Lue keskustelun säännöt.
Kilpailukykysopimus saakin Suomen talouden LASKUUN. Kiitos Perskeko!
08.06.2016 |
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060821695216_uu.shtml
"Lehdon mukaan kilpailukykysopimuksen riskit liittyvät yrityksiin pienentää julkisen talouden vajetta. Hän uskoo toimenpiteiden sen sijaan pahentavan sitä. Tämä johtuu siitä, että sopimus siirtää tuloja kevyemmin verotettaviin veropohjiin, esimerkiksi palkoista yritysten ylijäämään.
- Hallitus, joka kuitenkin haluaa tasapainottaa julkista taloutta, on mahdollisesti ajautumassa uusiin voimakkaisiin julkisten menojen leikkauksiin vuosina 2018 ja 2019."
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Näin siinä käy, kun antaa demokraattisen päätöksenteon liitoille. Tästä typeryydestä tuleekin joutua maksamaan.
Liitotko ne tämän kikyn keksikin?
Juu ei, vaan hallitus laittoi liitot seinää vasten ja sanoi, että jos ette tee sopimusta, tulee pakkolait. Ja ne pakkolait ovat vieläkin rankempia julkiselle puolelle, eli tulisivat ajamaan julisen talouden vieläkin huonompaan jamaan. Kyllä tässä hallitus lähti EK:n juoksupoikana sellaiselle tielle, että tulee vielä kusemaan omaan punttiinsa rankemman päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kopioin tähän loistavan haastattelun erissä, koska se on liian pitkä, mutta toivoisin mahdollismman monen lukevan sen.
Käsityksiään esittelivät lokakuussa 2015 Pertti Haaparanta, Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori ja Etlan, Eli Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Mika Maliranta. Melkoisen arvovaltaista osaamista ja tietoa omaavia kavereita:
Taloustutkijat Haaparanta ja Maliranta: Palkka-ale kurjistaa kotimarkkinoita – työllistämisen hintaa voisi laskea myös taloutta vahingoittamatta
Hallituksen julkilausuttu tavoite on parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä työllistämisen kustannuksia laskemalla. Vientiä vauhdittaakseen keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ajavat alennusta yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksuun ja palkkaleikkauksia, jotka laskisivat sekä yritysten että valtion palkkakustannuksia. Palkkaleikkaukset ovat kuitenkin myrkkyä Suomen kotimarkkinoille.
– Tähän mennessä Suomen talouden ongelmat eivät ole olleet kotimarkkinoilla. Yksityinen sektori on voinut hyvin. Työpaikkoja on tuhoutunut käytännössä vain teollisuudessa eli avoimella sektorilla, sanoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Palkkaleikkaukset kurittavat kotimarkkinoita
Malirannan mukaan teollisuuden kilpailukyky kaipaa kohentamista, mutta palkkaleikkaukset ovat riskialtis keino. Talous osoittaa elpymisen merkkejä – Suomi ei ole enää taantumassa, vientialoista 75 prosenttia on nousussa ja vaihtotase melko tasapainoinen – mutta vahvaa käännettä parempaan ei ole vielä tapahtunut.
– Varsinkin tilanteessa, jossa talouden elpyminen on hentoa tai epäselvää, ostovoiman leikkaamisessa on omat pulmansa. Lama saattaa siirtyä avoimelta sektorilta kotimarkkinoille, Maliranta arvioi.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on laskenut, että hallituksen ajamat palkkaleikkaukset laskevat työntekijöiden ostovoimaa keskimäärin hieman alle 3 prosenttia.
Aalto-yliopiston kansantalouden professori Pertti Haaparannan mukaan palkkaleikkausten muodossa toteutettu sisäinen devalvaatio syventää kysyntälamaa. Suomi uhkaa joutua negatiiviseen kierteeseen: kysynnän hyytyminen lisää työttömyyttä ja konkursseja, mikä puolestaan syventää talousahdinkoa ja vähentää kysyntää. Haaparannan mukaan tilanne kotimarkkinoilla on jo vakava.
