti on. Samoin työpaikan "parannusehdotusten" kanssa. Ei tajuta kokonaisvaltaisesti asioita. Ainoastaan on ruohonjuuritason älynväläys ja motiivi ja oikeutus "musta tuntuu".
Tajuan toki, mutta jos verrataan nykyiseen työpaikkaani, jossa ei tarvitse leimata, niin kummasti ihmiset silti tekevät vuoronsa loppuun asti töitä. Yleensä pari minuuttia vaille tasan mennään vaihtamaan vaatteet ja tasalta ollaan ulkona.
Sitä vaan. En kysynyt, miksei saisi leimata kymmentä vaille, mutta jos miettii niin minusta hyödyllisempää olisi että tehdään töitä loppuun asti ja sitten lähdetään, oli kello sitten 14.58 tai 15.01 eikä että kaikki seisoo siellä koneen vieressä odottamassa. Kymmenessä minuutissa ehtii kuitenkin vaikka mitä.
Liian tiukka kyyläys minusta johtaa juuri tommoiseen. Olin toisessa työpaikassa, jossa piti leimata itsensä joka tauolle. Porukka leimasi itsensä tauolle, oli sen 15min, leimasi ulos ja jatkoi vielä hetken taukoa. Siinä ei minusta ole mitään vikaa, jos välillä pitää pari extraminuuttia, mutta siitä tulee sellainen kapinointimenetelmä. Ne kyttää jokaista minuuttia, no minäpä näytän niille.
Ymmärrettävää ettei työpäivää aloiteta kahvitauolla. Mutta tulen työpaikalle aina 30 min ennen työajan alkua, haluan juoda kupin kahvia omalla ajalla, siitä kun ei ikinä tiedä kuinka kiire tulee olemaan ja milloin saa pidettya ensimmäisen tauon.
Joskus painetaan tauotta fyysistä työtä 5 tuntia, jonka jälkeen on ehkä pikkuhetki, voi miettiä kerkeääkö laittaa kahvit valumaan vai kerkeiskö äkkiä käymään vaan pissalla, söiskö jotain vai tankkaisko vettä.
Silti omalla ajalla kahvin juontia jotkut kattoo nyrpeästi.
Viime vuoro oli sen verran rankka, että kahden päivän vapaalla selkä on vieläkin kipeä.
Suomi on tunnetusti turhien sääntöjen maa. Niitä on luotu toisensa jälkeen, koska ylisuuri virkamiehistö saa näin ikään kuin todisteen, että tekee kovaa työtä. Turhia ja jopa haittaavia säädöksiä laaditaan ja sitten niitä kumotaan, kas´ siinäpä saadaan taas menemään työpäivät. Ja veronmaksat maksat palkan näille.
Nyt monen yrityksen ylisuureksi paisunut keskijohto on keksinyt tämän saman. Ollaan tekevinään työtä, kun ei kukaan ole asettanut oikeita ja mitattavia tulostavoitteita. Hoi ylin johto, laatikaan kunnon tavoitteet organisaatiolle, karsikaan keskijohtoa ja seuratkaa suoraan suoritustason työtä!
Mä en jotenkin ollenkaan ymmärrä niitä jotka katsovat tarkasti kelloa. Itse tulen aina puoli tuntia aikaisemmin töihin ja lähden sitten kun on valmista. Joskus parikin tuntia virallisen työajan jälkeen.
Onko tässä työläisen ja asiantuntijan ero? Toisaalta tuskin yrittäjätkään katselevat kellosta, että koska voi lähteä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä, että neulotaan töissä. Ompelukone pitää melkomoista pärinää. Käsin neulominen taas näyttää tosi hassulta. Kutokaa tai virkatkaa, ei häiritse muita.
Kutominen tehdään koneella tai laitteella, esim. kangaspuilla, neulominen koneella tai käsin, esim. perinteinen sukkien tekeminen käsin on neulomista, ei kutomista.
Vierailija kirjoitti:
Mä en jotenkin ollenkaan ymmärrä niitä jotka katsovat tarkasti kelloa. Itse tulen aina puoli tuntia aikaisemmin töihin ja lähden sitten kun on valmista. Joskus parikin tuntia virallisen työajan jälkeen.
Onko tässä työläisen ja asiantuntijan ero? Toisaalta tuskin yrittäjätkään katselevat kellosta, että koska voi lähteä kotiin.
Ja ilmeisesti olet lapseton, koska "lapsellisen" on kyllä hiukan vaikea venyttää päiväänsä loputtomasti, hoitipaikassa ei päätä siliteltäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jotenkin ollenkaan ymmärrä niitä jotka katsovat tarkasti kelloa. Itse tulen aina puoli tuntia aikaisemmin töihin ja lähden sitten kun on valmista. Joskus parikin tuntia virallisen työajan jälkeen.
