Häissämme tarjottiin vegaaniruokaa, saimme kuulla pahaa jälkeenpäin
Vietimme häitä nyt edellisenä lauantaina. Sekä mies että minä olemme vegaaneja, jolloin tietenkin lihan tai eläinperäisten ruokien tarjoaminen ei tuntunut meille luontevalta. Ajattelimme että ihmiset ottaisivat asian positiivisena kokemuksena.
Jo suunnitteluvaiheessa isälleni asia tuntui olevan ylitsepääsemätön ongelma, asiasta tuli riitaa vielä häitä edeltävällä viikolla. Häpesi kuulema valintaamme.
Nyt jäljestä olemme kuulleet negatiivisia asioita myös ystäviemme suusta (tosin niin että selän takana oli puhuttu).
Kuulema missään häissä ei ole ollut niin huonoja tarjoiluja kuin meidän häissämme. Hääpäivä on edelleen meille kaunis ja ihana, inhottavaa vaan tuollainen häiden mustaaminen muiden taholta.
Onko oikeasti niin tärkeää tarjota lihaa tai kalaa häissä, onko oikeasti niin vastenmielistä kerran kokeilla kahviin mantelijuomaa?
Luulisi että aikuiset ihmiset osaisivat olla avoimin mielin ja ymmärtää että häät olivat meidän näköisemme.
Miten te olisitte kokeneet asian sekä meidän että vieraiden kannalta?
Kommentit (6229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopeat kirjoitti:
"joku heräisi" Tämä on just tämä kun vegaanius on kuin joku lahko ja häätkin pitää olla kuin herättäjäjuhlat. Aika ilotonta porukkaa.
Tämä! Tapailin kerran vegaaninaista ja oli järkyttävän raskas ja vihainen ihminen.
Ei voi yleistää, mutta aika usein on juurikin näin. Vegaaneja kuvaa todella joskus, hyvien luonteenpiirteiden lisäksi, tietty vihaisuus ja rentouden puute. Siihen on varmasti ihan luonnollinen selitys se, että saadakseen riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita vegaaniruuasta, täytyy pohtia tarkkaan ruokailuiden sisältö. On ymmärrettävää, että päivittäinen ravintoaineiden riittävyyden pohtiminen ja ehkä jopa kiellettyjen ruoka-aineiden houkutusten torjuminen vie mielialaa matalammalle.
Sekaani suunnittelee ruokiaan kevyellä mielellä, "tänään maistuisi toi jääkaapissa oleva broileri, miten sen laittaisin, ehkä appelsiininlohkoilla ja rosmariinilla täytettynä uuniin ja viereen peruna- ja porkkanalohkoja."
Vegaani miettii lounastaan, "jääkaapissa on pala tofua, ja keitänpä siihen riisin viereen, ja tomaatteja kylkeen. tuleekohan tästä riittävästi proteiinia? tekis kyllä mieli ruskeaksi paistunutta uunibroileria tai itse tehtyjä lihapullia ja puolukkaa. nälkä!"
Voi että pikkulihaaneja kiukuttaa että joku ihminen pystyy olemaan vegaani kun hän ei itse pysty! Siksi pitää kirjoitella omasta mielestään nasevia kettuiluja vegaaneille AV:llä yli sadan sivun verran!
Mitä pidempi tästä ketjusta tulee, mitä enemmän lihaanit hokevat iänikuisia hokemiaan, sitä enemmän se todistaa miten he häpeävät omaa lihansyöntiään.
Ala sinäkin vegaaniksi niin ei tarvitse enää tuntea pahaaoloa eläinten syömisestä!
Metsästäessä elämän kiertokulku jotenkin kirkastuu. Metsässä on hiljaista ja joskus kauan paikallaan ollessa saattaa nähdä eläimiä, joita näkee harvoin. Yksi mieleenpainuvimmista kohtaamista sattui nähdessäni ilveksen iltahämärissä saalistavan pienen metsäkauriin.
Toiset ovat toisten ruokaa, mutta niin menee ja elämä jatkuu kuolemankin kautta. Ilveksen saalis toi sille lisää voimia jatkaa elämäänsä. Samalla tavalla ruoho ponnistaa multakerroksen läpi kohti aurinkoa ja hetken kasvettuaan tyydyttää laitumella kulkevan lehmän nälkää. Lehmä antaa maidon lypsäjälleen, ja maito jatkaa kulkuaan kohti perheitä tyydyttämään ravinnontarvetta.
