Lue keskustelun säännöt.
Rohkea nainen, joka kertoo alatiesynnytyksen aiheuttamasta elinikäisestä vammasta (ulosteinkontinenssi)
09.06.2016 |
http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/sini_sai_synnyty…
En muista, koska olisin kokenut niin paljon kiitollisuutta ja kunnioitusta täysin vierasta ihmistä kohtaan, kun tänään lukiessani jutun Sini Erosesta, joka sai "normaalissa" alatiesynnytyksessä elinikäisen vamman ja ulosteinkontinenssin.
Se, että yksi uskaltaa puhua häpeämättä omilla kasvoillaan asiasta, vähentää muiden häpeää. Tämä on aihe, joka on vaiettu kuoliaaksi. Ymmärrän toki, että siitä kärsivät eivät ole halunneet tulla ulos omilla kasvoillaan, mutta miksi myös ammattilaiset vaikenevat ja vähättelevät asiaa?
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen? kirjoitti:
Alkajaiseksi anteeksi, en vielä lukenut koko ketjua.. Mutta näitä kyllä tapahtuu, itselleni myös.
Mulla myös repesi koko sulkijalihas, ja kävin puolitoista vuotta fysioterapiassa, lopputulos on vähän niin ja näin.
Sairaalan mielestä kaikki meni lopulta tosi KIVASTI??Tuo on se ongelma. Sairaalan mielestä menee aina kivasti, jos lapsi saadaan alakautta ulos, kävi äidille sitten miten tahansa.
Jep. Esim. alatiesynnytyksissä lapselle tapahtuneita vaurioita on lähes mahdoton todistaa. Ongelmista vaietaan ja synnytyskertomukset voivat olla lyhyitä ja siloiteltuja. Oman lapseni neurologi on vahvasti sitä mieltä, että lapsen pään virheasento ja siitä johtunut pitkittynyt synnytys ja ponnistusvaihe, jo valmiiksi rajujen supistusten tehostaminen järjettömällä oksitosiinimäärällä ja imukupilla ulosautto parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen on syynä lapsen diagnoosia vaatineeseen neurologiseen vammaan. PItkän synnytyksen ja voimakkaiden supistusten takia lapsen syke oli myös käyrältä kadoksissa vähän väliä, mutta kukaan ei noteerannut. No, synnytyskertomus sisältää muutaman rivin, että kivasti meni paitsi pikkaisen imukupilla autettiin. Lisäksi minä traumatisoiduin kivusta, joka ylitti sietokyvyn voimakkuudeltaan sekä kestoltaan. Naistentautien polilla olen joutunut väittelyyn erään lääkärin kanssa, kertoessani, että synnytykseni oli vaikea. Hän alkoi suorastaan vänkäämään, että ihan normaali ja helppo se oli eikä mikään sanomani pystynyt tuottamaan hänessä kuin vähättelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen noita vähävaurioisia imukuppisynnyttäjiä (1. lapsi) ja puuduttamaton sankarilehmä (2. lapsi), ja silti olen sitä mieltä että vois pikkaisen enemmän panostaa vaikkapa synnytystapa-arvioon.
Gyne tunnusteli sekä vaginan että peräsuolen puolelta vuonna -12 > vuonna -15 poistettiin halkaisijaltaan 10 cm kasvain joka sattumoisin löytyi häntäluun alta (ja häntäluuta viilattiin myös) > tänä vuonna oppikirjasynnytys ja terve lapsi, ja veikkaan että poistetulla kasvaimella oli osansa tämän synnytyksen helppouteen.
Saattaa tietty olla että kasvainta ei ollut vielä vuonna -12, mutta gyne oli asennevammainen tutkimus liukuhihnatyyliä. Jos olennainen asia olisi jossain jäänyt huomaamatta niin tuolla...
Vierailija kirjoitti:
Olen noita vähävaurioisia imukuppisynnyttäjiä (1. lapsi) ja puuduttamaton sankarilehmä (2. lapsi), ja silti olen sitä mieltä että vois pikkaisen enemmän panostaa vaikkapa synnytystapa-arvioon.
