Suosittele kirjaa, jonka ei tahtoisi ikinä loppuvan..
Olen lukenut elämäni aikana maksimissaan 10 kirjaa, lukuunottamatta oppikirjoja. Meinaan tällä hetkellä tulla hulluksi, olen niin ahdistunut ja stressaantunut kaikesta. Kerran lukiessa muistan uppoutuneeni täysin sen kirjan maailmaan, enkä halunnut sen kirjan loppuvan ollenkaan. Pohdin pitkään korkkaanko kuplivan, teenkö töitä 24/7, vai mitä ihmettä teen. Yhdestä topasta tuli mieleen kirjan lukeminen.
Suositelkaa kirjaa, joka löytyy lähes jokaisesta kirjastosta. Haluaisin kirjan, joka todella vetää mukaansa. En oikein osaa sanoa mistä pidän, mutta inhoan väkivaltaa ja pelkoa. Pelkoa niin paljon, että en pysty katsomaan edes salattuja elämiä (ei sillä, että pitäisin sarjasta.) Onko olemassa kirjaa joka vetää mukaansa, mutta ei sisällä väkivaltaa tai pelottavia tilanteita?
Kommentit (61)
Et kertonut ikääsi, mutta 20-30 -vuotiaalle suosittelisin Marian Keynesin chicklit-kirjoja. Joku niistä löytyy yleensä aina kirjastosta/divarista. Esim. Rachelin loma on mehevä juttu. Kirjat kertoo usein irlantilaisista tytöistä joille sattuu ja tapahtuu. Aivot narikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
Tämä on luettava kerralla, koska on niin ahdistava.
Vierailija kirjoitti:
Sofi Oksanen: Puhdistus
En oo vieläkään kunnolla toipunut ihan kaikista tän kirjan kauheuksista.
M. M. Kayen Kaukaiset paviljongit.
Oikeastaan kaikki muutkin M. M. Kayen kirjat. Aina niitä lukiessa tuntuu siltä että pääsisipä käymään 1800-luvun Intiassa...
Kaari Utrion kaikki historialliset romaanit. Useat on melko paksuja ja minusta ainakin on vaikea laskea niitä käsistäni ennen kuin viimeinen sivu on käännetty.
Kuin surmaisi satakielen. Klassikko, todella hyvä!
Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Kaunis tarina kahden eri ikäisen naisen ystävyydestä.
Michael Ende: Tarina vailla loppua.
Fantasia.
Vierailija kirjoitti:
Taru sormusten herrasta
Tämä. Luin kylläkin kirjat 12-vuotiaana, joten tunne oli erityisen voimakas. Pitäisi kokeilla miten maistuvat nyt uudestaan, kun ikää on 34.
Vierailija kirjoitti:
Kaari Utrion kaikki historialliset romaanit. Useat on melko paksuja ja minusta ainakin on vaikea laskea niitä käsistäni ennen kuin viimeinen sivu on käännetty.
Luin juuri Utriolta Uhritulet ja voi jestas sitä kärsimyksen määrää. Päähenkilön raiskasi tai yritti raiskata useampikin mies ja niitä raiskauksia oli ihan koko ajan. Maku meni viimeistään siinä vaiheessa, kun päähenkilön raiskasi ns. rakkauden kohde useampaankin kertaan, mutta niin vaan oli onnellinen loppu. Utrion maailman kuvaus kirjassa oli hienoa, mutta en kyllä vähään aikaan häneltä muita kirjoja lue. On niitä muitakin tapoja osoittaa päähenkilön kärsimys kuin jatkuvat raiskaukset.
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo.
Harry Pottereissa ja Tolkieneissa on pelottavia elementtejä.
Fitzgeraldin kaikki. Ja Hemingwayn Ja aurinko nousee.
Vierailija kirjoitti:
Tyttö ja helmikorvakoru. Olisin haalunnut jäädä sinne1600-luvun Delftiin!
Oi, tätä tulin minäkin suosittelemaan! Aivan ihana kirja ♡
Henry Laasanen: Naisten seksuaalinen valta
Vierailija kirjoitti:
Henry Laasanen: Naisten seksuaalinen valta
onko kunnon peppukipua kannesta kanteen vai jotain fiksuakin?
Uskollisuus kunniani : stefan olivier