Rohkea nainen, joka kertoo alatiesynnytyksen aiheuttamasta elinikäisestä vammasta (ulosteinkontinenssi)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin muistaisitte, että 80÷ naisista haluaa synnyttää alateitse ja toista lasta synnyttävistä, jotka synnyttivät esikoisen alakautta, 90÷ synnyttää uudelleen alakautta -ihan vapaasta tahdostaan.

Minä, normaalipainoinen, akateemimen (luin asioista etukäteen) nainen, synnytin esikoiseni ongelmitta alakautta. Episiotomia tehtiin, se parantui 2 viikossa. Hyvä kokemus ja olen ylpeä siitä. Synnytykseni oli ainutlaatuinen ja onhan siitä kiva myöhemmin kertoa omalle tytölle. Lähipiirissäni kaikki synnytykset ovat menneet hyvin (n. 20kpl).

Kas kun se ei ole tämän ketjun aihe. Katso otsikko.

Taas vähättelyä yhdeltä suunnalta.

Niinpä. Itsellekään ei ole jäänyt pysyviä vaurioita, mutta se, että jollekin on jäänyt ja se ihminen saisi empatiaa, tulisi kuulluksi ja vakavasti otetuksi ja saisi parasta mahdollista korjaavaa hoitoa, ei ole minulta pois vaan päinvastoin jotain mitä meidän naisten tulisi kollektiivisesti vaatia. t: Eräs ketjun keskustelijoista

PS. Esikoisen onnistunut syntymä ei aina ennusta sitä, että kaikki menee jatkossakin hyvin. Eräs ystäväni synnytti erinomaisen onnistuneesti ensimmäisen lapsen, mutta toinen olikin isompi ja tuloksena, kuten hän itse sanoo, "repesi Hangosta Petsamoon" vaikein seurauksin. Se on aina tragedia, tapahtuipa ensi- tai uudelleensynnyttäjälle ja hänenkin kohdallaan aviomiehestä ei ollut myötäelämään tilanteessa, vaan karkasi melko raukkamaisesti toisen naisen matkaan lapsen pikkuvauva-aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).

Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍

Eli äidin seksielämällä ei ole mitään väliä? Seksuaalisuus on yksi ihmisen suurimmista asioista elämässä. Sen kun menettää, niin menee monelta elämänilokin

2÷ saa vakavia repeämiä ja niistäkin toivutaan. 80÷ ei saa mitään repeämiä. Olet valmis ottamaan sektion riskit ja kieltämään lapseltasi alatiesynnytyksen edut tuon 2÷riskin vuoksi? Haloo...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).

Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍

Eli äidin seksielämällä ei ole mitään väliä? Seksuaalisuus on yksi ihmisen suurimmista asioista elämässä. Sen kun menettää, niin menee monelta elämänilokin

2÷ saa vakavia repeämiä ja niistäkin toivutaan. 80÷ ei saa mitään repeämiä. Olet valmis ottamaan sektion riskit ja kieltämään lapseltasi alatiesynnytyksen edut tuon 2÷riskin vuoksi? Haloo...

Kyllä arvostan seksuaalisuuttani sen verran, etten ala sitä riskeeraamaan.

Vierailija kirjoitti:

Jep, jälkeenpäin olen kuullut kaikilta minua hoitaneilta lääkäreiltä, fyssareilta ja hoitajilta että imukuppisynnytys on todella rankka alapäälle ja vaurioita tulee. Itsellä vielä "keskivaikea imukuppisynnytys" eli se vauva todella revittiin sieltä kaikin voimin ja vähän kaikki meinasi tulla vauvan mukana ulos. Virheasennossa oli vauva eikä siis vain mahtunut kunnolla. Jos oisin tiennyt riskeistä niin olisin vaatinut sektion siinä vaiheessa kun imukupillakin oli jo useamman kerran yritetty tuloksetta. Mutta olin valmistautunut synnytykseen lähinnä joogaten ja keskittynyt sietämään kipua eikä edes mielessä käynyt että jotain tällaista voisi tapahtua.

Vähän OT mutta voiko siinä vaiheessa enää tehdä sektiota, kun lapsi on synnytyskanavassa ja sitä on yritetty vetää jo imukupillakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).

Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍

Eli äidin seksielämällä ei ole mitään väliä? Seksuaalisuus on yksi ihmisen suurimmista asioista elämässä. Sen kun menettää, niin menee monelta elämänilokin

2÷ saa vakavia repeämiä ja niistäkin toivutaan. 80÷ ei saa mitään repeämiä. Olet valmis ottamaan sektion riskit ja kieltämään lapseltasi alatiesynnytyksen edut tuon 2÷riskin vuoksi? Haloo...

Tuo toipuminen ei välttämättä tarkoita, että yhdyntä tuntuisi samalta....vaan että pillu pysyy jotenkuten kasassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).

Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍

Eli äidin seksielämällä ei ole mitään väliä? Seksuaalisuus on yksi ihmisen suurimmista asioista elämässä. Sen kun menettää, niin menee monelta elämänilokin

2÷ saa vakavia repeämiä ja niistäkin toivutaan. 80÷ ei saa mitään repeämiä. Olet valmis ottamaan sektion riskit ja kieltämään lapseltasi alatiesynnytyksen edut tuon 2÷riskin vuoksi? Haloo...

Kyllä arvostan seksuaalisuuttani sen verran, etten ala sitä riskeeraamaan.

Ymmärrät varmaan, että moni ajattelee oman lapsensa etua? Yhtälailla sektion komplikaationa voi olla tuntohermojen vaurioituminen ja koko kohdunpoisto. Puhumattakaan siitä millainen riski sektioitu kohtu on seuraavalle lapselle ja äidille (sektioarpi repeää 4÷:ssa sektioitujen uusintaraskauksista). Mutta hei, mitä väliä kun äidin ei tarvinnut ottaa 2÷ riskiä 😉 mieluummin 2kertainen vakavien komplikaatioiden riski

Vierailija kirjoitti:

Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).

Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍

Ai niinkö se onkin, että jos vaatii synnyttäjille arvostavaa kohtelua ja synnytyksessä vaurioituneille hyvää ja asiallista hoitoa ja vakavasti ottamista, tarkoittaa sitä, että ajaa automaattisektiota kaikille synnyttäjille? Tämä selvä.

Jos imuautolla jo harkitaan vetämistä niin sektio on silloin suurempi riski kun pitää vauvaa työntää takaisin ylös synnytyskanavaan ja hän kärsii herkästi hapenpuutteesta. Ei siinä äiti tietenkään päätä vaan ammattilaiset arvioivat tilanteen. Terv. Seitsemännellä vedolla syntyi vauva avotarjinnasta 💗

Mä en olisi halunnut tietää etukäteen tuollaisista - minkä sille mahtaa? Sitten mammat hysteerisinä vaatisi turhia sektioita. Ikävää, mutta kuuluu elämään. En ymmärrä miksi noita hävetä pitää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, jälkeenpäin olen kuullut kaikilta minua hoitaneilta lääkäreiltä, fyssareilta ja hoitajilta että imukuppisynnytys on todella rankka alapäälle ja vaurioita tulee. Itsellä vielä "keskivaikea imukuppisynnytys" eli se vauva todella revittiin sieltä kaikin voimin ja vähän kaikki meinasi tulla vauvan mukana ulos. Virheasennossa oli vauva eikä siis vain mahtunut kunnolla. Jos oisin tiennyt riskeistä niin olisin vaatinut sektion siinä vaiheessa kun imukupillakin oli jo useamman kerran yritetty tuloksetta. Mutta olin valmistautunut synnytykseen lähinnä joogaten ja keskittynyt sietämään kipua eikä edes mielessä käynyt että jotain tällaista voisi tapahtua.

Vähän OT mutta voiko siinä vaiheessa enää tehdä sektiota, kun lapsi on synnytyskanavassa ja sitä on yritetty vetää jo imukupillakin?

Voi. Ne on niitä ikävimpiä tapauksia, vaikkakin harvinaisia. Ristiriitaisinta siinä on myös se, että tuollaisten tapausten komplikaatiot kirjataan sektiokomplikaatioiksi, koska lapsi on lopulta syntynyt sektiolla, vaikka yleensä ne pahimmat komplikaatiot tulevat siinä imukuppivaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en olisi halunnut tietää etukäteen tuollaisista - minkä sille mahtaa? Sitten mammat hysteerisinä vaatisi turhia sektioita. Ikävää, mutta kuuluu elämään. En ymmärrä miksi noita hävetä pitää?