Jonain päivänä ilves kuolee ja viimeisenä palveluksenaan antaa elämää pienille ötököille ja madoille, kunnes vaipuu maan sisälle raviten vielä multaa ympärillään. Vahvistunut multa ruokkii pinnalla kasvavia kasveja. Maitoa juonut pieni poika poimii kypsät mustikat ja hymyilee.
Oletko nainen ja metsästät? Metsästäminen on aina kiehtonut, koska metsä ja puhdas luomuliha :) Haluaisin löytää naisista koostuvan metsästysporukan. Voitko vinkata onko Suomessa sellaisia?
Aivot tarvitsevat eläinrasvaa ja keho eläinproteiineja. Kun eivät niitä saa, tulee hermostollisia oireita, masennusta, ärtyisyyttä, unettomuutta yms. Valitettavasti puutteen näkee usein jo päältä. Vegaanius vanhentaa, olen huomannut monesta.
Tsha kirjoitti:
Aivot tarvitsevat eläinrasvaa ja keho eläinproteiineja. Kun eivät niitä saa, tulee hermostollisia oireita, masennusta, ärtyisyyttä, unettomuutta yms. Valitettavasti puutteen näkee usein jo päältä. Vegaanius vanhentaa, olen huomannut monesta.
Tämän takia olen ylipuhunutkin muutaman radikaali-vegaaniystäväni ottamaan ruokavalioon voin ja luomukananmunat, sekä kalaa silloin tällöin. Ovat olleet lopulta erittäin kiitollisia, kun huomasivat miten olo muuttui paremmaksi näiden lisäysten myötä.
Lihaanit pahoittaa nyt mielensä, jos sanon että lehmänmaito on ällöttävää utarenestettä ja liha pahaa jänteiden takia? Juon rypsiöljytöntä kaurajuomaa ettei kukaan siitäkään voi sanoa mitään. Ja maistuu paremmalta kuin vesi. Eron huomaa kaurapuurossakin. Perunamuusi ja rapeat tofupihvit on kasvisruuan parhaimmistoa. Siinä makunautinnossa unohtuu lahdattujen eläimien syönti.
Yhden päivän lihansyöjä pärjää vegaaniruualla, vegaani pärjää päivän vaikka leivällä ja vedellä. Mikä on ongelma? Syökää kotonanne juuri sitä mitä haluatte.
Teidän häissänne on ollut vieraana ihmisiä, joille ei ole opettu yksinkertaisiakaan käytöstapoja. Ne on TEIDÄN häät. Te tarjoilette sellaista ruokaa, joka sopii teidän arvoihin ja arvomaailmaan. Ja ne jotka asiasta jaksaa urputtaa, vois vähän mennä itseensä.
Tsha kirjoitti:
Aivot tarvitsevat eläinrasvaa ja keho eläinproteiineja. Kun eivät niitä saa, tulee hermostollisia oireita, masennusta, ärtyisyyttä, unettomuutta yms. Valitettavasti puutteen näkee usein jo päältä. Vegaanius vanhentaa, olen huomannut monesta.
Siinä taas joku oman elämänsä lääkäri puhumassa **skaa.
Vierailija kirjoitti:
Lihaanit pahoittaa nyt mielensä, jos sanon että lehmänmaito on ällöttävää utarenestettä ja liha pahaa jänteiden takia? Juon rypsiöljytöntä kaurajuomaa ettei kukaan siitäkään voi sanoa mitään. Ja maistuu paremmalta kuin vesi. Eron huomaa kaurapuurossakin. Perunamuusi ja rapeat tofupihvit on kasvisruuan parhaimmistoa. Siinä makunautinnossa unohtuu lahdattujen eläimien syönti.
Huono, erittäin huono provoviesti. Sulla varmaankin jotain mt-ongelmia..
Tätä ketjua lukiessa olen onnellinen ystävieni ja perheeni käytöstavoista ja rakkaudellisuudesta. Heille ei tulisi mieleenkään arvostella häissä ruokia ja valittaa miten heidän mieliruokiaan ei ole tarjolla, pääpointtina on rakkauden juhliminen stressittömästi parin arvojen mukaan. En mäkään menisi kristittyjen häihin ateistina ja vaatisi että jumalaa ei saa sitten häissä mainita... otan aina etukäteen selvää juhlissa että onko vegeruokaa ja tarjoudun ottamaan ruuat jos ei ole. Monesti leivon myös muille ja aina ne on syöty.
