Nainen, missä iässä huomasit muuttuneesi näkymättömäksi nuorille miehille?
Eli ei enää katseita. Itsellä kävi näin 32-vuotiaana toisen lapsen jälkeen
Kommentit (74)
Huomasin tässä yksi päivä, että kyllä sellaiset 25-40 v miehet näköjään vieläkin katsovat. Olen jo 42. Itse kyllä olen aina jotenkin todella vaivaantunut katseista, en nauti niistä YHTÄÄN. En jotenkin osaa yhtään olla luonnollisesti siinä tilanteessa, vaan alan säheltämään jotain omituista. Olen sellainen nörttityyppinen luonteeltani, en osaa esimerkiksi flirttailla yhtään. Jos joku flirttaa, alan taas säheltämään ja saatan vaikkapa viehättävästi kompastua omiin jalkoihini.
Vierailija kirjoitti:
40 v eikä vieläkään sellaista huomannut
Tämän kun kirjoittaisi mies, niin voi sitä huutomyrskyä :))
Äkkiä olisi 50 kommenttia.
Nuoret miehet huomaavat kyllä vanhemmatkin naiset. Minä ainakin huomaan.
Eräs hienoimmista muistoista on kaverin nelikymppinen äiti, joka avasi oven rintoja korostavassa uimapuvussa. Saan siitä vieläkin voimaa ja kiihkoa vuosien jälkeen.
Ikähaarukalla 25-60 tulee yhä katseita. Kuten joku sanoi yllä, isompi muutos on ollut se ettei itseä enää kiinnosta alle kolmekymppinen, näyttävät lapsenkasvoidilta. Toisaalta kauhistuttavat nuo 50 - 60 - vuotiaatkin iskijät, näytänkö muka niin vanhalta? Asun osittain ulkomaillaulkomailla, ja asuinmaassani loppui nuorten miesten irstaat huutelut ja treffikutsut 31-vuotiaana. Ja sama kyytiä on alkanut tuolla silmäyksiä yhä vanhemmilta ukoilta molemmissa maissa.
N37
Sain paljon huomiota 30-vuotiaaksi, jolloin lihoin todella paljon ja huomio loppui. Laihdutin nelikymppisenä, ja huomio alkoi taas LOL
Eli vaikea sanoa. Nyt 52 vee ja huomiota tulee ikäisiltäni ja vanhemmilta miehiltä, ulkomailla nuoremmilta joskus myös.
Olen 28-vuotias nainen. Suomalaiset miehet ovat yleisestäen sen verran vähäeleisiä, että heistä on vaikea edes tietää tarkoittaako katse "uu mikä hotbabe" vai "tuolla naisella on vino nenä". Oon aina ollut melko baby face ja itsetunnon kanssa kamppaillut koko ikäni. Laihdutin itseni hoikaksi nuorempana, mutta silti ajattelin vain painoani ja katselin jokaisesti peilistä itseäni, että näkyykö muhkuroita tai itserakkaasti "olenpa hoikistunut". Tällä palstalla hehkutetaan jatkuvasti, että hoikkuus on se avainsana miesten huomioon, mutta syvällä rintaäänellä sanon, että se on mukavuus itsensä kanssa, mikä viehättää toisia, oli sitten laiha tai läski. Vaikka mulla onkin myt muutama kilo ylipainoa (ok, 10), niin en koe ns. markkina-arvoni olevan yhtään sen huonompi kuin hoikkana 20-vuotiaana. Silloin kun itsellä on tosi hyvä fiilis, niin huomaa niiden miesten katseiden kääntyvän.
Ei ne numerot, mutta itsensä hyvin kantaminen ja pilke silmäkuvassa tekee ihmisestä viehättävän (ah, kuinka kliseistä)!
Vanhempana naisena on helppo olla. Miehet tykkäävät jos vanhempi nainen on hieman pyöreä ja rinnakas. Ei tarvitse olla intohimourheilija. Hieman tissivakoa kehiin ja miehet on myytyjä.