Onko tässä työläisen ja asiantuntijan ero? Toisaalta tuskin yrittäjätkään katselevat kellosta, että koska voi lähteä kotiin.
Ja ilmeisesti olet lapseton, koska "lapsellisen" on kyllä hiukan vaikea venyttää päiväänsä loputtomasti, hoitipaikassa ei päätä siliteltäisi.
Itse asiassa olen, mutta sitten kun en ole, lapsen hakee kotiin hoitaja. En ehtisi tehdä edes normaalin pituista päivää, jos näin ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ymmärrän, ettei töissä ole sopivaa neuloa, vaikka miten tekisikin mieli. Ja olen itsekin joskus harmitellut sitä, että näin on, mutta ei tulisi mieleenkään syytellä työpaikkaa siitä. Sehän voi haitata jonkn toisen keskittymistä.
Samoin radio, jos kaikkien on kuunneltava samaa kanavaa, niin kamalaa meluterrorismia. Se musa mitä sieltä tulee on niin uskomatonta scheissea.Itse olen kyllä neulonut joskin kun työt on tehty ja odotan että voin lähteä kotiin, minusta on ihan sama työnantajalle istunko tattina odottaen kellokortin leimausta vai teenkö jotain järkevää, kun työt on kuitenkin tehty, toki jos tulee jotain voin keskeyttää, mutta minusta siitä ei ole ollut haittaa.
Sellaista työpaikkaa ei olekkaan, jossa ei voisi tehdä jotain työnantajalle hyödyllistä joutoaikana. Omiensa touhuaminen on aina pois työnatajan maksamasta työajasta. Kuten tämä netin näpyttyle just nyt.
Toisaalta nämä tehokkuutta vaativat paikat kuuluisia henkilöstön nopeasta vaihtumisesta. Sukan kutominen ei tuota taloudellista tappiota.
Kumma kädenvääntö: radion kuuntelu samassa huoneessa kun toinen puhuu puhelimessa. Luulisi olevan itsestään selvää: radio kiinni.
Aikoinaan kaupan kassalla piti teititellä kaikkia asiakkaita, myös 10-v. tenavia. Tervehdyksiä oli vain muutama joita sai käyttää: huomenta, päivää tai iltaa. Mahdollisesti sai sanoa hei, mutta ehdottomasti ei terve tai muuta rennompaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen tuosta toisesta keskustelusta, jossa ei saanut neuloa kokouksissa, koska ei vaan saa, että mihin typeriin sääntöihin sinä olet törmännyt työpaikoilla.
Itse olin opiskeluaikana töissä kaupassa lihatiskillä. Ko. kaupassa oli lihanpakkaushuone, jossa siis pakattiin lihaa myyntiin. Työ oli uskomattoman tylsää, mutta tilassa ei saanut kunnella radiota, koska se olisi härinnyt työtekoa. Kaupassa oli kyllä muutenkin sellainen mentalitetti, että töissä ei saa olla kivaa.
Ei ole kovin ammattimaista käytöstä neuloa kokouksessa. Eikä kunnioittavaa kokouksen muita osallistujia kohtaan, kun ei voi sen kokouksen ajan keskittyä siihen käsiteltävään asiaan.
Vertaantuu mielestäni hyvin siihen, että koko kokouksen ajan roikuttaisiin kännykällä.
Itse tykkään tehdä käsitöitä, mutta itseänikin ärsytti yliopistossa luennolla se pelkkä ääni klik-klak klik-klak mikä kuului vierestä luennoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvitauolla ei saa syödä, koska se on kahvitauko ei ruokatauko.
Ei helevetti, ei kait tämä voi olla totta.
Mulla on suunnilleen saman kokemus. Olin nuorempana tehtaassa siivoamassa klo 16.00 - n. 22.00. Vuoroon kuului kahvitauko ja mä söin yleensä kunnon eväät, koska oli nälkä ja muuten en olisi jaksanut kunnolla vuoron loppuun saakka ilman ruokaa. Mulle valitettiin, että ei kahvitauolla saa syödä.
Mun työpaikalla ei saa keittää kahvia, vain teetä tai murukahvia vedenkeittimellä! 😮 Tää on totta. Alakerrassa samaan yksikköön kuuluva lounaskahvila, josta voi ostaa kyllä kahvia. Mutta taukohuoneessa ei sitä saa keittää. Onkohan laillista...
Vierailija kirjoitti:
Leimaamisista tuli mieleen, että yhdessä työpaikassa ilmeisesti sai leimata itsensä ulos vasta tasan tasalta. En koskaan kysynyt miksi, mutta näin päättelin sillä kun kello löi kolme, leimauskoneelle syntynyt jono lähti liikkeelle.