Gyne tunnusteli sekä vaginan että peräsuolen puolelta vuonna -12 > vuonna -15 poistettiin halkaisijaltaan 10 cm kasvain joka sattumoisin löytyi häntäluun alta (ja häntäluuta viilattiin myös) > tänä vuonna oppikirjasynnytys ja terve lapsi, ja veikkaan että poistetulla kasvaimella oli osansa tämän synnytyksen helppouteen.
Saattaa tietty olla että kasvainta ei ollut vielä vuonna -12, mutta gyne oli asennevammainen tutkimus liukuhihnatyyliä. Jos olennainen asia olisi jossain jäänyt huomaamatta niin tuolla...
Puuduttamaton sankarilehmä! Saat tästä päivän termi palkinnon! Kuvailevaa kielenkäyttöä :) Kiitos illan piristyksestä.
Jep. Etenkin naisen yhdyntänautintoa vähätellään. Miehen kun voi silti tyydyttää vaikka seksi sattuisi/ei tuntuisi miltään. Eihän naisen kuulukaan naimisesta nauttia. Voi nauttia sitten siitä "läheisyydestä" ja "henkisestä puolesta". Ja kuunnella sitten niitä "mitäs läksit" puheita...
Lisäksi vituttaa se että mikä tahansa mielipide tai huolenaihe väheksytään olemattomiin jos sen esittää A) nainen, B) nainen joka on raskaana tai C) nainen joka on synnyttänyt.
B:n ja C:n kohdalla uskalletaan avoimesti puhua "hormonimyrskystä", A:n tuskin kehdataan.
Raskaana oleminen tietysti vaikuttaa ihmiseen, mutta sattumoisin raskaana ovat vain naiset, ja vain naisia voi noin väheksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin imukuppisynnytys ja pahat repeämät, joita paikkailtiin pitkään leikkaussalissa. Repeämät tulivat eniten kohdunsuulle ja paikkoja jouduttiin ilmeisesti venyttämään niin, että emättimen hermotus vaurioitui. Emätin on siis tunnoton. Jee.
Asia on minusta niin nolo, että en ole kehdannut siitä kenelläkään kertoa.
Onneksi yhden pisteen lapsi näyttää kehittyvän normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen? kirjoitti:
Alkajaiseksi anteeksi, en vielä lukenut koko ketjua.. Mutta näitä kyllä tapahtuu, itselleni myös.
Mulla myös repesi koko sulkijalihas, ja kävin puolitoista vuotta fysioterapiassa, lopputulos on vähän niin ja näin.
Sairaalan mielestä kaikki meni lopulta tosi KIVASTI??Tuo on se ongelma. Sairaalan mielestä menee aina kivasti, jos lapsi saadaan alakautta ulos, kävi äidille sitten miten tahansa.
Jep. Esim. alatiesynnytyksissä lapselle tapahtuneita vaurioita on lähes mahdoton todistaa. Ongelmista vaietaan ja synnytyskertomukset voivat olla lyhyitä ja siloiteltuja. Oman lapseni neurologi on vahvasti sitä mieltä, että lapsen pään virheasento ja siitä johtunut pitkittynyt synnytys ja ponnistusvaihe, jo valmiiksi rajujen supistusten tehostaminen järjettömällä oksitosiinimäärällä ja imukupilla ulosautto parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen on syynä lapsen diagnoosia vaatineeseen neurologiseen vammaan. PItkän synnytyksen ja voimakkaiden supistusten takia lapsen syke oli myös käyrältä kadoksissa vähän väliä, mutta kukaan ei noteerannut. No, synnytyskertomus sisältää muutaman rivin, että kivasti meni paitsi pikkaisen imukupilla autettiin. Lisäksi minä traumatisoiduin kivusta, joka ylitti sietokyvyn voimakkuudeltaan sekä kestoltaan. Naistentautien polilla olen joutunut väittelyyn erään lääkärin kanssa, kertoessani, että synnytykseni oli vaikea. Hän alkoi suorastaan vänkäämään, että ihan normaali ja helppo se oli eikä mikään sanomani pystynyt tuottamaan hänessä kuin vähättelyä.
