Näin juuri eksäni maha pystyssä ja naama punaisena työntämässä lastenvaunuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, feel ya man! Itsellä parikin eksää tällä hetkellä maha pystyssä jollekin tossukkamiehelle :D Olisivat halunneet kanssani lapsia, mutta sanoin !Vamos! ja käännyin 360 astetta toiseen suuntaan. Siellä ne epätoivo silmissään kykkivät kohta hiekkalaatikolla haikaillen paremmasta, kun muuta sen reino-tossu miehensä lisäksi eivät tule saamaan :D

Käännyit 360 astetta toiseen suuntaan? Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Nouse ylös, kierrä 360 astetta. Näin, ei pitäisi olla vaikeaa edes av-mammalle.

Ja mitäs siinä nenän edessä näkyy, kun 360 astetta pyörähdät? Et ole kovin kauas eksistäsi päässyt.

Joo, ei tainnu olla ruudin keksijästä nyt kyse :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, feel ya man! Itsellä parikin eksää tällä hetkellä maha pystyssä jollekin tossukkamiehelle :D Olisivat halunneet kanssani lapsia, mutta sanoin !Vamos! ja käännyin 360 astetta toiseen suuntaan. Siellä ne epätoivo silmissään kykkivät kohta hiekkalaatikolla haikaillen paremmasta, kun muuta sen reino-tossu miehensä lisäksi eivät tule saamaan :D

Käännyit 360 astetta toiseen suuntaan? Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Nouse ylös, kierrä 360 astetta. Näin, ei pitäisi olla vaikeaa edes av-mammalle.

Ja mitäs siinä nenän edessä näkyy, kun 360 astetta pyörähdät? Et ole kovin kauas eksistäsi päässyt.

Tiedätkö, jankuttamalla tätä netin vanhinta vitsiä vastaan autistisella raivolla nolaat vain itsesi.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, feel ya man! Itsellä parikin eksää tällä hetkellä maha pystyssä jollekin tossukkamiehelle :D Olisivat halunneet kanssani lapsia, mutta sanoin !Vamos! ja käännyin 360 astetta toiseen suuntaan. Siellä ne epätoivo silmissään kykkivät kohta hiekkalaatikolla haikaillen paremmasta, kun muuta sen reino-tossu miehensä lisäksi eivät tule saamaan :D

Käännyit 360 astetta toiseen suuntaan? Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Nouse ylös, kierrä 360 astetta. Näin, ei pitäisi olla vaikeaa edes av-mammalle.

Ja mitäs siinä nenän edessä näkyy, kun 360 astetta pyörähdät? Et ole kovin kauas eksistäsi päässyt.

Joo, ei tainnu olla ruudin keksijästä nyt kyse :D

Eipä näköjään kumpikaan teistä. "Tajuatte" ehkä netin vanhimman vitsin ja sitä sitten riemusta hihkuen selitetään kuin paraskin nettisherlock. Miten samalle palstalle voi pakkaantua niäin paljon tyhmyyttä kerrallaan, ilman serverin sulamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muijat ei vaan tajuu. Onko toi muka niin siistii lykkiä univajeisena, läskinä, pieruverkkareissa mukulaa kärryssä ja samalla kaitsea muita lapsia. Ja päälle vielä rahattomuus. Priceless. Onnea väistöstä ja eikun uutta panopupua etsimään mutta muista käyttää kumia.

On siistii, en vaihtaisi päivääkään pois. Toki en univajeesta kärsinyt, enkä ollut rahaton. Läskiä oli ennen ja nytkin ja pieruverkkarit ovat paras vaate yhä, vaikka lapset teinejä.

Harmi, että sun äitis järkkäs sulle traumaattisen lapsuuden.

Ja mies on myös samaa mieltä? Vai joko lähti lätkimään? Mä en nyt oikein tajuu miten mun äiti tähän liittyy.