Ja sinne jonoon menivät ensimmäiset jo kymmentä vaille jos ei varttia. Siinä sitten seisoskelivat hyödyllisinä.
Johtuu siitä, että leimausten mukaan maksetaan palkka. Jos joku ei joka kerran käsin korjaa näitä minuuttia vaille leimauksia,niin palkanlaskennassa ei osata maksaa täyttä palkkaa. Näin siis mikäli kuulut työntekijäryhmään,jolla ei ole liukuva työaika.
Meillä pauhaa työpaikalla suomipop pakonomaisesti koko työpäivän ajan. Kiinni ei saa laittaa eikä mielellään hiljemmallekaan. Pakko turruttaa mieli jatkuvalla taustahälyllä (helvetin huonolla musiikilla; samat väkisin väännetyt biisit aamusta iltaan...), minkä on tutkittukin aiheuttavan mm. turhaa stressiä ja tiedostamattomuutta... Pitääkö joka paikassa soida taustalla aina musiikki :'(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leimaamisista tuli mieleen, että yhdessä työpaikassa ilmeisesti sai leimata itsensä ulos vasta tasan tasalta. En koskaan kysynyt miksi, mutta näin päättelin sillä kun kello löi kolme, leimauskoneelle syntynyt jono lähti liikkeelle.
Ja sinne jonoon menivät ensimmäiset jo kymmentä vaille jos ei varttia. Siinä sitten seisoskelivat hyödyllisinä.
Johtuu siitä, että leimausten mukaan maksetaan palkka. Jos joku ei joka kerran käsin korjaa näitä minuuttia vaille leimauksia,niin palkanlaskennassa ei osata maksaa täyttä palkkaa. Näin siis mikäli kuulut työntekijäryhmään,jolla ei ole liukuva työaika.
Okei, mutta entä kun ihmiset leimasivat itsensä sisään samalla kun tulivat, jotkut jopa kymmentä vaille? Eikö se vaikuta?
En tiedä, kun olin itse vuokratyöntekijä ja palkkani maksettiin sen mukaan mitä laitoin nettijärjestelmään ylös.
Vierailija kirjoitti:
Leimaamisista tuli mieleen, että yhdessä työpaikassa ilmeisesti sai leimata itsensä ulos vasta tasan tasalta. En koskaan kysynyt miksi, mutta näin päättelin sillä kun kello löi kolme, leimauskoneelle syntynyt jono lähti liikkeelle.
Ja sinne jonoon menivät ensimmäiset jo kymmentä vaille jos ei varttia. Siinä sitten seisoskelivat hyödyllisinä.
Olin joskus teininä toimistohommissa ja kulkulätkä piti leimata töihin tullessa ja sieltä lähtiessä.
Käytössä oli liukuva työaika: jos leimasi ennen työajan alkua tai työajan jälkeen, niin ne minuutit kertyivät työaikatilille ja siitä vaan liukumaan tarvittaessa.
Mutta jos ei ollut "aikaa pankissa" ja oli leimannut itsensä tasalta töihin ja lähti minuutin etuajassa, niin järjestelmä kirjasi sen jollekin seurantalistalle ja puhutteluun pääsi.
Mulla jäi talon hyväksi joku 32 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä, että neulotaan töissä. Ompelukone pitää melkomoista pärinää. Käsin neulominen taas näyttää tosi hassulta. Kutokaa tai virkatkaa, ei häiritse muita.
Kutominen tehdään koneella tai laitteella, esim. kangaspuilla, neulominen koneella tai käsin, esim. perinteinen sukkien tekeminen käsin on neulomista, ei kutomista.
Tasan tarkkaan jokainen suomalainen ymmärtää, että sukkia kudotaan sukkapuikoilla. Neulalla tehdään mm. neulakintaita tai neulotaan, eli sinun kielelläsi ommellaan.
Tämä on kieli- ja maantieteellinen probleema kuten vasta/vihta, tuima/ suolainen, huilata. Näissä esimerkeissä on voi merkitys olla vastakohta.
Palatakseni otsikkoon, vieläkö synnytystä hoitavat kätilö saa virkata pitsiä synnyttäjän vieressä niin kuin minun syntyessäni? Äitini tästä kertoi, kun ei synnytys ollut oikein edistynyt, ja kätilö oli saanut virkata tuntikausia.
Riippuupa pomosta. Ennen en olisi uskonut, että noinkaan voisi olla, mutta sitten törmäsin nykyiseen pomooni, joka on sellainen micromanager ettei toista. Ei ehkä olla pääkaupunkiseudulla, mutta iso kaupunki kuitenkin. Eikä siinä mitään jos osaisi hommansa, mutta kun langat on kokoajan hukassa siltä... Voi huokaus, pian on työpaikanvaihto edessä...