– Suomen todellinen ongelma ei ole kilpailukyky vaan kotimarkkinoiden heikko kysyntä ja työttömyys. Palkkaleikkaukset pahentavat ensimmäistä ja työaikapidennykset jälkimmäistä ainakin lyhyellä aikavälillä.
Kilpailukykyloikan lisäksi hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa parempaa työllisyyttä sekä velkaantumisen hidastumista.
– Hallituksen esittämillä keinoilla tavoitteet eivät täyty. Työttömyys kasvaa aivan varmasti ja on hyvin mahdollista, että valtion velkaantuminen kiihtyy, Haaparanta sanoo.
Suomen velka on kuitenkin edelleen länsimaiden pienimpiä ja eläkerahastot huomioiden valtion varallisuus kasvaa velkaa nopeammin. Haaparannan mukaan Suomen pitäisikin vaalia orastavaa talouskasvua eikä nitistää sitä velanpelossa väärin ajoitetuilla, kohdistetuilla ja mitoitetuilla leikkauksilla.
JAtkoa:
Työn hintaa voisi laskea vahingoittamatta kotimarkkinoita
Kuva: TaxCredits.net, Flickr Creative Commons
Työn hintaa voi laskea joko leikkaamalla palkkoja, työllistämisen sivukuluja tai molempia. Palkkojen euromääräinen alentaminen vahingoittaa kotitalouksia ja kotimarkkinoita, sivukulujen leikkaaminen taas kasvattaa yleensä valtion menoja.
– Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaamiseksi työn hintaa on saatava laskettua, mutta miten se rahoitetaan, on kokonaan toinen kysymys, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Maliranta.
Hän painottaa, että nykyisessä taloustilanteessa on pidettävä huolta myös kotimarkkinoiden ostovoimasta.
– Olisi perusteltua alentaa työnantajamaksuja tavalla, jota ei tarvitsisi rahoittaa heti. Valtio voisi ilmoittaa rahoittavansa alennuksen esimerkiksi vuonna 2018 tapahtuvalla arvonlisänverokannan yhtenäistämisellä. Myös esimerkiksi maa- ja metsätilat voisi saattaa kiinteistöveron piiriin.
Malirannan mukaan Suomen kannattaisi tehdä työllistämistä helpottava ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä työnantajamaksujen alennus velkarahalla eli elvyttämällä, tosin takaisinmaksusuunnitelman ja -aikataulun kera. Hän asettelee sanansa huolellisesti.
– Tässä taloustilanteessa voisi ajatella kahta lääkettä, kustannuskilpailukykyä pahiten pulassa olevalle teollisuudelle ja – tämä houkutus, jota ymmärrän yhä paremmin – elvytystä kotimarkkinoille. Elvyttämisen tarpeen perustelut ovat nyt vahvemmat kuin vielä pari vuotta sitten.
Työntekijät maksavat loikkausyrityksen
Palkkoihin kohdistuvia leikkauksia ei myöskään tarvitsisi jättää kokonaisuudessaan työntekijöiden tappioksi. Halutessaan hallitus voisi kompensoida menetyksiä veronalennuksin tai tulonsiirroin.
– Erilaiset kombinaatiot ja ratkaisupaketit olisivat mahdollisia. Pitää vain päättää, mitä halutaan ja mihin pyritään, sanoo Maliranta.
Hän muistuttaa uudelleen, että ainakin osan yrityksille suunnatusta kilpailukykytuesta voisi rahoittaa muutaman vuoden viiveellä kotimarkkinoiden suojaamiseksi. Nykyinen hallitus on kuitenkin tehnyt poliittisen päätöksen jättää palkkaleikkaukset palkansaajien kannettaviksi – ja maksattaa näillä välittömästi myös työnantajamaksun alennuksen.
Hallituksen kilpailukykypaketin suurin yksittäinen palikka on yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksun pudottaminen 2,08 prosentista 0,4 prosenttiin työntekijän palkasta. Sote-maksulla on rahoitettu mm. vanhempainvapaita ja sairauspäivärahoja, joten alennus maksaa valtiolle arviolta 847 miljoonaa euroa vuodessa. Vaje on määrä kattaa kokonaisuudessaan siitä summasta, jonka valtio säästää julkisen sektorin työntekijöiden, kuten sairaanhoitajien, poliisien ja opettajien, palkkoja alentamalla – syntyivätpä säästöt sitten lomarahoja tai haittakorvauksia leikkaamalla.