Sulla ei siis heräisi häpeäntunne jos lenkillä tai työpalaverissa menisi ulosteet housuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, jälkeenpäin olen kuullut kaikilta minua hoitaneilta lääkäreiltä, fyssareilta ja hoitajilta että imukuppisynnytys on todella rankka alapäälle ja vaurioita tulee. Itsellä vielä "keskivaikea imukuppisynnytys" eli se vauva todella revittiin sieltä kaikin voimin ja vähän kaikki meinasi tulla vauvan mukana ulos. Virheasennossa oli vauva eikä siis vain mahtunut kunnolla. Jos oisin tiennyt riskeistä niin olisin vaatinut sektion siinä vaiheessa kun imukupillakin oli jo useamman kerran yritetty tuloksetta. Mutta olin valmistautunut synnytykseen lähinnä joogaten ja keskittynyt sietämään kipua eikä edes mielessä käynyt että jotain tällaista voisi tapahtua.

Vähän OT mutta voiko siinä vaiheessa enää tehdä sektiota, kun lapsi on synnytyskanavassa ja sitä on yritetty vetää jo imukupillakin?

Ei ketään vauvaa jätetä jumiin ja todeta ettei mahtunutkaan vaan leikataan kyllä pois jos ei muuten saada

Minä olen raskaana, vielä melko alkuvaiheessa, vaikka synnytys pelottaakin aivan järjettömästi. Käsittääkseni ainakin jonkinasteiset pysyvät haitat ovat todella yleisiä, niihin ei saa hoitoa ja haitoista puhuva nainen vaiennetaan. Vaadin vähintäänkin pääsyä pelkopolille ja siellä asiallista tietoa. Haluan kunnon tilastotietoa eri synnytystapojen riskeistä ja todennäköisyyksistä. Haluan myös tietoa siitä, että mistä saan apua, jos päädyn alatiesynnytykseen ja saan vaurioita. Jos näitä tietoja pimitetään minulta, vaadin sektion. Mikään hyssyttely ja höpöttely ei kelpaa.

Synnytysten ja niistä aiheutuvien vaurioiden kelvoton hoito on ainakin minulle syy jättää lapsiluku yhteen. Koska vaihtoehtoja ei käytännössä ole, olen valmis riskeeraamaan terveyteni synnytyksessä saadakseni kokea äitiyden. Toiseen kertaan en ole valmis. Jos lapsia on tarkoitus hankkia vain yksi, voin edes yrittää saada leikkaushoidon vaikka Virosta tai vaatia sektion. Useamman lapsen hankkiminen kai edellyttäisi sitä, että mahdollisten vaurioiden hoito jätetään vuosien päähän, kun lapsiluku on täynnä. Pahimmassa tapauksessa toista lasta saisi sitten yrittää kivusta itkien ja alleen paskoen. Ei kiitos.

Naisia kielletään lukemasta netistä muiden naisten kokemuksia, koska se on muka pelottelua vaikka tarinat olisi kuinka tosi. Pääasia tuntuu olevan se, että naiset vaiennetaan tai jos joku puhuu niin kuunnella ei saa. Ei välitetä ulosteenpidätysongelmista, koska saihan nainen lapsen palkinnoksi, josta kuuluu olla kiitollinen. Seksinautinto on jo ennenkuulumatonta itsekkyyttä! Ei äiti enää seksinautintoa tarvitse tai on pinnallinen, turhamainen ja jopa huono äiti. Todella surullista ja kamalaa. Todellakin näistä pitää puhua ääneen ja paljon! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, jälkeenpäin olen kuullut kaikilta minua hoitaneilta lääkäreiltä, fyssareilta ja hoitajilta että imukuppisynnytys on todella rankka alapäälle ja vaurioita tulee. Itsellä vielä "keskivaikea imukuppisynnytys" eli se vauva todella revittiin sieltä kaikin voimin ja vähän kaikki meinasi tulla vauvan mukana ulos. Virheasennossa oli vauva eikä siis vain mahtunut kunnolla. Jos oisin tiennyt riskeistä niin olisin vaatinut sektion siinä vaiheessa kun imukupillakin oli jo useamman kerran yritetty tuloksetta. Mutta olin valmistautunut synnytykseen lähinnä joogaten ja keskittynyt sietämään kipua eikä edes mielessä käynyt että jotain tällaista voisi tapahtua.