Täällä ainakin mies on täysin samaa mieltä! Itseasiassa mies oli se joka vielä viidennen halusi, ja minähän sen hänelle mielelläni sallin. Verkkarit on arkisin ja monesti tukka jää harjaamatta. Nykyään meikkaan/ laittaudun n. 1-2krt viikossa ja senkin 15 minuutissa, siinä missä ennen lapsia meni 1h peilinääressä joka aamu.

Exän kanssa ei koskaan parisuhdetta saatu siihen tilaan että oltaisi yhdessä pystytty suunnitella/ rakentaa tulevaisuutta. Ei sitä koskaan tosissaan lapsista puhuttukaan= parisuhde ei ollut hyvä. Siinä oli pinnalliset arvot siinä suhteessa.

Tämän miehen kanssa uskalsi tähän alkaa jo 6kk seurustelun jälkeen kun perusasiat oli kunnossa. Ja voi luoja kuin meillä onkin parisuhde taivaallinen! Ja illat kun lapset nukkuu niin rakkaus leiskuu, ei siinä paljon verkkarit tai nuutunut ulkoasu mitään paina kun talo on hiljainen niin sitä otetaan silloin kaikki irti.

Pikkulapsiarki on rankkaa eikä kaikki tykkää, mutta se voi olla myös ihanaa aikaa kun parisuhde on kunnossa ja siinä ollaan yhdessä.

Jos sinusta tuntuu että taisit väistää luodin, niin muista että te molemmat väistitte.

Pikkulapsiarki voi olla myös helvettiä mikäli molemmat ei siinä ole mukana.

Tää on niin itselleen selittelyä. Kuka muka oikeisti tuntee sen suurempaa kiimaa yli 2v parisuhteen jälkeen? Kyllä se teilläkin taitaa olla pikaiset saunan ja iltalypsyn jälkeen, jonka jälkeen mies kääntää kylkeä, pieraisee ja nukahtaa.

Hah. Joopajoo. Tuohon ei oo vielä tultu. 8-9 vuotta kuljettu samaa matkaa mutta ymmärrän pointin, noin se joillakin menee. Mutta ei sen tarvi mennä noin!

Toki sehän muuttaisi asian heti jos mies olisi kyllästynyt rupsahtaneeseen akkaansa mutta vielä näyttää kipinä silmissä käyvän hälläkin.

Sitäkun pitää arjen tarpeeksi kiireisenä, ei sitä kerkeä toiseen kyllästyä, sitä oikein odottaa niitä hetkiä...

Ei se kaikilla tokikaan noin mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Etkä edes pysty vaikka haluaisit joten parasta vaan yrittää pitää tuo asenne jatkossakin :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muijat ei vaan tajuu. Onko toi muka niin siistii lykkiä univajeisena, läskinä, pieruverkkareissa mukulaa kärryssä ja samalla kaitsea muita lapsia. Ja päälle vielä rahattomuus. Priceless. Onnea väistöstä ja eikun uutta panopupua etsimään mutta muista käyttää kumia.

Joo, ei ole herkkua tuo. "Panopupu" on ja tuplaehkäisy käytössä, kunnes saa laitettua piuhat poikki. Kiitos onnitteluista.

Panopupu = Mrs. Palm & her five lovely daughters

Jotenkin tulee sellainen olo, että mammat kokevat jonkinlaiseksi uhaksi sellaiset miehet, joita ei saa hujattua mukaan tuohon lapsiperhehärdelliin.

Jotenkin tuntuu, että "tuollaisila miehillä" olisi muutakin tekemistä kuin tehdä naiiveja avauksia Vauva-lehden keskustelupalstalle. Mutta ken tietää? Yleensä ihmiset, jotka ovat onnellisia omasta eälämäntilanteestaan, eivät koe, että heidän pitäisi puhua halveksivasti toisten ihmisten valinnoista, mutta taas: ken tietää?

Onko se halveksuntaa, että näkee vilaukselta, minkälaista oma elämä olisi pahimmillaan voinut olla, jos olisi valinnut toisin?

Awww, pahimmillaan? Täytyy sanoa, et sun kanssa on kyl harrastettu curling vanhemmuutta kerrassaan, jos pienen lapsen hankinta on kamalinta mitä elämässä voi sattua.