Entisen valtiosihteerin Raimo Sailaksen mukaan olisi kuitenkin vielä kolmaskin keino. Sailas ehdotti vuosi sitten, että työeläkemaksuja pitäisi laskea määräajaksi 3–4 prosenttia ja jakaa alennus puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken. Työllistämisen kannattavuus paranisi, ostovoima kohenisi eikä alennus lisäisi valtion menoja, toisin kuin sote-maksun leikkaaminen murto-osaan.
– Tässäkään vaihtoehdossa työnantajamaksujen alennusta ei tarvitsisi rahoittaa heti, eli käyttäisimme rahastoja ja maksaisimme tulevaisuudessa jonkin aikaa hieman korkeampia työeläkemaksuja vajeen paikkaamiseksi, Maliranta arvioi.
Jatkoa:
Vientilupaukset eivät ole ennenkään täyttyneet
Hallitus on perustellut palkkaleikkauksia ja yksityisten työnantajien sote-maksun alennusta viennin vauhdittamisella ja uusien työpaikkojen luomisella. Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta ei usko lupausten lunastuvan.
– Vienti ei reagoinut mitenkään yhteisöveron laskuun, joka maksaa valtiolle arviolta 800 miljoonaa euroa vuodessa, tai sitä ennen työnantajien Kela-maksun poistoon. Yrityksille on syydetty rahaa jo pidemmän aikaa – joka kerta samat lupaukset ja jälkikäteen ollaan hiljaa, kun mitään ei tapahtunutkaan.
Koska hallitus on päättänyt rahoittaa vientiyritysten kilpailukykyä tukevat toimet palkkoja alentamalla, kotimarkkinat kärsivät varmasti, mutta viennin parantumisesta ei ole takeita.
– Niin, eihän mitään takeita ole, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Maliranta. Mutta jos onnistumme parantamaan kustannuskilpailukykyä ja pysäyttämään teollisuuden vapaan pudotuksen – kaikki hidastuksetkin ovat tervetulleita – niin se auttaa myös kotimarkkinoita.
Professori Haaparanta toteaa, että jos Suomi haluaa kokeilla, parantaako sote-maksun lasku yritysten kilpailukykyä, alennuksen pitäisi ehdottomasti olla määräaikainen.
– Jos tämä toimisi, haluttujen vaikutusten pitäisi näkyä melko pian, joten jatkosta kannattaa varmaan päättää vasta silloin. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että parin prosentin lasku palkoissa avaisi Suomelle huikeat vientimarkkinat.
Haaparanta on aiemmin kyseenalaistanut väitteet Suomen heikosta hintakilpailukyvystä. Hänen mukaansa heikko vienti johtuu Euroopan sisäisen kaupan romahtamisesta, mikä on seurausta EU:n harjoittamasta leikkauspolitiikasta talouskriisien aikana – mutta vikaa on myös tarjottavissa tuotteissa.
Jatkoa:
Suomen viennin pahin ongelma on tuote
Suomi on kärsinyt kansainvälisestä kysyntälamasta sekä Venäjän-pakotteista, mutta ne eivät yksin selitä heikkoa vientiä.
– Suomen vienti on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta asti hitaammin kuin maailmankauppa eli Suomi on menettänyt vientiosuuksiaan, sanoo tutkimusjohtaja Maliranta.
Tulevaisuuden näkymiä synkistää etenkin se, ettei Suomi ole pystynyt kehittämään, tai ainakaan markkinoimaan, uusia vetovoimaisia vientituotteita romahtaneen ICT-sektorin ja hiipuneen paperiteollisuuden tilalle.
– Tarvitsisimme talouskasvua, hyväpalkkaisia työpaikkoja ja tuotantoa, joka toisi Nokian tavoin merkittävää arvonlisäystä – mutta mahdollisuuksia on hukattu ja tuottavien työpaikkojen synty vie aina paljon aikaa.