Suomessa muuten imukuppisynnytyksen riskeistä ei puhuta käytännössä mitään. Toki sille on tarpeensa, mutta ikään kuin siitä ei koskaan voisi tulla mitään haittoja. Sen sijaan esim. Yhdysvalloissa imukuppiulosauton komplikaatiot ovat painotettuja syitä juuri tietyissä lasten neurologisissa häiriöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin imukuppisynnytys ja pahat repeämät, joita paikkailtiin pitkään leikkaussalissa. Repeämät tulivat eniten kohdunsuulle ja paikkoja jouduttiin ilmeisesti venyttämään niin, että emättimen hermotus vaurioitui. Emätin on siis tunnoton. Jee.
Asia on minusta niin nolo, että en ole kehdannut siitä kenelläkään kertoa.Onneksi yhden pisteen lapsi näyttää kehittyvän normaalisti.
Tää on munkin pahin pelko. :( Seksiä ei oikein voi enää harrastaa, jos vaginassa ei tunnu mikään miltään. Kuinkakohan moni mies hyväksyisi toimenpiteen jossa voi tulla peniksen tunnottomuus?
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa Amelia-lehti teki asiasta jutun vuosia sitten. Siellä juttu noteerattiin valtiopäivätasolla, perustettiin selvitysryhmä ja mietitään, miten nämä voitaisiin oikeasti jatkossa estää. Tämä(kin) asia otetaan siellä huomattavasti vakavammin.
Suomessa näitä asioita ei oteta vakavasti, koska tällaisista asioista puhuminen on akkojen kotkotusta tms. Näkyväthän nuo yleiset asenteet tälläkin palstalla: esim. "hajustetut terveyssiteet" -ketjussa joku mies kommentoi "No jo on akoilla ongelmat." (Vaikka kyseessä oli asia, joka koskee muitakin kuin noiden siteiden käyttäjiä.) Eli miehiä kiinnostaa naisten alapää vain silloin, kun kyseessä on miehen nautinto.
Miehet puhuvat kuukautissuojista "akkojen p*llurätteinä" tms. Joskus tällä palstalla joku kertoi, miten pahalta tuntui, kun synnytyksen jälkeen sukulainen vitsaili "laitettiinkos isännän tikki, heh heh!"
Naisetkin vähättelevät toisten naisten kokemuksia. Onhan tässäkin ketjussa juttuja tapauksista, että naispuolinen kätilö tai gynekologi on ollut vähättelevä, tyly tai kovakourainen. Vaikka luulisi, että naisilta saisi ymmärrystä ja hyvää kohtelua. Joku taisi kertoa joskus, että jopa hoitohenkilökuntaan kuuluva vitsaili "isännän tikistä" tikatessaan potilasta tämän synnytettyä.
Yleinen asenne siis on, että p*llu on nolo eikä siitä sovi puhua ja tämä aihe täytyy vaieta kuoliaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovakourainen gyneni oli muuten venäläinen mies, ihan vaan ettei menis sekin naisten viaks,
T: puuduttamaton sankarilehmä
Vierailija kirjoitti:
http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/sini_sai_synnyty…
En muista, koska olisin kokenut niin paljon kiitollisuutta ja kunnioitusta täysin vierasta ihmistä kohtaan, kun tänään lukiessani jutun Sini Erosesta, joka sai "normaalissa" alatiesynnytyksessä elinikäisen vamman ja ulosteinkontinenssin.
Se, että yksi uskaltaa puhua häpeämättä omilla kasvoillaan asiasta, vähentää muiden häpeää. Tämä on aihe, joka on vaiettu kuoliaaksi. Ymmärrän toki, että siitä kärsivät eivät ole halunneet tulla ulos omilla kasvoillaan, mutta miksi myös ammattilaiset vaikenevat ja vähättelevät asiaa?
