Historia; Mistä lähtien koulussa on opetettu englantia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1950-luvulla ei varmasti ole opetettu kaikille englantia. Useat vanhukset tai 1950-luvulla syntyneet eivät osaa englantia, kun vertaa esim. nykynuoriin.

No ei tietenkään koska vanhan ajan kansakoulussa ei ollut minkään kielen opetusta. Englanti tuli vasta 1960-luvun lopussa kansakouluihin, vapaaehtoisena kielenä.

Kansakoulun kolmannesta luokasta ylöspäin sitä minulle alettiin opettaa, eli vuosi on täytynyt silloin olla 1968 ja se oli pakollinen kieli eikä minkään muun vieraan kielen opetusta saanut vaikka olisi halunnutkin. Ilmeisesti englannin opetus on alkanut eri puolilla maata eri aikoina, meillä nimittäin vuotta vanhemmille opetettiin vielä ruotsia, minulle ei koko oppivelvollisuusaikana. Kauppakoulussa sitten olikin ruotsi pakollinen ja englanti valinnainen. Ruotsin kieltä en ole sen jälkeen juurikaan tarvinnut, englantia joka päivä.

Ensimmäisen oppikirjan nimi muuten oli One Two Three ja siihen kuului myös työkirja. Onko tuttu kenellekään muulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen OIKEITA venäläisiä ja olen lukenut OIKEIDEN venäläisten kirjoittamia kirjoja

Linkki?

So what ?

Tsehovin, Dostojevskin, Tolstoin ja paljon uudempiakin venäläisiä kirjailijoita  tuntee melkein kaikissa maaiman maissa joiden kielille niitä teoksia on käännetty aika monikin (yhtä vartenhan ei missään käännetä ) lukija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäläiset eivät pääsääntöisesti pidä saksalaisia vihollisinaan. Venäjällä on syrjittyjen kansojen joukossa olleet lähinnä juutalaiset ja Kaukasuksen alueen kansat. Suomessa tätä voi olla vaikea ymmärtää, koska täällä suhtautuminen venäläisiin määritellään vain ja ainoastaan viime sotien kautta, mutta he eivät itse sovella samaa metodia Saksaan ja Suomeen.

Et näköjään tunne ainuttakaan venäläistä. Kyllä venäläiset pitävät saksalaisia vihollisinaan. Eivät tosin enää niin pahasti kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Venäläiset eivät pidä suomalaisia vihollisinaan, koska venäläiset eivät tiedä suomalaisten ja venäläisten sotineen keskenään.

Venäläiset luulevat kaikkien maailman valtioiden taistelleen Neuvostoliiton kanssa Saksaa vastaan. Kun kuulevat Suomen ja Neuvostoliiton sotineen keskenään, ovat hyvin yllättyneitä. Eivät ymmärrä, miten kukaan on voinut sotia Saksan puolella.

Nekin harvat jotka tietävät Neuvostoliiton ja Suomen sodasta, eivät pidä sitä mitenkään merkittävänä asiana. Suurin huomio kohdistuu Saksaan, ja sitä vastaan käytyyn sotaan. Suomea vastaan käyty kahakka on heille merkityksetön sivu seikka.

Venäläisten positiivisesta suhtautumisesta saksalaisiin on kirjassaan kertonut Suomessa asuva yrittäjä Inna Latiševa. Siinä hän juuri kertoo, että Venäjällä ei arvioida saksalaisia sotahistorian mukaan ja ihmettelee, miksi näin tehdään Suomessa.

Inna Latiseva voi valehdella kirjassaan mitä haluaa. Se ei muuta venäläisten saksalaisvihaa miksikään. Itseäni ei ihmetytä suomalaisten venäläisviha ollenkaan. Eurooppalaisten ja venäläisten saksalaisviha on paljon merkillisempi asia. Saksa on pyytänyt sotaa moneen kertaan anteeksi, mutta ei anteeksipyynnöistä näytä olevan mitään apua.

Joo toki kannattaa luottaa anonyymin av-dorkan paasaukseen mieluummin kuin oikean venäläisen kirjassaan sanomaan asiaan.

Jos joku OIKEA suomalainen kirjoittaa kirjan, jossa kertoo suomalaisten rakastavan Somaliasta tulleita pakolaisia ja haluavan Suomeen vielä pari miljoonaa somalipakolaista lisää, uskotko sen olevan totta? Ilmeisesti uskot.

Tunnen OIKEITA venäläisiä ja olen lukenut OIKEIDEN venäläisten kirjoittamia kirjoja. Venäläisten saksalaisviha on ihan päivänselvä tosiasia. Kaksi maailmansotaa estävät venäläisiä suhtautumasta saksalaisiin myönteisesti. Ehkä joskus parintuhannen vuoden päästä tilanne on toinen, mutta ei ainakaan vielä. Venäläisten saksalaisviha on toki lieventynyt vuosikymmenten takaisesta, aikaisemmin se oli todella voimakasta vihaa.

