Nainen, missä iässä huomasit muuttuneesi näkymättömäksi nuorille miehille?

Noin 38-vuotiaana tajusin tämän, mutta voihan olla, että aiemmin en kiinnittänyt asiaan mitään huomiota.

Muistan, millaista kärsimystä oli  jo12-vuotiaana kuulla kommenttia rinnoista ja takapuolesta. Lapsihan sitä siinä iässä on, vaikka rinnat kasvaisivatkin. Paljon auttoi se, että sain silmälasit...Loppui enempi viheltely.

Nyt olen yli 50-kymppinen ja nautin, kun saan kulkea rauhassa. Ei nipistellä ruuhkabussissa persettä eikä alata hinkkaamaan reittä. Jos jotkut sillä silmällä katsovat, niin ne ovat säännönmukaisesti yli 75-vuotiaita.

Elämä on. En haluaisi olla enää kolmekymppinen.

Mua on ruvennut nyt kolmekymppisenä katselemaan vain parikymppiset miehet, mutta ei juurikaan oman ikäiset enää... Tämä on mielestäni kummallinen ilmiö.

Olen 38, yhä mua katsotaan. Alle 20-vuotiaat ei, mutta kyllä kaksvitoset jne kyllä. Minua kyllä luullaan melkein 10 vuotta nuoremmaksi, vaikka kaksi lastakin jo on. :)

Ensinnäkin en kiinnitä huomiota siihen katsotaanko minua. Miksi ihmeessä kiinnittäisin? Ne miehet joiden kanssa olen tekemisissä töissä tai vapaa-ajalla tuntuvat katsovan oikein mielellään. Välillä niin että itselle tulee pieni ahdistus ja pakokauhu. Eli mikään ei ole muuttunut sitten teinivuosien. N37, 2 lasta, miesten ikähaarukka 25-65.

Tietysti otsikon mukaisesti täällä käsitellään vain jotain nuorten miesten himoitsevia katseita tai niiden puutetta. Luin kaikki nämä ja odotin edes yhtä kommenttia siitä, kun muuttuu näkymättömäksi kaikille, sekä miehille että naisille. Se monille vain tapahtuu,miehillekin. Kun ei enää kiinnosta olla kivannäköinen, on päästänyt itsensä lihomaan, hiukset on mitä on, mukavampaa pitää jotain löysiä vaatteita. Teet hommiasi ja olet kuin ilmaa.

Jos siitä tilasta pystyy ryhdistäytymään vuosien välinpitämättömyyden jälkeen, mm. laihduttamalla  ja muutenkin piristymällä. Kun ensimmäisen kerran huomaa, että tuo ihminen katsoi minua ja NÄKI minut, se tuntuu ihan mahtavalta.

Vierailija kirjoitti:

Aika lailla 30-vuotiaana, ja voin rehellisesti sanoa nauttivani nykytilanteesta enemmän. Nuorempana ei koskaan tiennyt, oliko joku mies oikeasti kiinnostunut osaamisestani, mielipiteistäni ja keskustelutaidoistani vai esittikö tämä vain kohteliasta päästäkseen pöksyihini. Olen omanarvontuntoinen ja hyvin urakeskeinen nainen, joten tämä epätietoisuus turhautti varsinkin työprojekteissa. Nykyään jos näkemykseni saavat miesseurassa kannatusta työpaikalla, voin melko varmasti tietää, että näkemystäni todella arvostetaan. Osaamisesta saatu huomio ja tunnustus tuntuu myös ansaitummalta kuin ulkonäköön perustuva.

Kertoo todella huonosta itsetunnosta, ettet voinut nauttia omasta osaamisestasi ja arvostaa itseäsi nuorena ja kauniina.

Ensinnäkin on todella harvinaista, että ulkonäkösi olisi mennyt työasioiden edelle. Toisekseen osaamisesi ei heikkene kauneudestasi. Säälin sinua todella. Et saanut koskaan kokea sitä kun olet yhtä aikaa nuori, kaunis, osaava ja Omanarvontuntoinen...