Tuo on valitettavan yleistä. Myös oma äitini sai synnytyksestä paskahalvauksen. Vaipat 25v. lähtien käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vituttaa se että mikä tahansa mielipide tai huolenaihe väheksytään olemattomiin jos sen esittää A) nainen, B) nainen joka on raskaana tai C) nainen joka on synnyttänyt.
B:n ja C:n kohdalla uskalletaan avoimesti puhua "hormonimyrskystä", A:n tuskin kehdataan.
Raskaana oleminen tietysti vaikuttaa ihmiseen, mutta sattumoisin raskaana ovat vain naiset, ja vain naisia voi noin väheksyä.
A:nkin kohdalla saatetaan puhua hormonimyrskystä. "Sillä on varmaan menkat, kun se on noin vihainen."
Lisäisin tähän listaan vielä kohdan D) nainen joka ei ole synnyttänyt/jolla ei ole lapsia. Lapsettoman naisen mielipiteet ja huolenaiheet vaiennetaan, koska häneltä puuttuu elämänkokemusta eikä hän voi tietää mistään mitään.
Johtopäätös tästä kaikesta on tietenkin se, että nainen tekee kaiken väärin. Jos tekee lapsia, se on jonkun mielestä väärin. Jos ei tee lapsia, sekin on väärin. Jos ei pysty saamaan lapsia, saa osakseen säälittelyä, halusi sitä tai ei.
Jos nyt kuitenkin muistaisitte, että 80÷ naisista haluaa synnyttää alateitse ja toista lasta synnyttävistä, jotka synnyttivät esikoisen alakautta, 90÷ synnyttää uudelleen alakautta -ihan vapaasta tahdostaan.
Minä, normaalipainoinen, akateemimen (luin asioista etukäteen) nainen, synnytin esikoiseni ongelmitta alakautta. Episiotomia tehtiin, se parantui 2 viikossa. Hyvä kokemus ja olen ylpeä siitä. Synnytykseni oli ainutlaatuinen ja onhan siitä kiva myöhemmin kertoa omalle tytölle. Lähipiirissäni kaikki synnytykset ovat menneet hyvin (n. 20kpl).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin muistaisitte, että 80÷ naisista haluaa synnyttää alateitse ja toista lasta synnyttävistä, jotka synnyttivät esikoisen alakautta, 90÷ synnyttää uudelleen alakautta -ihan vapaasta tahdostaan.
Minä, normaalipainoinen, akateemimen (luin asioista etukäteen) nainen, synnytin esikoiseni ongelmitta alakautta. Episiotomia tehtiin, se parantui 2 viikossa. Hyvä kokemus ja olen ylpeä siitä. Synnytykseni oli ainutlaatuinen ja onhan siitä kiva myöhemmin kertoa omalle tytölle. Lähipiirissäni kaikki synnytykset ovat menneet hyvin (n. 20kpl).
Totta kai jokainen meistä haluaa onnistuneen alatiesynnytyksen. Miten se liittyy siihen, että kun joskus asiat menevät pieleen ja nainen saa kärsiä elämänlaatua heikentävistä vaivoista lopun ikäänsä, niitä hyssytellään ja vähätellään?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin muistaisitte, että 80÷ naisista haluaa synnyttää alateitse ja toista lasta synnyttävistä, jotka synnyttivät esikoisen alakautta, 90÷ synnyttää uudelleen alakautta -ihan vapaasta tahdostaan.
Minä, normaalipainoinen, akateemimen (luin asioista etukäteen) nainen, synnytin esikoiseni ongelmitta alakautta. Episiotomia tehtiin, se parantui 2 viikossa. Hyvä kokemus ja olen ylpeä siitä. Synnytykseni oli ainutlaatuinen ja onhan siitä kiva myöhemmin kertoa omalle tytölle. Lähipiirissäni kaikki synnytykset ovat menneet hyvin (n. 20kpl).
mistä ihmeestä sä tiedät, että lähipiirisi naiset nauttivat kaikki samalla lailla yhdynnästä kuin ennen?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin muistaisitte, että 80÷ naisista haluaa synnyttää alateitse ja toista lasta synnyttävistä, jotka synnyttivät esikoisen alakautta, 90÷ synnyttää uudelleen alakautta -ihan vapaasta tahdostaan.