Inna Latiseva joko valehtelee tarkoituksella, tai sitten hän ei jostain muusta syystä rekisteröi venäläisten saksalaisvihaa. Ovathan jotkut suomalaisetkin sitä mieltä, ettei Suomessa ole minkäänlaista vihaa tai rasismia esim. venäläisiä, somalialaisia tai irakilaisia kohtaan.

"Ehkä joskus parin tuhannen vuoden vuoden kuluttua tilanne on toinen" (???!!!!)

Pitkäänpä ajattelet vihan tuosta  toisesta maailmansodasta säilyvän !

Eiköhän kuule se "Isä Aurinkoinen" ollut siellä Neuvostomaassa ihan vähintäänkin yhtä suuri syyllinen sen  toisen maailmansodan alkamiseen,kuin se Saksan 'Johtajakin' silloin aikanaan ...

Jos noin kauan viha tosiaan  säilyisi maan päällä, niin nyt kai sitten vasta Karthagon valloituksesta Ja Puunilaissodista alettaisiin pikkuhiljaa olla toivuttu , mutta vielä Germanicuksen ja  Rooman keisari Tiberiuksen teot olisivat katkerina muistoina kansakuntien  mielissä....

Minä en koko tuon Inna Latisevan nimeä ,( ennen siihen nyt tällä palstalla tutustumistani), ollut  missään aiemmin  nähnytkään.

Minusta on aivan sama olisiko hän ollut kiinalainen,ruotsalainen, venäläinen, tai vaikka sitten Surinamista tänne Suomeen muuttanut, mutta jos hän ihmetteli sitä ,että saksalaisiin  suhtaudutaan täällä nyreästi   toisen maailmansodan takia ja kertoi että hän johonkin tällaiseen( jonkun tai joidenkin) suhtautumiseen  on täällä törmännyt, niin kyllä se sitten minusta antaa aihetta jo hiukan tarkastella ja ehkä päivittääkin hiukan tuota suhtautumistamme niihin  tämän päivän saksalaisiin.

Siis sitä, että vieläkinkö me tosiaan  kannamme kaunaa saksalaisia kohtaan ja mistä kannamme?

(Esim. minua ihmetyttää sekin ,  että vieläkinkö me jaksamme olla innostuneita jostain uudesta 'Tuntemattomasta' ja toisen maailmansodan muistojen verestämisestä kansallisen identiteetttimme tueksi sen pohjalta. )

Hyvä kirja sinänsä,mutta on jo mielestäni tehtävänsä tehnyt ja voitaisiin panna siististi  takaisin hyllyyn, vaikka  pölyttymäänkin jo.

Sodat on jo sodittu, 'sotakirveet haudattu'  ja sen ajan kokeneetkin alkavat olla jo kaikki nurmen tai hiekan  alla.

Annettaisiin mekin olla jo.

Hoitoamme enää ne vielä elossa olevat tarvitsevat,eikä enää mitään muuta.

SE on ihan riittävää kunnioitusta sitä sukupolvea kohtaan sinänsä.

Tunnut muuten kovasti painottavan tuota 'oikeaa' (jotain kansallisuutta) kirjoituksessasi .

En minä nyt ainakaan  epäilisi,että joku sen niminen henkilö, kuin Inna Latiseva (...anteeksi,mutta en saa koneeltani nyt tuota suhuässää tuohon nimeen) on ihan aito venäläinen, jos hän kerran vielä itsekin sanoo olevansa venäläinen  .

Nimihän on täysin venäläinen.

Ja vaikka hänellä olisi nyt Suomen kansalaisuuskin,niin onhan hän kuitenkin sieltä kotoisin ,siellä kasvanut, äidinkieleltään venäläinen jne.

Mitä syytä siis  olisi epäillä hänen taustansa venäläisyyttä ja mitä ihmeen merkitystä noilla epäilyillä voisi olla ?

Oikeastaan voisi kysyä sinulta:miten näihin ikivanhojen ,muihin kansallisuuksiin kohdistuvien kaunojen esiin nostaminen ja pohtiminen ja  nyt tähän ketjuun ja sen otsikon alle  liittäminen  siihen liittyykään ? 

Tarkoitushan oli puhua vain englannin kielen opetuksesta maassamme, sen historiasta ja siihen mahdollisesti liityvistä jokaisen omista henkilökohtaisista  muistoista ja ehkä palauttaa mieliin  vertailla niitä hiukan keskenämme täällä.

Tarkoitushan EI ollut mennä poliittiseen- ,ja/tai sotahistoriaan,eikä kai vanhojen kaunojen esiin kaivaminen muita kansallisuuksia kohtaan ? 

Hiukan 'off  topic' sinulla nyt siis nuo juttusi ,jos ymmärrät.