Myös professori Haaparannan analyysi on armoton.
– Suomessa on käytetty hyväksi kansainvälistä ulkoistamista, otettu käyttöön uutta teknologiaa ja heitetty ihmisiä ulos, jotta on saatu samalla tavaralla paremmat tuotot sen sijaan, että olisi kehitetty parempia tuotteita, joilla olisi kysyntää myös tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JAtkoa:
Tutkimusleikkaukset ovat pois tulevaisuudesta
Mika Maliranta ja Pertti Haaparanta arvostelevat suorasanaisesti hallituksen tutkimus- ja koulutusleikkauksia, sillä ne kaventavat menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
– Olisi kuvitellut, että Nokian romahdettua olisi satsattu laaja-alaisesti perustutkimukseen, tuettu yritysten kehitystoimintaa sekä näiden linkittämistä, mutta tämäkin hallitus toimii päinvastoin, Haaparanta toteaa.
Professorien mukaan markkinatalous ei tarvitse apua spesifien teknologioiden kehittämisessä, mutta yleisemmät, koko yhteiskuntaa ja useita yrityksiä hyödyttävät teknologiat, ovat usein liian kalliita ja hankalasti hyödynnettäviä yhden yrityksen kehiteltäviksi. Menestykseen tarvitaan julkisia panostuksia sekä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä.
– Yhdysvaltain Piilaakso ja Apple ovat esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin voimavarojen yhdistämisestä. Suomessa talouteen ei ole panostettu kunnolla missään vaiheessa – ja seuraukset ovat nähtävissä, Haaparanta sanoo.
Suomen hallitus yrittää paikata koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvia leikkauksia panostamalla kärkihankkeisiin. Maliranta suhtautuu suunnitelmiin varauksella.
– Rahaa leikataan asiantuntijatahoilta, kuten Tekesiltä, ja annetaan suorempaan poliittiseen ohjaukseen. Näen tässä riskin: mistä tulee se tietopohja ja henkinen itsevarmuus, että poliitikot ja virkamiehet osaavat valita menestyvät hankkeet asiantuntijoita paremmin. Kiinnostava nähdä miten käy.
JAtkoa:
Hallitus on jo heikentänyt Suomen talousnäkymiä
Hallituksen alati muuttuvat esitykset palkkaleikkauksista, epävarmaksi kääntynyt työmarkkinatilanne sekä aiemmin ilmoitetut rajut leikkaukset sosiaaliturvaan, julkisiin palveluihin ja investointeihin ovat jo synkistäneet Suomen talousnäkymiä. Valtavirran taloustieteen mukaan taantumassa tai hauraassa elpymisen vaiheessa tehdyt leikkaukset nitistävät talouskasvun. Kansainvälinen luottoluokittaja Fitch onkin laskenut Suomen ensi vuoden kasvuennustetta 1,3 prosentista 1 prosenttiin.
– Tietysti, niin kaikki muutkin järkevät tahot ovat tehneet. Lyhyellä aikavälillä tällaisella politiikalla on väistämättä negatiivisia talousvaikutuksia, sanoo professori Haaparanta.
Myös Etla on tarkastanut hallituksen toimien vuoksi ensi vuoden ennustettaan alaspäin 1,6 prosentista tasan 1 prosenttiin.
– Lyhyellä aikavälillä leikkauspolitiikka heikentää talouskasvua. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi olla erilainen riippuen siitä, miten toimet vaikuttavat vientiin, sanoo Maliranta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkaisuvapaa tiedote:
Olen politiikantutkija ja mielestäni Suomen talous voitaisiin pelastaa sosialisoimalla kaikki yritykset.
Venezuelassa näin tehtiin, ja nyt siellä on paratiisi. Ongelma on, että parasiitit eivät usko ennen kuin näkevät, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Kansantalous ei toimi bisnesopeilla
Professori Haaparannan mukaan Suomi aliarvioi jälleen talouskriisin yhteiskunnalliset seuraukset. Suomen olisi pitänyt oppia 90-luvun lamasta, että vaikka talous toipuisi myöhemmin, negatiiviset vaikutukset jäävät elämään.