Joko oot teini, mikä on todennäköisintä, tai pahempaa, sulle on jäänyt teinivaihde päälle. Älä huoli, ei lapset ole elämän pilaava asia, mutta vaatii kyllä sen, että lapsuus ja oman navan töllöttäminen jää pois ja pitää olla oikeesti aikuinen, jos haluaa tarjota lapselleen hyvän lapsuuden ja tulevaisuuden.

"Pienen lapsen hankinta" :D

Eipä se kauaa pienenä pysy. Kuulostaa niin tyhmältä. 

Järkevämpää olisi sanoa että haluaa teinin kuin että haluaa vauvan. Vauva se kakara on vuoden ja teini seitsemän vuotta....

Mutta tietysti kun se vauva on lähempänä nukkea jolla on tottunut leikkimään ja jonka muija hankkii vain omaa hyysäämistarvettaan varten, niin sellaiseksi myös lapsen mielessään kuvittelee.

No sitähän se ap kauhisteli, äitiä ja kun pientä lasta lykittiin rattaissa. Ja kyllä täytyy olla vajaa, jos luulee, ettei lapsi kasva teiniksi ja siitä aikuiseksi. Ja on ihminen kauemmin aikuinen kuin teini, pitäisikö kirjoittaa,että haluaa aikuisen?

Ja lapsen saamisessa ei välttämättä kyse ole mistään hyysäämisen tarpeesta, vaan myös halusta ottaa elämäänsä uuden ihmisen, jota rakastaa yhtä ehdottomasti kuin kumppaniaan. Ja miksi luulet, että vaan "muijat" haluavat hankkia lapsia, kyllä meilläkin, kuten aikaisemmissakin viesteissä oli perheitä, joiden suurinpia lapsifaneja olivat perheen miehet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ajoissa erosit? Ettei vaan vaunuissa olisi ollut jotain tekäläisestä...?

Useampi vuosi sitten jo. Ei pitäisi olla tuosta asiasta pelkoa.

Spermaa voi pakastaa tavallisessa jääkaapissa vaikka 10v pahvi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muijat ei vaan tajuu. Onko toi muka niin siistii lykkiä univajeisena, läskinä, pieruverkkareissa mukulaa kärryssä ja samalla kaitsea muita lapsia. Ja päälle vielä rahattomuus. Priceless. Onnea väistöstä ja eikun uutta panopupua etsimään mutta muista käyttää kumia.

On siistii, en vaihtaisi päivääkään pois. Toki en univajeesta kärsinyt, enkä ollut rahaton. Läskiä oli ennen ja nytkin ja pieruverkkarit ovat paras vaate yhä, vaikka lapset teinejä.

Harmi, että sun äitis järkkäs sulle traumaattisen lapsuuden.

Ja mies on myös samaa mieltä? Vai joko lähti lätkimään? Mä en nyt oikein tajuu miten mun äiti tähän liittyy.

Täällä ainakin mies on täysin samaa mieltä! Itseasiassa mies oli se joka vielä viidennen halusi, ja minähän sen hänelle mielelläni sallin. Verkkarit on arkisin ja monesti tukka jää harjaamatta. Nykyään meikkaan/ laittaudun n. 1-2krt viikossa ja senkin 15 minuutissa, siinä missä ennen lapsia meni 1h peilinääressä joka aamu.

Exän kanssa ei koskaan parisuhdetta saatu siihen tilaan että oltaisi yhdessä pystytty suunnitella/ rakentaa tulevaisuutta. Ei sitä koskaan tosissaan lapsista puhuttukaan= parisuhde ei ollut hyvä. Siinä oli pinnalliset arvot siinä suhteessa.

Tämän miehen kanssa uskalsi tähän alkaa jo 6kk seurustelun jälkeen kun perusasiat oli kunnossa. Ja voi luoja kuin meillä onkin parisuhde taivaallinen! Ja illat kun lapset nukkuu niin rakkaus leiskuu, ei siinä paljon verkkarit tai nuutunut ulkoasu mitään paina kun talo on hiljainen niin sitä otetaan silloin kaikki irti.