Kovasti täällä tehdään oletuksia siitä miten pitkät juhlat oli ja saiko hääpari lahjoja yms. On erilaisia juhlia, toisissa kestää tuntikausia ja toisissa on vaan kahvit. Moni arvoiltaan vegaani ei edes halua niitä Iittalan kippoja jotka pitäisi "maksaa takaisin" hienolla tarjoilulla.
Kyllä maalla asuu järkevämpää porukkaa ku kaupungissa. Vegaanit pitää itseään muka parempina, ollaan sitten niin sivistyneitä ja pöh! Suomi elää maataloudesta ja jos ei kiinnosta elää maan tavalla voi lähteä pois! Saasteita kaupungissa asuva sit ei yhtään mieti mutta ruoka on sit niin terveellistä kasvista… juu että näin! Ylimielisiä itseään parempina pitäviä kasvissyöjiä, jotka ei ajattele kuitenkaan asioita muiden kannalta. Soija ja papujuttuja eivät monet kestä ja ovat kiellettyä ruokaa monissa sairauksissa ja monille ihmisille, ajatelkaa niitä vieraita joille kyseinen ruoka aiheuttaa/aiheutti terveyshaittoja.
Tsha kirjoitti:
Aivot tarvitsevat eläinrasvaa ja keho eläinproteiineja. Kun eivät niitä saa, tulee hermostollisia oireita, masennusta, ärtyisyyttä, unettomuutta yms. Valitettavasti puutteen näkee usein jo päältä. Vegaanius vanhentaa, olen huomannut monesta.
Aika radikaali väite, ilman tutkimuspohjaa. Aivot eivät tarvitse nimenomaan mitä tahansa eläinrasvaa. Kylmäpuristetut oliivi, pellava ja camelinaöljyt ovat hyviä rasvoja teolliseen rypsiöljyyn verrattuna. En nyt ota kantaa onko voin tai kananmunien rasva terveellistä vai ei. Kalaöljy on ainoa varmasti hyödyllinen eläinrasva pitkäketjuisten omega-3 rasvahappojen takia. Niitä ei mistään jauhelihasta tai voista saa. Rasvojen suhteen tärkein olisi pitää omegat kunnossa. Itse koen ainakin kalan ja vegeruuat hyväksi terveydelle.
Millä helvetin nakkilihiksillä eläviä juntteja noi vieraat on? Ei kasvisruoan tarvi olla mitään kikherne-kvinoasalaattia vaan vaikka kermaperunoita kasvikermaan, uunijuureksia, sienikastiketta, salaatteja, leipää, levitteitä, hedelmiä, leivoksia... ja joku väittäis tollasestakin ruoasta että ei lähde nälkä ollenkaan ellei siihen lautaselle saa vielä neljää lihapullaa.
Qc kirjoitti:
Kyllä maalla asuu järkevämpää porukkaa ku kaupungissa. Vegaanit pitää itseään muka parempina, ollaan sitten niin sivistyneitä ja pöh! Suomi elää maataloudesta ja jos ei kiinnosta elää maan tavalla voi lähteä pois! Saasteita kaupungissa asuva sit ei yhtään mieti mutta ruoka on sit niin terveellistä kasvista… juu että näin! Ylimielisiä itseään parempina pitäviä kasvissyöjiä, jotka ei ajattele kuitenkaan asioita muiden kannalta. Soija ja papujuttuja eivät monet kestä ja ovat kiellettyä ruokaa monissa sairauksissa ja monille ihmisille, ajatelkaa niitä vieraita joille kyseinen ruoka aiheuttaa/aiheutti terveyshaittoja.
Ok boomer, syöppä vähäsen punajuurihummusta niin rauhotut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestittekö hääjuhlat vain itseänne varten vai vieraita varten?
Ihmettelen mikseivät juhlineet oman näköisiä häitään kaksin, tarjoilujenkin ollessa mitoitetut kahdelle?
No voi voi, eipä olisi lahjapöytä täyttynyt! Pienellä satsauksella tuli varmaan kaikenlaista aarretta.
Vieraiden napina johtunee myös tarjoiluiden köyhyydestä. Noilla eväillä ei nälkä lähde ja jos lähteekin, niin kohta on taas uudelleen nälkä. [/quote]
Mikä se sellainen ruoka millä lähtee nälkä lopullisesti?