Hyvää viikonloppua vaan sinulle ja kiitos niistä nyt - kuitenkin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen OIKEITA venäläisiä ja olen lukenut OIKEIDEN venäläisten kirjoittamia kirjoja

Linkki?

So what ?

Tsehovin, Dostojevskin, Tolstoin ja paljon uudempiakin venäläisiä kirjailijoita  tuntee melkein kaikissa maaiman maissa joiden kielille niitä teoksia on käännetty aika monikin (yhtä vartenhan ei missään käännetä ) lukija.

Tolstoi, Tšehov ja Dostojevski kuolivat 31, 37 ja 60 vuotta ennen Operaatio Barbarossaa.

Meidän isoäiti luki englantia koulussa. Hän on opettanut minulle omasta vahasta kirjastaan jo ennen kouluun menoa. Isoisä osasi 7 kieltä. Saksaa puhui kuin syntyperäinen, oli enonsa luona Hampurissa , koska hänen äitinsä kuoli nuorena. Suomi, venäjä, ruotsi ja englanti sujui hyvin, hän oli syntyisin Oulusta ja ammatti oli insinöörikapteeni.  Isoäitini ja hänen siskonsa kävivät Hallituskadun tyttökoulua, nyk.Yliopistokatu, Helsinki.  Apollon yhteiskoulussa meillä luettiin englantia, saksaa, ruotsia, ranskaa,latinaa ja italiaa. Koulu sijaitsi silloin Etu-töölöössä. Ainakin 1950-luvulla. Kaikissa  Helsingin kouluissa oli mahdollisuus pitkään englantiin, perinteinen pitkä saksa valitettavasti oli vanhempien valinta.  Myöhemmin olen joutunut opiskelemaan lisää englantia ja espanjaa ym.

Minä olen syntynyt 1947 ja sisareni 1945. Me "opiskelimme" eglantia jo lastentarhassa, se oli room.kat. nunnien pitämä tarha Helsingin Kaivopuistossa os . Pyhän Henrikin aukio 1. Kukaan aikuisista ei puhunut  suomea. Serkkupoika oli myös englantilaisessa tarhassa, ei ollut sama paikka. Silloin pidetiin tärkeänä oppia jo pienenä.    Siksi minä myös vietin kesiäni ruotsinkielisessä perheessä, enkä pitänyt sitä mitenkään kumallisena. Kai se oli joku sen ajan säätyjuttu, piti osata kaikkea ja muita kulttuureja.  Nyt meidän lapsemme osaavat jo paljon sujuvammin monia kieliä. Koulussa oli 5 virasta kieltä opittavana.

Mun isäni, joka on syntynyt 1923 ei lukenut enkkua edes lukiossa. Kielinä luki saksaa, ruotsia ja latinaa. Hänen isänsä.s. 1894 luki silloin todella pakollisen ja laajan pitkän venäjän ja en tiedä, mitä lisäksi.

Äitini s. 1931 luki pitkän saksan, ruotsin ja lyhyen englannin.

Vuonna 1940 syntynyt isäni luki oppikoulussa pitkänä kielenä englannin. Itse olen syntynyt 1976, ja oman ikäluokkani keskuudessa oli melko paljonkin pitkän venäjän lukijoita, monet radikaalien lapsia. Ottivat myöhemmin englannin valinnaiseksi, jos ottivat. Näin meillä päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini, syntynyt -54, on alkanut opiskella englantia vasta lukiossa. Mutta hänen luokallaan oli oppilaita, jotka olivat englantia lukeneet jo aiemmin.

Vaikea uskoa, koska äitisi oli pakko käydä ensin keskikoulu (oppikoulu) päästäkseen lukioon, sillä kansalaiskoulusta ei kyllä lukioon ollut mitään asiaa. Keskikoulussa taas englantia opetettiin kyllä jo 60-luvulla ja paljon sitä ennenkin.

Sitäpaitsi kansalaiskouluissakin (aiemmin jatkokoulu) alettiin opettamaan englantia jo 50-luvun lopulta lähtien.

Minä uskon kyllä. Olen itse syntynyt 1954 ja aloittanut oppikoulun 1965. Meidän pikkukaupungissa oli siihen aikaan kolme oppikoulua, jotka kaikki koostuivat 5- tai 6-vuotisesta keskikoulusta + 3-vuotisesta lukiosta.

Kahdessa näistä keskikouluista oli ruotsin ohella toisena kielenä englanti ja yhdessä saksa. Jos meni viimeksi mainittuun kouluun, silloin englanti tosiaan alkoi vasta lukiossa, siihen asti opiskeltiin saksaa.

Myös mun v. 57 syntynyt veli on opiskellut englantia vasta lukiossa. Kansakoulussa hänellä oli ruotsia ja oppikoulussa alkoi saksan opiskelu. Itse menin kouluun v. 67. Kansakoulun 3. luokalla alkoi mulla englannin opetus ja oppikoulussa sitten ruotsi. Saksaa ja ranskaa opiskelin lukiossa.