Vieläkin.katellaan.Olen 65 v

42

Kylläpä se tais tuossa kolmenkympin korvilla olla. Harmi sinänsä, koska silloin minusta vasta se nainen kuoriutui..=))

chinchi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika lailla 30-vuotiaana, ja voin rehellisesti sanoa nauttivani nykytilanteesta enemmän. Nuorempana ei koskaan tiennyt, oliko joku mies oikeasti kiinnostunut osaamisestani, mielipiteistäni ja keskustelutaidoistani vai esittikö tämä vain kohteliasta päästäkseen pöksyihini. Olen omanarvontuntoinen ja hyvin urakeskeinen nainen, joten tämä epätietoisuus turhautti varsinkin työprojekteissa. Nykyään jos näkemykseni saavat miesseurassa kannatusta työpaikalla, voin melko varmasti tietää, että näkemystäni todella arvostetaan. Osaamisesta saatu huomio ja tunnustus tuntuu myös ansaitummalta kuin ulkonäköön perustuva.

Kertoo todella huonosta itsetunnosta, ettet voinut nauttia omasta osaamisestasi ja arvostaa itseäsi nuorena ja kauniina.

Ensinnäkin on todella harvinaista, että ulkonäkösi olisi mennyt työasioiden edelle. Toisekseen osaamisesi ei heikkene kauneudestasi. Säälin sinua todella. Et saanut koskaan kokea sitä kun olet yhtä aikaa nuori, kaunis, osaava ja Omanarvontuntoinen...

Tulkitsit viestini nyt kyllä jotenkin väärin. Minulla oli ja on itse asiassa oikein terve itsetunto, enkä ole koskaan väheksynyt osaamistani. En ymmärrä, mistä sait kuvan, etten olisi arvostanut omaa osaamistani, kun minä en ainakaan näin kirjoittanut. Kirjoitin, että nuoriin naisiin suhtaudutaan usein työelämässä tietyllä tavalla, samaan aikaan alentuvasti ja mielistellen, ja joskus tämä häiritsi, joku saattoi heittää jotain tyyliin "tulepas meidän tiimiimme niin saadaan naiskauneutta mukaan". Mieluummin tulen valituksi tiimiin osaamiseni kuin "naiskauneuden" edustamisen perusteella. En myöskään kirjoittanut, etten olisi nauttinut ulkonäköni herättämästä huomiosta. Totta kai nautin. Eihän se, että ammatillinen menestyminen kiinnostaa minua enemmän, mitenkään tarkoita, etten olisi voinut samalla olla iloinen ulkonäöstäni.

Täytin juuri 45 ja katseita tulee kyllä kaikenikäisiltä, jos olen laittaitunut (perusarjessa en meikkaa). En ole paljon ajatellut asiaa, ehkä niitä katseita tulee kuitenkin vähemmän kuin nuorempana.

23 nyt, eikä ne nuoremmat miehet pahemmin enää pariin vuoteen oo perään vihellelly... onneksi lähiön juopporinki sentään kehuu vielä kauniiksi :)

Justhan se uutisoitiin, että tutkitusti nainen on kauneimmillaan 31-vuotiaana, kun iän tuoma itsevarmuus alkaa näkyä. Parikymppiset on kauniita, mutta epävarmoja ja tämä syö viehättävyyspisteitä.

Oikeasti: miksi parikymppisten miesten pitäisi katsoa vanhempien perään? Kohottaakseen tämän 'aikuisen' naisen itsetuntoa, et vielä kelpaisin? Koko tässä kyselyssä on valhe. Otsikon pitäisi olla: missä iässä huomasit tulleesti näkymättömäksi miehille? Koska kaikki miehet katselevat nuoria naisia ja vanhemmat naiset ovat näkymättömiä. Heidät huomataan erikoistapauksissa: kun mies tarvitsee tällaiselta vanhemmalta naiselta jotain (työpaikka, tukea, rahaa jne), silloin saatetaan imarrella jotain ulkonäöstä - ja joihinkin naisiin se todella uppoaa.