Väärin laitettu pallokala?[/quote]
Japanilaisessa kunniakulttuurissa kuolettavan pallokalan valmistanut kokki oli velvollinen tekemään itsarin.
Tai ainakin jumalaton häpeä ja kokin ura loppui siihen.
Silloin on kokilla painetta tehdä kunnon kalaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopeat kirjoitti:
"joku heräisi" Tämä on just tämä kun vegaanius on kuin joku lahko ja häätkin pitää olla kuin herättäjäjuhlat. Aika ilotonta porukkaa.
Tämä! Tapailin kerran vegaaninaista ja oli järkyttävän raskas ja vihainen ihminen.
Ei voi yleistää, mutta aika usein on juurikin näin. Vegaaneja kuvaa todella joskus, hyvien luonteenpiirteiden lisäksi, tietty vihaisuus ja rentouden puute. Siihen on varmasti ihan luonnollinen selitys se, että saadakseen riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita vegaaniruuasta, täytyy pohtia tarkkaan ruokailuiden sisältö. On ymmärrettävää, että päivittäinen ravintoaineiden riittävyyden pohtiminen ja ehkä jopa kiellettyjen ruoka-aineiden houkutusten torjuminen vie mielialaa matalammalle.
Sekaani suunnittelee ruokiaan kevyellä mielellä, "tänään maistuisi toi jääkaapissa oleva broileri, miten sen laittaisin, ehkä appelsiininlohkoilla ja rosmariinilla täytettynä uuniin ja viereen peruna- ja porkkanalohkoja."
Vegaani miettii lounastaan, "jääkaapissa on pala tofua, ja keitänpä siihen riisin viereen, ja tomaatteja kylkeen. tuleekohan tästä riittävästi proteiinia? tekis kyllä mieli ruskeaksi paistunutta uunibroileria tai itse tehtyjä lihapullia ja puolukkaa. nälkä!"
Tuota.. Taidat kyllä puhua yleisesti kaikista ihmisistä. Meistä on moneen junaan, vegaaneissa, kasvissyöjissä ja sekasyöjissä on ihmisiä, jotka haluavat julistaa omaa agendaansa aggressiivisesti. Ei siis koske pelkästään vegaaneja, sehän huomaa ihan näistä keskusteluistakin. Eli on turhaa sanoa, että vegaanit ovat yleisesti tuollaisia, kun se riippuu ihan persoonastakin miten haluaa tuputtaa omia arvojaan toiselle.
Jep, tässä ketjussa lihaanit ovat julistaneet agendaansa aggressiivisesti 120 sivun verran ja vauhti vaan kiihtyy, vuodesta toiseen.
True kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopeat kirjoitti:
"joku heräisi" Tämä on just tämä kun vegaanius on kuin joku lahko ja häätkin pitää olla kuin herättäjäjuhlat. Aika ilotonta porukkaa.
Voi että pikkulihaaneja kiukuttaa että joku ihminen pystyy olemaan vegaani kun hän ei itse pysty! Siksi pitää kirjoitella omasta mielestään nasevia kettuiluja vegaaneille AV:llä yli sadan sivun verran!
Mitä pidempi tästä ketjusta tulee, mitä enemmän lihaanit hokevat iänikuisia hokemiaan, sitä enemmän se todistaa miten he häpeävät omaa lihansyöntiään.
Ala sinäkin vegaaniksi niin ei tarvitse enää tuntea pahaaoloa eläinten syömisestä!
Kuule, ei kiukuta yhtään kun en ole vegaani. Mun terveys ei kestäisi tuota ruokavaliota. En tunne myöskään pahaa oloa eläimen syönnistä. En myöskään häpeä. Tässä on juuri esimerkki putkinäöllä varustetusta ahdasmielisestä vegaanista. Teet hallaa koko aatteelle.
Valehtelet kirkkaasti. Jos sinulla olisi hyvä syödessäsi lihaa sinun ei tarvitsisi tulla kiusaamaan vegaaneja tähänkään ketjuun. Muuta syytä ei voi olla olemassa kuin oma paha olosi. Miksi et voi olla rehellinen itsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Lihaanit pahoittaa nyt mielensä, jos sanon että lehmänmaito on ällöttävää utarenestettä ja liha pahaa jänteiden takia? Juon rypsiöljytöntä kaurajuomaa ettei kukaan siitäkään voi sanoa mitään. Ja maistuu paremmalta kuin vesi. Eron huomaa kaurapuurossakin. Perunamuusi ja rapeat tofupihvit on kasvisruuan parhaimmistoa. Siinä makunautinnossa unohtuu lahdattujen eläimien syönti.