Minä, normaalipainoinen, akateemimen (luin asioista etukäteen) nainen, synnytin esikoiseni ongelmitta alakautta. Episiotomia tehtiin, se parantui 2 viikossa. Hyvä kokemus ja olen ylpeä siitä. Synnytykseni oli ainutlaatuinen ja onhan siitä kiva myöhemmin kertoa omalle tytölle. Lähipiirissäni kaikki synnytykset ovat menneet hyvin (n. 20kpl).
Kas kun se ei ole tämän ketjun aihe. Katso otsikko.
Taas vähättelyä yhdeltä suunnalta.
Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).
Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin muistaisitte, että 80÷ naisista haluaa synnyttää alateitse ja toista lasta synnyttävistä, jotka synnyttivät esikoisen alakautta, 90÷ synnyttää uudelleen alakautta -ihan vapaasta tahdostaan.
Minä, normaalipainoinen, akateemimen (luin asioista etukäteen) nainen, synnytin esikoiseni ongelmitta alakautta. Episiotomia tehtiin, se parantui 2 viikossa. Hyvä kokemus ja olen ylpeä siitä. Synnytykseni oli ainutlaatuinen ja onhan siitä kiva myöhemmin kertoa omalle tytölle. Lähipiirissäni kaikki synnytykset ovat menneet hyvin (n. 20kpl).
Tässä kiteytyy jotenkin hyvin se, miten ongelmista kärsivien häpeää saadaan lisättyä. En epäile, etteikö sinulla olisi ollut hyvä synnytys, mutta tuskin se johtui akateemisuudesta. Tuskin Sininkään ongelmat olisi sillä saatu ehkäistyä, että hän olisi lukenut asioista enemmän (en toki tiedä hänen lukeneisuudestaan tai akateemisuudestaan). Lehtijutusta (kuva + teksti, jossa kerrotaan lenkkeilystä) myös näkee, että Sini on hoikka ja urheilullinen, joten tuskin oli kyse siitä, että hän ei olisi normaalipainoinen.
En siis tiedä miksi sinulle kävi paremmin kuin Sinille, mutta tuskin siksi, että olisit toiminut häntä paremmin.
Mitä ylpeys edes tähän keskusteluun kuuluu? Jos se kuuluisi, voisin kertoa, että itse synnytin suunnitellulla sektiolla ja se oli hyvä kokemus, josta olen ylpeä ja siitä on kiva kertoa lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisitte yhtään valveutuneempia, ottaisitte selvää myös sektion riskeistä. Kaksinkertainen äitikuolleisuus, samansuuruinen imeväiskuolleisuus, 20-kertainen aivoinfarktiriski, virtsarakon perforaatioriski, verraten alatiesynnytykseen. Puhumattakaan suolilamasta, sepsiksestä, kiinnikkeistä, hallitsemattomasta verenvuodosta ja leikkausalueen infektioista. Saati siitä, että alatiesynnytetyillä on paremmat keuhkot ja vähemmän astmaa ym. keuhkosairauksia, pienempi itsemurhakuolleisuus (selittyy stressihormoneilla), vähemmän suolistosairauksia (äidin normaaliflooran siirtyminen) ja vähemmän lapsuusiän leukemiaa (fagosyyttisolujen aktivoituminen).
Mutta hei, mitä pienistä kun pillu ei repeä 😍
Eli äidin seksielämällä ei ole mitään väliä? Seksuaalisuus on yksi ihmisen suurimmista asioista elämässä. Sen kun menettää, niin menee monelta elämänilokin
Muistutan että repeäminen ei ole ainoa riski äidille vaan myös laskeumat vaikuttavat elämänlaatuun pahimmillaan todella paljon. Ne ovat yllättävän yleisiä eikä niistäkään juuri puhuta.