Pikkulapsiarki on rankkaa eikä kaikki tykkää, mutta se voi olla myös ihanaa aikaa kun parisuhde on kunnossa ja siinä ollaan yhdessä.

Jos sinusta tuntuu että taisit väistää luodin, niin muista että te molemmat väistitte.

Pikkulapsiarki voi olla myös helvettiä mikäli molemmat ei siinä ole mukana.

Tää on niin itselleen selittelyä. Kuka muka oikeisti tuntee sen suurempaa kiimaa yli 2v parisuhteen jälkeen? Kyllä se teilläkin taitaa olla pikaiset saunan ja iltalypsyn jälkeen, jonka jälkeen mies kääntää kylkeä, pieraisee ja nukahtaa.

Hah. Joopajoo. Tuohon ei oo vielä tultu. 8-9 vuotta kuljettu samaa matkaa mutta ymmärrän pointin, noin se joillakin menee. Mutta ei sen tarvi mennä noin!

Toki sehän muuttaisi asian heti jos mies olisi kyllästynyt rupsahtaneeseen akkaansa mutta vielä näyttää kipinä silmissä käyvän hälläkin.

Sitäkun pitää arjen tarpeeksi kiireisenä, ei sitä kerkeä toiseen kyllästyä, sitä oikein odottaa niitä hetkiä...

Ei se kaikilla tokikaan noin mene.

Luulenpa että ukkosi joko puikottaa työkaveriaan, tai sinua naidessaan kuvittelee paikalle sen nuoren harjoittelijan. Tämä selittää miksi jaksaa työstää samaa kulunutta koloa. Et kai oikeasti kuvittele olevasi viehettävä noin pitkän liiton jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, feel ya man! Itsellä parikin eksää tällä hetkellä maha pystyssä jollekin tossukkamiehelle :D Olisivat halunneet kanssani lapsia, mutta sanoin !Vamos! ja käännyin 360 astetta toiseen suuntaan. Siellä ne epätoivo silmissään kykkivät kohta hiekkalaatikolla haikaillen paremmasta, kun muuta sen reino-tossu miehensä lisäksi eivät tule saamaan :D

Käännyit 360 astetta toiseen suuntaan? Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Nouse ylös, kierrä 360 astetta. Näin, ei pitäisi olla vaikeaa edes av-mammalle.

Ja mitäs siinä nenän edessä näkyy, kun 360 astetta pyörähdät? Et ole kovin kauas eksistäsi päässyt.

Tiedätkö, jankuttamalla tätä netin vanhinta vitsiä vastaan autistisella raivolla nolaat vain itsesi.

eri

Tuo oli minun eka kommentti, joten en ole jankuttanut. Mikä tämä netin vanhin vitsi on? Kerrotko, kun en ole sitä kuullut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muijat ei vaan tajuu. Onko toi muka niin siistii lykkiä univajeisena, läskinä, pieruverkkareissa mukulaa kärryssä ja samalla kaitsea muita lapsia. Ja päälle vielä rahattomuus. Priceless. Onnea väistöstä ja eikun uutta panopupua etsimään mutta muista käyttää kumia.

Joo, ei ole herkkua tuo. "Panopupu" on ja tuplaehkäisy käytössä, kunnes saa laitettua piuhat poikki. Kiitos onnitteluista.

Panopupu = Mrs. Palm & her five lovely daughters

Jotenkin tulee sellainen olo, että mammat kokevat jonkinlaiseksi uhaksi sellaiset miehet, joita ei saa hujattua mukaan tuohon lapsiperhehärdelliin.

Jotenkin tuntuu, että "tuollaisila miehillä" olisi muutakin tekemistä kuin tehdä naiiveja avauksia Vauva-lehden keskustelupalstalle. Mutta ken tietää? Yleensä ihmiset, jotka ovat onnellisia omasta eälämäntilanteestaan, eivät koe, että heidän pitäisi puhua halveksivasti toisten ihmisten valinnoista, mutta taas: ken tietää?