– Valtion tekemiset vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Päättäjät eivät voi katsoa vain tilinauhaa – heidän pitäisi ymmärtää laajemmat seuraukset. Ihmisten materiaalinen ja henkinen hyvinvointi heikkenee, osa syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi ja jatkossa huono-osaisuus periytyy entistäkin herkemmin, Haaparanta sanoo.
Tutkimusjohtaja Mika Maliranta on ollut mukana kirjoittamassa pian julkaistavaa oppikirjaa, jossa avataan kansantalouden perusteita liike-elämän vaikuttajille.
– Moni ei oikeasti osaa ajatella, ettei kansantalous ole liikeyritys, vaikka erot ovat fundamentaalisia. Yritys pystyy laskemaan rahansa, kun taas valtion tilanne ei ole niin yksinkertainen: valtiovallan suurin omaisuus on poliittisesti säädeltävä verotusoikeus.
Yritys voi yleensä myös leikata kulujaan ilman, että se juuri vaikuttaa sen omaan asiakaskuntaan.
– Yritykselle palkanalennus merkitsee suoraa lisäystä kannattavuuteen. Jos valtiovalta laskee kaikkien palkkoja, sen omat tulot vähenevät ja sosiaalimenot kasvavat, koska kaikki ovat jonkun toisen asiakkaita, Maliranta selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkoa:
Hallitus haparoi päätöksenteossa
Hallitus on sorvaamassa merkittäviä taloutta, työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle Suomen ja suomalaisten tulevaisuuteen. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo seuranneensa hallituksen toimintaa hämmentyneenä.
– Päätöksenteko on hakusessa. Poliittisesti kokematon hallitus näyttää olevan tietämätön monista yhteiskunnallisista perusasioista, mutta osa oudoista ehdotuksista selittyy myös tilanteen vaikeudella.
Keinovalikoima on rajallinen, kun valuuttaa ei voi devalvoida kilpailukyvyn parantamiseksi.
– Herää silti kysymys avustajakunnan pätevyydestä, jos tarvitaan kätilö kertomaan, että sunnuntaikorvausten leikkaaminen kohtelee epätasa-arvoisesti eri ammattiryhmiä, Maliranta sanoo.
Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta on seurannut hallituksen poukkoilevaa päätöksentekoa kasvavan epäuskon vallassa.
– Täysin riippumatta siitä, pitääkö hallituksen päätöksiä järkevinä, niin onhan tämä meno aivan tolkutonta. Hallituksen päätökset muuttuvat päivittäin ja virkamiesvalmistelu on luokattoman huonoa. Merkittävien päätösten valmistelu näyttää tapahtuvan lähes irrallaan tosiasioista.
Haaparannan mukaan on ennenkuulumatonta, että pääministeri selittää päätöksen pyörtämistä satunnaisilla tekijöillä, kuten kätilöiden haastatteluilla.
– Päätöksiä ja uusia päätöksiä ei enää edes yritetä naamioida tietoon perustuviksi, mikä on kansakunnan näkökulmasta todella huolestuttavaa. Jos päättäjä ei parempaan pysty, olisi syytä harkita eroa, Haaparanta sanoo.
https://minimahti.net/2015/10/02/taloustutkijat-haaparanta-ja-maliranta…
Otetaan hemmetisti lisää afgaaneja, irakilaisia ja somaleja maahan niin kansantalous lähtee rakettimaiseen nousuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin siinä käy, kun antaa demokraattisen päätöksenteon liitoille. Tästä typeryydestä tuleekin joutua maksamaan.
Liitotko ne tämän kikyn keksikin?
Juu ei, vaan hallitus laittoi liitot seinää vasten ja sanoi, että jos ette tee sopimusta, tulee pakkolait. Ja ne pakkolait ovat vieläkin rankempia julkiselle puolelle, eli tulisivat ajamaan julisen talouden vieläkin huonompaan jamaan. Kyllä tässä hallitus lähti EK:n juoksupoikana sellaiselle tielle, että tulee vielä kusemaan omaan punttiinsa rankemman päälle.