Jossain 40-50. Nyt minua katselee sellaiset harmaat papparaiset 😨
N50
Oon 30 v ja vielä nuoret miehet katselee ja baaristakin tarttuu yöseuraksi.. Usein kyllä luulevat ikäisekseen ensiksi eli noin 20-25 v.
En ainakaan vielä, olen 56v. Enkä pukeudu tyrkysti tai liian teinisti vaan päinvastoin klassisen tyylikkäästi ja enemmänbiz tyyliin. Mies meinasi revetä kun olimme laivalla joku aika sitten ja kävelin pari metriä hänen edellään - alle 30v ihan siisti nuorimies huikkasi mulle: hei hot mama:)
Aika lailla 30-vuotiaana, ja voin rehellisesti sanoa nauttivani nykytilanteesta enemmän. Nuorempana ei koskaan tiennyt, oliko joku mies oikeasti kiinnostunut osaamisestani, mielipiteistäni ja keskustelutaidoistani vai esittikö tämä vain kohteliasta päästäkseen pöksyihini. Olen omanarvontuntoinen ja hyvin urakeskeinen nainen, joten tämä epätietoisuus turhautti varsinkin työprojekteissa. Nykyään jos näkemykseni saavat miesseurassa kannatusta työpaikalla, voin melko varmasti tietää, että näkemystäni todella arvostetaan. Osaamisesta saatu huomio ja tunnustus tuntuu myös ansaitummalta kuin ulkonäköön perustuva.
En tiedä, nuoret miehet muuttuivat näkymättömiksi melko pian sen jälkeen kun löysin elämäni miehen noin parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen en ole kiinnittänyt huomiota siihen katseleeko nuoret miehet minua vai ei.
Ei minua ole ikinä katseltu. Tosin nyt 5-kymppisenä seurustelen 3-kymppisen kanssa, mutta eivät muut katsele edelleenkään.
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan vielä, olen 56v. Enkä pukeudu tyrkysti tai liian teinisti vaan päinvastoin klassisen tyylikkäästi ja enemmänbiz tyyliin. Mies meinasi revetä kun olimme laivalla joku aika sitten ja kävelin pari metriä hänen edellään - alle 30v ihan siisti nuorimies huikkasi mulle: hei hot mama:)
Niin niin. Kyllähän sitä läpällä tulee tuollaista joskus mummoille heitettyä:) hauska nähdä reaktiot
30 ja 40 välissä. Huh helpotusta! Vihdoinkin saa olla rauhassa! Osaisinpa tukea tytärtäni siinä vaiheessa kun hänestä tulee miehille objekti :(
Mahdotonta sanoa, koska nuoret miehet ovat muuttuneet näkymättömiksi minullekin. Sitä huomaa lähinnä oman ikäiset ja heistäkin komeimmat
Minulla on niin valikoiva miesmaku, että ne miehet joihin olen kiinnittänyt huomiota ovat päätyneet kanssani suhteeseen, ei taida olla kuin 8 suhdetta elämäni aikana. Muut miehet jää täysin huomiota tai hämmästyn jos joudun huomion kohteeksi. Miten sanoisin, ei silmiä muille. Ei se ole edes väistelyä, teeskentelyä, mun mieli toimii niin.
Nyt viisikymppisenä mietin et hitto, mennään miehen kanssa ulkomailla rannalle ja pakko pistää uimapuku, kroppa ei enää kestä bikineitä. Lähdin sitten rantapäivän jälkeen hotellille, mies meni vielä kerran uimaan. Kävelin useamman ihmisen ohi ja käännyin huutamaan vielä miehelleni jotain, useampi silmäpari oli kääntynyt perääni katsomaan pitkään. Hieman hämmentävää.
Kaupungille pukeuduin huolella, korkeat korot, kirkas puna huulille. Mieheni sanoi, että kaikki kääntyvät katsomaan, tenho taitaa olla tallella eukkoseni. Ja mieheni on älykäs, ei eukottele ellei halua olla vitsikäs. En itse tiedä mitä ajattelen. Minua ei kiinnosta huomio, ehkä hyvä tietää ettei lumovoima ole iästä kiinni. Sääreni ovat edelleen kaksi kilometria pitkät ja askeleeni yhtä pitkä kuin Paavo Nurmella.