Onko se halveksuntaa, että näkee vilaukselta, minkälaista oma elämä olisi pahimmillaan voinut olla, jos olisi valinnut toisin?

Awww, pahimmillaan? Täytyy sanoa, et sun kanssa on kyl harrastettu curling vanhemmuutta kerrassaan, jos pienen lapsen hankinta on kamalinta mitä elämässä voi sattua.

Joko oot teini, mikä on todennäköisintä, tai pahempaa, sulle on jäänyt teinivaihde päälle. Älä huoli, ei lapset ole elämän pilaava asia, mutta vaatii kyllä sen, että lapsuus ja oman navan töllöttäminen jää pois ja pitää olla oikeesti aikuinen, jos haluaa tarjota lapselleen hyvän lapsuuden ja tulevaisuuden.

"Pienen lapsen hankinta" :D

Eipä se kauaa pienenä pysy. Kuulostaa niin tyhmältä. 

Järkevämpää olisi sanoa että haluaa teinin kuin että haluaa vauvan. Vauva se kakara on vuoden ja teini seitsemän vuotta....

Mutta tietysti kun se vauva on lähempänä nukkea jolla on tottunut leikkimään ja jonka muija hankkii vain omaa hyysäämistarvettaan varten, niin sellaiseksi myös lapsen mielessään kuvittelee.

No sitähän se ap kauhisteli, äitiä ja kun pientä lasta lykittiin rattaissa. Ja kyllä täytyy olla vajaa, jos luulee, ettei lapsi kasva teiniksi ja siitä aikuiseksi. Ja on ihminen kauemmin aikuinen kuin teini, pitäisikö kirjoittaa,että haluaa aikuisen?

Ja lapsen saamisessa ei välttämättä kyse ole mistään hyysäämisen tarpeesta, vaan myös halusta ottaa elämäänsä uuden ihmisen, jota rakastaa yhtä ehdottomasti kuin kumppaniaan. Ja miksi luulet, että vaan "muijat" haluavat hankkia lapsia, kyllä meilläkin, kuten aikaisemmissakin viesteissä oli perheitä, joiden suurinpia lapsifaneja olivat perheen miehet?

Lapsi hankitaan AINA, poikkeuksetta itsekkäistä syistä. Kaikki "mää haluun antaa elämän" on pelkkää tekopyhää paskaa.

Mun parillakin exällä on lapsia. Tosin sen nuoruudenrakkauden lapset taitaa olla jo aikuisia nyt. Facebookista olin ymmärtävinäni, että sen kuopus pääsi nyt ylioppilaaksi.

En muista koskaan ajatelleeni noin kuin ap, että olen väistänyt luodin. Oletan ja toivon, että he ovat onnellisia isinä. Ei kai se minuun liity. En näe mitään syytä, miksi minä olisin joskus aikanaan valinnut elää tavalla, jolla en halua elää, jotta voisin nyt onnitella itseäni siitä, että en valinnutkaan mitään vastentahtoisesti. Älytön ajatuskin. En tiedä, johtuukohan tämä sitten siitä, että minulle lasten teko tai omalla kohdallani tekemättömyys, ei ole koskaan ollut asia, johon jotenkin vain ajautuisin sen suurempia miettimättä. Minä olen aina pitänyt lasten hankintaa isona päätöksenä, jota pitää harkita eikä vaan edetä jostain hetken mielijohteesta.

Lapsettomaksi jättäytyminen on ollut oma valintani, mutta samoin olisi ollut lasten tekeminenkin. En osaa ajatella väistäneeni luotia jättäytymällä lapsettomaksi, koska en keksi mistä muusta syystä olisin lapsia sitten voinut tehdä kuin omasta halustani ja päätöksestäni. En vain osaa kuvitella, että mä olisin jotenkin voinut vastentahtoisesti vain ajautua lapsiperheen vanhemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Älä jauha kakkaa. En tiedä yhtäkään perheellistä, joka ei kadehtien kuuntelisi tarinoitani ulkomaanmatkoista, lomaromansseista tai villeistä illoista tropiikissa.