Pakkolait? Onko muunkin laisia lakeja olemassa? Vapaaehtoinen laki?
Taisi ay-liike agitoida jäsenensä, hyödylliset idiootit, Hakaniemen torille huutamaan helpommin kuin kukaan uskalsi edes toivoa. :)
Vierailija kirjoitti:
Otetaan hemmetisti lisää afgaaneja, irakilaisia ja somaleja maahan niin kansantalous lähtee rakettimaiseen nousuun.
Ja lisäksi vielä kymmeniä miljardeja lisävelkaa, tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkaisuvapaa tiedote:
Olen politiikantutkija ja mielestäni Suomen talous voitaisiin pelastaa sosialisoimalla kaikki yritykset.
Venezuelassa näin tehtiin, ja nyt siellä on paratiisi. Ongelma on, että parasiitit eivät usko ennen kuin näkevät, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Suomessa ja Euroopassa on samanlainen ongelma; täällä kansalaiset eivät näe, mihin meitä johdatetaan (1800-luvun luokkayhteiskuntaan, jossa sinäkin olet vain plebeiji) ja astelevat sinne iloisesti äänestäen pahimpia libertaareja.
Onkohan yksikään asiantuntija missään vaiheessa tukenut hallituksen linjaa? Ennen vaalejahan tätä mainostettiin ainoaksi vaihtoehdoksi, ja asiantuntijat saivat mediatilaa vasta vaalien jälkeen. Käytännössä katsoen kaikki ovat varoittaneet tuhoamasta Suomen taloutta ostokyvyn romahduttamisella, mutta kun ketään ei kiinnosta. Toivottavasti suuri kansa alkaa edes nyt ymmärtää, mitä oikeistolaisuus tarkoittaa: rikkaiden asian ajamista.
Vierailija kirjoitti:
Ei yllätä. Tosin silloin kun pistän foliohattuni päähän, niin olen sitä mieltä, että ei tiety(i)llä valtaeliitin puolueella ole ensisijainen tavoite luoda talouskasvua, vaan turvata tuloerojen kasvun kehitys, missä me Suomessa ollaan ikävästi muuta maailmaa jäljessä, vaikkakin hyvässä vauhdissa. Nyt kun on mahdollisuus niin on hyvä laukata paikalle kertomaan että Suomen huono taloudellinen tilanne johtuu liian korkeista työvoiman palkoista ja eduista, hyvästä julkisen sektorin rahoittamasta koulutuksesta, yhteiskunnan tukiverkostosta ja hyvinvointivaltiosta ylipäätään, joten asia pitää oitis korjata.
Mutta eihän vihervasemmiston mielestä Suomessa ole koskaan ollutkaan korkeita palkkoja saati etuja, hyvää koulutusta, yhteiskunnan tukiverkostoa tai hyvinvointivaltiota ylipäätään? Näiden kaikkien surkeutta vihervasemmisto aina ulvoo ja on ulvonut, ja on vaatinut köyhällekin edes rippeitä rikkaiden ruokapöydistä.
PS Julkinen sektori ei rahoita mitään koulutusta, vaan on yksityisen sektorin sataprosenttinen elätti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkaisuvapaa tiedote:
Olen politiikantutkija ja mielestäni Suomen talous voitaisiin pelastaa sosialisoimalla kaikki yritykset.
Venezuelassa näin tehtiin, ja nyt siellä on paratiisi. Ongelma on, että parasiitit eivät usko ennen kuin näkevät, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Suomessa ja Euroopassa on samanlainen ongelma; täällä kansalaiset eivät näe, mihin meitä johdatetaan (1800-luvun luokkayhteiskuntaan, jossa sinäkin olet vain plebeiji) ja astelevat sinne iloisesti äänestäen pahimpia libertaareja.
Kun ei mistään mitään ymmärrä, on helppo kuvitella tietävänsä jostain jotain.