Vähän OT mutta voiko siinä vaiheessa enää tehdä sektiota, kun lapsi on synnytyskanavassa ja sitä on yritetty vetää jo imukupillakin?

Ei ketään vauvaa jätetä jumiin ja todeta ettei mahtunutkaan vaan leikataan kyllä pois jos ei muuten saada

Ok, ystävälläni just takana vaikea synnytys ja parin tunnin ponnistus imukupilla virhetarjonnan takia ja sanottu, että ei voi tehdä sektiota. Luulin sitten, ettei illenkasn voi tuossa tilanteessa. Pahat repeämät sulkijalihakseen asti sai tuosta imukupilla runnomisesta.

Hyvä pointti ja tärkeää nostaa esille sekin miten tärkeää olisi antaa äidin levätä ja toipua rauhassa ilman loputonta sukulaisten virtaa. Itse jouduin jo sairaalasta lähettämään miehen perhettä pois kun huimasi ja hikoilutti ja nämä vaan istuu ja istuu.

Kotiin päästyä alapää tuntui siltä kuin sinne olisi ammuttu tykillä. Esikoisesta leikattiin episiotomia, haava oli järkyttävän kipeä. Mutta vielä kipeämmät olivat rypäleiden kokoiset pukamat, se oli jotain aivan käsittämätöntä. Kuvitelkaa rypäleterttu pakaroiden väliin. Kun tuli kakkahätä oli pöntölle päästävä heti koska koko alapää oli aivan löysä ja tahdoton. Pyyhkimistä ei voinut ajatellakaan vaan useamman viikon ajan menin pöntöltä suoraan suihkuun. Siihen päälle jälkivuoto isoine hyytymineen, mikä huipentui kohtutulehdukseen.

En käsitä miten ennen muinoin selvittiin ilman juoksevia vesiä sun muita. Minä en olisi selvinnyt. :/

Vierailija kirjoitti:

Naisia kielletään lukemasta netistä muiden naisten kokemuksia, koska se on muka pelottelua vaikka tarinat olisi kuinka tosi. Pääasia tuntuu olevan se, että naiset vaiennetaan tai jos joku puhuu niin kuunnella ei saa. Ei välitetä ulosteenpidätysongelmista, koska saihan nainen lapsen palkinnoksi, josta kuuluu olla kiitollinen. Seksinautinto on jo ennenkuulumatonta itsekkyyttä! Ei äiti enää seksinautintoa tarvitse tai on pinnallinen, turhamainen ja jopa huono äiti. Todella surullista ja kamalaa. Todellakin näistä pitää puhua ääneen ja paljon! 

Pahoista ja kivuliaista synnytyksistä puhujiakin pidetään yleensä liioittelijoina ja muiden pelottelijoina. Ihmeellistä, että voi olla vaikeaa uskoa, että monelle synnyttäminen on aika vaikea kokemus. Yksi kansainvälinen tutkimus totesi hiljattain, että yllättävän monella synnyttäjällä on sodassa traumatisoituneiden kaltaisia psyykkisiä oireita synnytyksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen raskaana, vielä melko alkuvaiheessa, vaikka synnytys pelottaakin aivan järjettömästi. Käsittääkseni ainakin jonkinasteiset pysyvät haitat ovat todella yleisiä, niihin ei saa hoitoa ja haitoista puhuva nainen vaiennetaan. Vaadin vähintäänkin pääsyä pelkopolille ja siellä asiallista tietoa. Haluan kunnon tilastotietoa eri synnytystapojen riskeistä ja todennäköisyyksistä. Haluan myös tietoa siitä, että mistä saan apua, jos päädyn alatiesynnytykseen ja saan vaurioita. Jos näitä tietoja pimitetään minulta, vaadin sektion. Mikään hyssyttely ja höpöttely ei kelpaa.