Eiköhän homma ole niin että tuo kateus on vain kuvitelmaasi. En itse vaihtaisi lastani mihinkään matkoihin ja päämäärättömään elämään "lomaromansseineen".

.

Sinä elelet sellaista elämää kun tykkäät, eihän kukaan ole sinua pakottamassa hankkimaan lapsia, joten en nyt ymmärrä mikä on ongelmasi. Sisäisesti exäsi kohtaaminen aiheutti sinulle jotain, kun asiaa niin pohdit ja jankutay, miten kivaa elämä on ilman perhettä ja kuinka perheelliset kadehtivat sinua. Enitenhän tässä nyt vakuuttelet itseäsi sillä asialla.

.

Matkustele ja elä elämää jota haluat, me muut teemme samoin. Jos se elämä verrattuna toisenlaiseen elämään aiheuttaa tarvetta vakuutella, niin asiaa kannattaa pohtia sen sijaan että riitelet foorumilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Etkä edes pysty vaikka haluaisit joten parasta vaan yrittää pitää tuo asenne jatkossakin :D

ONNEKSI ei voi enää vaihtaa 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, feel ya man! Itsellä parikin eksää tällä hetkellä maha pystyssä jollekin tossukkamiehelle :D Olisivat halunneet kanssani lapsia, mutta sanoin !Vamos! ja käännyin 360 astetta toiseen suuntaan. Siellä ne epätoivo silmissään kykkivät kohta hiekkalaatikolla haikaillen paremmasta, kun muuta sen reino-tossu miehensä lisäksi eivät tule saamaan :D

Käännyit 360 astetta toiseen suuntaan? Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Nouse ylös, kierrä 360 astetta. Näin, ei pitäisi olla vaikeaa edes av-mammalle.

Ja mitäs siinä nenän edessä näkyy, kun 360 astetta pyörähdät? Et ole kovin kauas eksistäsi päässyt.

Tiedätkö, jankuttamalla tätä netin vanhinta vitsiä vastaan autistisella raivolla nolaat vain itsesi.

eri

Tuo oli minun eka kommentti, joten en ole jankuttanut. Mikä tämä netin vanhin vitsi on? Kerrotko, kun en ole sitä kuullut?

Netin vanhin vitsi:

"Käännyin 360 astetta toiseen suuntaan". Kaikki ymmärtävät tämän olevan vitsi jos matikasta mitään tajuavat. Vähän sama kuin jos hermostuu, niin voidaan sanoa että siirryin hengittämään manuaalisesti. Tarviiko kaikki helvetti selittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Älä jauha kakkaa. En tiedä yhtäkään perheellistä, joka ei kadehtien kuuntelisi tarinoitani ulkomaanmatkoista, lomaromansseista tai villeistä illoista tropiikissa.

Eiköhän homma ole niin että tuo kateus on vain kuvitelmaasi. En itse vaihtaisi lastani mihinkään matkoihin ja päämäärättömään elämään "lomaromansseineen".

.

Sinä elelet sellaista elämää kun tykkäät, eihän kukaan ole sinua pakottamassa hankkimaan lapsia, joten en nyt ymmärrä mikä on ongelmasi. Sisäisesti exäsi kohtaaminen aiheutti sinulle jotain, kun asiaa niin pohdit ja jankutay, miten kivaa elämä on ilman perhettä ja kuinka perheelliset kadehtivat sinua. Enitenhän tässä nyt vakuuttelet itseäsi sillä asialla.

.

Matkustele ja elä elämää jota haluat, me muut teemme samoin. Jos se elämä verrattuna toisenlaiseen elämään aiheuttaa tarvetta vakuutella, niin asiaa kannattaa pohtia sen sijaan että riitelet foorumilla.