Muuten, miksi vasemmisto ei työllistä teitä satojatuhansia tukipummeja? Miksi vasemmisto vain soittaa suutaan ja syyttelee huonosta työllisyystilanteesta muita, mutta ei itse tee mitään tukipummien työllistymiseksi? Vasemmistohan tuntuu tietävän kuinka haluttavia tuotteita valmistetaan ja myydään ulkomaille, miksi Antti Rinne ei nöyrry sen vertaa että tulisi ja näyttäisi kuinka homma hoidetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkaisuvapaa tiedote:
Olen politiikantutkija ja mielestäni Suomen talous voitaisiin pelastaa sosialisoimalla kaikki yritykset.
Venezuelassa näin tehtiin, ja nyt siellä on paratiisi. Ongelma on, että parasiitit eivät usko ennen kuin näkevät, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Suomessa ja Euroopassa on samanlainen ongelma; täällä kansalaiset eivät näe, mihin meitä johdatetaan (1800-luvun luokkayhteiskuntaan, jossa sinäkin olet vain plebeiji) ja astelevat sinne iloisesti äänestäen pahimpia libertaareja.
Kun ei mistään mitään ymmärrä, on helppo kuvitella tietävänsä jostain jotain.
Muuten, miksi vasemmisto ei työllistä teitä satojatuhansia tukipummeja? Miksi vasemmisto vain soittaa suutaan ja syyttelee huonosta työllisyystilanteesta muita, mutta ei itse tee mitään tukipummien työllistymiseksi? Vasemmistohan tuntuu tietävän kuinka haluttavia tuotteita valmistetaan ja myydään ulkomaille, miksi Antti Rinne ei nöyrry sen vertaa että tulisi ja näyttäisi kuinka homma hoidetaan?
Vasemmisto ei ole hallituksessa, joten vasemmisto ei voi tällä hetkellä tehdä mitään. Seuraavissa vaaleissa tilanne saattaa muuttua ja jos vasemmisto saa kansalta mandaatin, vasta silloin kysymyksesi on relevantti.
Nyt se oli pelkästään lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkaisuvapaa tiedote:
Olen politiikantutkija ja mielestäni Suomen talous voitaisiin pelastaa sosialisoimalla kaikki yritykset.
Venezuelassa näin tehtiin, ja nyt siellä on paratiisi. Ongelma on, että parasiitit eivät usko ennen kuin näkevät, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Suomessa ja Euroopassa on samanlainen ongelma; täällä kansalaiset eivät näe, mihin meitä johdatetaan (1800-luvun luokkayhteiskuntaan, jossa sinäkin olet vain plebeiji) ja astelevat sinne iloisesti äänestäen pahimpia libertaareja.
Kun ei mistään mitään ymmärrä, on helppo kuvitella tietävänsä jostain jotain.
Muuten, miksi vasemmisto ei työllistä teitä satojatuhansia tukipummeja? Miksi vasemmisto vain soittaa suutaan ja syyttelee huonosta työllisyystilanteesta muita, mutta ei itse tee mitään tukipummien työllistymiseksi? Vasemmistohan tuntuu tietävän kuinka haluttavia tuotteita valmistetaan ja myydään ulkomaille, miksi Antti Rinne ei nöyrry sen vertaa että tulisi ja näyttäisi kuinka homma hoidetaan?
Vasemmisto ei ole hallituksessa, joten vasemmisto ei voi tällä hetkellä tehdä mitään. Seuraavissa vaaleissa tilanne saattaa muuttua ja jos vasemmisto saa kansalta mandaatin, vasta silloin kysymyksesi on relevantti.
Nyt se oli pelkästään lapsellinen.
Pieni huomio siihen, että vasemmisto ei ole missään hallituksessa tehnyt niin. Kun ei pysty eikä osaa.
Järjen ääni. Hallitus yrittää väkisin tehdä Suomesta halpatuotantomaata, mikä ei ikinä tule onnistumaan, koska vastassa on Kiinan kaltaiset loputtoman työvoiman omaavat ja ihmisoikeuksista piittaamattomat jätit. Tämän ymmärtää lapsikin, mutta ei Suomen hallitus.