Synnytysten ja niistä aiheutuvien vaurioiden kelvoton hoito on ainakin minulle syy jättää lapsiluku yhteen. Koska vaihtoehtoja ei käytännössä ole, olen valmis riskeeraamaan terveyteni synnytyksessä saadakseni kokea äitiyden. Toiseen kertaan en ole valmis. Jos lapsia on tarkoitus hankkia vain yksi, voin edes yrittää saada leikkaushoidon vaikka Virosta tai vaatia sektion. Useamman lapsen hankkiminen kai edellyttäisi sitä, että mahdollisten vaurioiden hoito jätetään vuosien päähän, kun lapsiluku on täynnä. Pahimmassa tapauksessa toista lasta saisi sitten yrittää kivusta itkien ja alleen paskoen. Ei kiitos.

Tietoa on kyllä saatavilla. Sektio, myös suunniteltu, sisältää huomattavasti enemmän riskejä äidille kuin alatiesynnytys. Imeväiskuolleisuus on sama. En oikein ymmärrä, mistä vakavista alatiesynnytksen riskeistä puhut? Nehän ovat huomattavasti suuremmat sektiossa kaikkinensa. Noin 2÷ repeää vakavasti alatiesynnytyksessä, mutta heistäkin moni kuntoutuu. Oma ystäväni halusi uudelleen synnyttää alakautta ja synnyttikin onnistuneesti. Onnistunut alatiesynnytys on lapsen ja äidin etu.

Täällähän onnistumiskokemuksia ei saa jakaa. Jos synnytys on mennyt hyvin niin siitä pitää olla palstalla hiirenhiljaa, koska sehän ei voi olla totta.. ei, vaikka suuri valtaosa naisista synnyttää useamman lapsen alakautta omasta tahdostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään kun naisia ei enää kiinnosta seksi synnytyksen jälkeen :D

Itse aion vaatia pelkosektion. Yhdyntä on mulle primaari tapa saada seksuaalista nautintoa. Ilman sitä en seksiä harrasta.

Suurinta osaa se kiinnostaa entistä enemmän.

Höpö höpö. Miksi kiinnostaisi? Imetys vie halut ja synnytys on saattanut viedä emättimestä tunnon tai yhdyntä jopa sattuu.

Mulla suurimmat halut oli imetysaikana ja emätinorkut tuli silloin kuvioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnustan toki alatiesynnytyksen monet hyvät puolet vastuskyvystä lähtien. Mielestäni kuitenkin kehittyneen lääketieteen aikakautena suunniteltu sektio tulisi olla ihan valittavissa oleva vaihtoehto vaadittavissa olevan sijaan. Asenne sitä kohtaan on kuitenkin laajasti tuomittu ja ihmettelen tätä suuresti. Olen siis synnytyspelkoinen ...ja synnyttämätön. Ja siinä meni viimeistään uskottavuus.

Lentopelosta, en voi uskoa että kenenkään mielestä olisi oikein pimittää jokainen lento-onnettomuus ja kirkkain silmin painaa esitteisiin faktojen vastaista tietoa koskaan putoamattomista koneista. Vaikka kuinka harvinaisia nämä putoamiset ovatkin.

Niin, monissa maissa sektio on yhtä tavallinen tai jopa suositumpi synnytystapa kuin alatie. Suomessa esteenä on julkinen terveydenhuolto (kustannukset) vrt. edellä mainitsemani maat, joissa sektiot tehdään yksityisillä ja niillä tienataan. Mulle leikkaava lääkäri myönsi sektion jälkeen, että sektio on yleisesti ottaen turvallisempi ja vähempi komplikaatioinen kuin alatiesynnytys.

Missä maissa syntyy enemmän lapsia sektiolla kuin alateitse? Ihan mielenkiintoista, kun Suomessa tuntuu olevan vaikea saada sektiota. Oma vauva oli perätilassa ja painostettiin alatiesynnytykseen, mutta onneksi pääsin kuitenkin sektioon loppujen lopuksi, kun pelkäsin niin paljon.