Haha höpö höpö, pitkä vastauksesi todisti, että osui ja upposi tunteisiin asti :D Onneksi ei tarvi itse elää kamalaa perhe-elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Etkä edes pysty vaikka haluaisit joten parasta vaan yrittää pitää tuo asenne jatkossakin :D

ONNEKSI ei voi enää vaihtaa 😉

Vakuuttele vain noin itsellesi. Me muut emme usko sanaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Älä jauha kakkaa. En tiedä yhtäkään perheellistä, joka ei kadehtien kuuntelisi tarinoitani ulkomaanmatkoista, lomaromansseista tai villeistä illoista tropiikissa.

Eiköhän homma ole niin että tuo kateus on vain kuvitelmaasi. En itse vaihtaisi lastani mihinkään matkoihin ja päämäärättömään elämään "lomaromansseineen".

.

Sinä elelet sellaista elämää kun tykkäät, eihän kukaan ole sinua pakottamassa hankkimaan lapsia, joten en nyt ymmärrä mikä on ongelmasi. Sisäisesti exäsi kohtaaminen aiheutti sinulle jotain, kun asiaa niin pohdit ja jankutay, miten kivaa elämä on ilman perhettä ja kuinka perheelliset kadehtivat sinua. Enitenhän tässä nyt vakuuttelet itseäsi sillä asialla.

.

Matkustele ja elä elämää jota haluat, me muut teemme samoin. Jos se elämä verrattuna toisenlaiseen elämään aiheuttaa tarvetta vakuutella, niin asiaa kannattaa pohtia sen sijaan että riitelet foorumilla.

Lapsettomuus ei tee elämästä päämäärätöntä. Itse asiassa se perhe-elämä vasta päämäärätöntä onkin. Siinä kun on yleensä vain se yksi päämäärä: kasvattaa ja huolehtia lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muijat ei vaan tajuu. Onko toi muka niin siistii lykkiä univajeisena, läskinä, pieruverkkareissa mukulaa kärryssä ja samalla kaitsea muita lapsia. Ja päälle vielä rahattomuus. Priceless. Onnea väistöstä ja eikun uutta panopupua etsimään mutta muista käyttää kumia.

Joo, ei ole herkkua tuo. "Panopupu" on ja tuplaehkäisy käytössä, kunnes saa laitettua piuhat poikki. Kiitos onnitteluista.

Panopupu = Mrs. Palm & her five lovely daughters

Jotenkin tulee sellainen olo, että mammat kokevat jonkinlaiseksi uhaksi sellaiset miehet, joita ei saa hujattua mukaan tuohon lapsiperhehärdelliin.

Jotenkin tuntuu, että "tuollaisila miehillä" olisi muutakin tekemistä kuin tehdä naiiveja avauksia Vauva-lehden keskustelupalstalle. Mutta ken tietää? Yleensä ihmiset, jotka ovat onnellisia omasta eälämäntilanteestaan, eivät koe, että heidän pitäisi puhua halveksivasti toisten ihmisten valinnoista, mutta taas: ken tietää?

Onko se halveksuntaa, että näkee vilaukselta, minkälaista oma elämä olisi pahimmillaan voinut olla, jos olisi valinnut toisin?

Awww, pahimmillaan? Täytyy sanoa, et sun kanssa on kyl harrastettu curling vanhemmuutta kerrassaan, jos pienen lapsen hankinta on kamalinta mitä elämässä voi sattua.

Joko oot teini, mikä on todennäköisintä, tai pahempaa, sulle on jäänyt teinivaihde päälle. Älä huoli, ei lapset ole elämän pilaava asia, mutta vaatii kyllä sen, että lapsuus ja oman navan töllöttäminen jää pois ja pitää olla oikeesti aikuinen, jos haluaa tarjota lapselleen hyvän lapsuuden ja tulevaisuuden.

"Pienen lapsen hankinta" :D

Eipä se kauaa pienenä pysy. Kuulostaa niin tyhmältä. 

Järkevämpää olisi sanoa että haluaa teinin kuin että haluaa vauvan. Vauva se kakara on vuoden ja teini seitsemän vuotta....

Mutta tietysti kun se vauva on lähempänä nukkea jolla on tottunut leikkimään ja jonka muija hankkii vain omaa hyysäämistarvettaan varten, niin sellaiseksi myös lapsen mielessään kuvittelee.