Syöt kuitenkin suurella nautinnolla väkivalloin emostaan erotetuista suloisista juurimukuloista keitettyä ja murskattua muhennosta.
Perunamuusikin on peräisin elävistä organismeista.
Ja niin taitaa olla myös tofu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopeat kirjoitti:
"joku heräisi" Tämä on just tämä kun vegaanius on kuin joku lahko ja häätkin pitää olla kuin herättäjäjuhlat. Aika ilotonta porukkaa.
Tämä! Tapailin kerran vegaaninaista ja oli järkyttävän raskas ja vihainen ihminen.
Ei voi yleistää, mutta aika usein on juurikin näin. Vegaaneja kuvaa todella joskus, hyvien luonteenpiirteiden lisäksi, tietty vihaisuus ja rentouden puute. Siihen on varmasti ihan luonnollinen selitys se, että saadakseen riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita vegaaniruuasta, täytyy pohtia tarkkaan ruokailuiden sisältö. On ymmärrettävää, että päivittäinen ravintoaineiden riittävyyden pohtiminen ja ehkä jopa kiellettyjen ruoka-aineiden houkutusten torjuminen vie mielialaa matalammalle.
Sekaani suunnittelee ruokiaan kevyellä mielellä, "tänään maistuisi toi jääkaapissa oleva broileri, miten sen laittaisin, ehkä appelsiininlohkoilla ja rosmariinilla täytettynä uuniin ja viereen peruna- ja porkkanalohkoja."
Vegaani miettii lounastaan, "jääkaapissa on pala tofua, ja keitänpä siihen riisin viereen, ja tomaatteja kylkeen. tuleekohan tästä riittävästi proteiinia? tekis kyllä mieli ruskeaksi paistunutta uunibroileria tai itse tehtyjä lihapullia ja puolukkaa. nälkä!"
Voi että pikkulihaaneja kiukuttaa että joku ihminen pystyy olemaan vegaani kun hän ei itse pysty! Siksi pitää kirjoitella omasta mielestään nasevia kettuiluja vegaaneille AV:llä yli sadan sivun verran!
Mitä pidempi tästä ketjusta tulee, mitä enemmän lihaanit hokevat iänikuisia hokemiaan, sitä enemmän se todistaa miten he häpeävät omaa lihansyöntiään.
Ala sinäkin vegaaniksi niin ei tarvitse enää tuntea pahaaoloa eläinten syömisestä!
Metsästäessä elämän kiertokulku jotenkin kirkastuu. Metsässä on hiljaista ja joskus kauan paikallaan ollessa saattaa nähdä eläimiä, joita näkee harvoin. Yksi mieleenpainuvimmista kohtaamista sattui nähdessäni ilveksen iltahämärissä saalistavan pienen metsäkauriin.
Toiset ovat toisten ruokaa, mutta niin menee ja elämä jatkuu kuolemankin kautta. Ilveksen saalis toi sille lisää voimia jatkaa elämäänsä. Samalla tavalla ruoho ponnistaa multakerroksen läpi kohti aurinkoa ja hetken kasvettuaan tyydyttää laitumella kulkevan lehmän nälkää. Lehmä antaa maidon lypsäjälleen, ja maito jatkaa kulkuaan kohti perheitä tyydyttämään ravinnontarvetta.
Jonain päivänä ilves kuolee ja viimeisenä palveluksenaan antaa elämää pienille ötököille ja madoille, kunnes vaipuu maan sisälle raviten vielä multaa ympärillään. Vahvistunut multa ruokkii pinnalla kasvavia kasveja. Maitoa juonut pieni poika poimii kypsät mustikat ja hymyilee.
Minä luin eilen sarjamurhaajasta joka tappoi kymmeniä miehiä. Hän teki heidän ruumiinosistaan alttarin jonka edessä meditoi. Oli varmasti hänen mielestään rauhaisaa ja hiljaista. Hän keräsi varastoihinsa, purkkeihinsa miesten elimiä ja luita ja hiljentyi niitä ihaillessaan. Hän valokuvasi niitä. Hän söi niitä koska halusi miesten olevat ikuisesti osa häntä.
Hän oli yhtä hieno mies kuin sinäkin. Näin se elämä menee ja toisten elämä jatkuu kuoleman kautta.
Olen nainen.