No sitähän se ap kauhisteli, äitiä ja kun pientä lasta lykittiin rattaissa. Ja kyllä täytyy olla vajaa, jos luulee, ettei lapsi kasva teiniksi ja siitä aikuiseksi. Ja on ihminen kauemmin aikuinen kuin teini, pitäisikö kirjoittaa,että haluaa aikuisen?

Ja lapsen saamisessa ei välttämättä kyse ole mistään hyysäämisen tarpeesta, vaan myös halusta ottaa elämäänsä uuden ihmisen, jota rakastaa yhtä ehdottomasti kuin kumppaniaan. Ja miksi luulet, että vaan "muijat" haluavat hankkia lapsia, kyllä meilläkin, kuten aikaisemmissakin viesteissä oli perheitä, joiden suurinpia lapsifaneja olivat perheen miehet?

Ei ole kyse siitä että luulisi mitään sellaista, vaan kun porsimisohjelma napsahtaa päälle, vauva on se jonka kuvat silmiin ilmestyy. Harvemmin kai kadulla kulkija huokailee nähdessään vaikka 17-vuotiaita, että oih, olisipa minullakin lapsi. Tai edes enää viisivuotiaista.

Se aikuinen ei enää ole "omaisuuttasi" ja elä päätäntävaltasi alla. Eli ei pitäisi.

Ja kyllä se on se hyysäämis- ja omistamisenhalu, ellei ihan uusiin ihmisiin tutustumaan kykenemätön autisti ole.

Ja kyllä jo ihan tilastollisesti katsottuna, jos et empiirisesti ole onnistunut huomaamaan, muijat niitä pershedelmiä pakkomielteisemmin vääntävät.................

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Etkä edes pysty vaikka haluaisit joten parasta vaan yrittää pitää tuo asenne jatkossakin :D

ONNEKSI ei voi enää vaihtaa 😉

Ai jos voisit, niin vaihtasit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämä ei ole kovin kadehdittavaa.. Mutta kai se täytyy jokaisen kokea ihan itse, onneksi näin tai muuten syntyvyys romahtaisi.

Voi kuule, kyllä siinä on kadehdittavaa mikäli tietty niitä lapsia haluaa 😊 sain ekani puoli vuotta sitten ja hän on parasta mitä elämässäni on tapahtunut. En vaihtaisi lapsettoman arkeen.

Älä jauha kakkaa. En tiedä yhtäkään perheellistä, joka ei kadehtien kuuntelisi tarinoitani ulkomaanmatkoista, lomaromansseista tai villeistä illoista tropiikissa.

Eiköhän homma ole niin että tuo kateus on vain kuvitelmaasi. En itse vaihtaisi lastani mihinkään matkoihin ja päämäärättömään elämään "lomaromansseineen".

.

Sinä elelet sellaista elämää kun tykkäät, eihän kukaan ole sinua pakottamassa hankkimaan lapsia, joten en nyt ymmärrä mikä on ongelmasi. Sisäisesti exäsi kohtaaminen aiheutti sinulle jotain, kun asiaa niin pohdit ja jankutay, miten kivaa elämä on ilman perhettä ja kuinka perheelliset kadehtivat sinua. Enitenhän tässä nyt vakuuttelet itseäsi sillä asialla.

.

Matkustele ja elä elämää jota haluat, me muut teemme samoin. Jos se elämä verrattuna toisenlaiseen elämään aiheuttaa tarvetta vakuutella, niin asiaa kannattaa pohtia sen sijaan että riitelet foorumilla.

Haha höpö höpö, pitkä vastauksesi todisti, että osui ja upposi tunteisiin asti :D Onneksi ei tarvi itse elää kamalaa perhe-elämää.

No kerroppas mitä siinä perhe-elämässä nyt niin on? Varsinkin kun sulla ei ole henkilökohtaista kokemusta asiassa, niin haluaisin kuulla mitä kuvittelet siinä tapahtuvan.