Lue keskustelun säännöt.
Kilpailukykysopimus saakin Suomen talouden LASKUUN. Kiitos Perskeko!
08.06.2016 |
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060821695216_uu.shtml
"Lehdon mukaan kilpailukykysopimuksen riskit liittyvät yrityksiin pienentää julkisen talouden vajetta. Hän uskoo toimenpiteiden sen sijaan pahentavan sitä. Tämä johtuu siitä, että sopimus siirtää tuloja kevyemmin verotettaviin veropohjiin, esimerkiksi palkoista yritysten ylijäämään.
- Hallitus, joka kuitenkin haluaa tasapainottaa julkista taloutta, on mahdollisesti ajautumassa uusiin voimakkaisiin julkisten menojen leikkauksiin vuosina 2018 ja 2019."
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tässä vaiheessa prosessia löytyi ihan ekonomisti kommentoimaan kilpailukykysopimusta. Harmi ettei ymmärretty kysyä aikaisemmin ekonomistien mielipidettä.
No onhan esimerkiksi yksi maailman arvostetuimmista nobelistiekonomisteista, Paul Krugman, ihan ilmaiseksi kommentoinut Suomen järjetöntä talouspolitiikkaa jo vuodesta 2015. Suomalaiset poliittiset päättäjät vain ovat mielestään tienneet paremmin, tai halunneet olla myöntämättä totuutta oman ideologiansa takia, ja kansainvälinen keskustelu on tehokkaasti vaiennettu Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tässä vaiheessa prosessia löytyi ihan ekonomisti kommentoimaan kilpailukykysopimusta. Harmi ettei ymmärretty kysyä aikaisemmin ekonomistien mielipidettä.
Ovathan tätä sekä suomalaiset että ulkomaalaiset ekonomistit kommentoineet jo pitkään. Tämä vain on vaiennettu. Nyt on vasta turvallista antaa tämän argumentin tulla esiin kun on liian myöhäistä muuttaa asioita.
Kyseessä on puhdas kvartaaliajattelu, jota sanellaan hallituksen toteutettavaksi liike-elämän puolelta. Veropuolelta on kaikki saatavissa oleva ketkuiluun perustuva kasvu toimareiden score cardeihin heruteltu ja nyt vuorossa palkansaajien iltakuppaus, jotta firman kannattavuusluvut pysyvät tavoitteessa vielä YHDEN KVARTAALIN.
"Tämän kvartaalin jälkeen vedenpaisumus" on suomalaisen liike-elämän eliitin nykyinen ideologia.
Vierailija kirjoitti:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060821695216_uu.shtml
"Lehdon mukaan kilpailukykysopimuksen riskit liittyvät yrityksiin pienentää julkisen talouden vajetta. Hän uskoo toimenpiteiden sen sijaan pahentavan sitä. Tämä johtuu siitä, että sopimus siirtää tuloja kevyemmin verotettaviin veropohjiin, esimerkiksi palkoista yritysten ylijäämään.
- Hallitus, joka kuitenkin haluaa tasapainottaa julkista taloutta, on mahdollisesti ajautumassa uusiin voimakkaisiin julkisten menojen leikkauksiin vuosina 2018 ja 2019."
On vain aika järkkyä edes miettiä, mistä ne leikkaukset otetaan. Nythän on leikattu jo hurjasti niistä kaikkein tärkeimmistä asioista, kuten koulutuksesta ja heikoimmista huolehtimisesta. Silti julkiset kustannukset ovat vain nousussa tietystä kaikkien tietämästä syystä josta ei saa puhua. Joten valtavat säästöt kohdistuvat jatkossakin sinne missä ne kipeimmin sattuvat.
Minkähän takia eivät kysyneet ekonomistilta? Onneksi meillä on Kansan Uutiset kertomassa totuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on puhdas kvartaaliajattelu, jota sanellaan hallituksen toteutettavaksi liike-elämän puolelta. Veropuolelta on kaikki saatavissa oleva ketkuiluun perustuva kasvu toimareiden score cardeihin heruteltu ja nyt vuorossa palkansaajien iltakuppaus, jotta firman kannattavuusluvut pysyvät tavoitteessa vielä YHDEN KVARTAALIN.
"Tämän kvartaalin jälkeen vedenpaisumus" on suomalaisen liike-elämän eliitin nykyinen ideologia.
Niin, koska sitten voi ottaa sen kerätyn omaisuuden ja muuttaa ulkomaille. Tiedän monta tällaista tapausta. Jälkeenjäävä romahtava firma jää muiden huoleksi.
Surullista lyhytnäköisyyttä, jonka ideologian suomalaiset ovat nielleet koukkuineen päivineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yllätä. Tosin silloin kun pistän foliohattuni päähän, niin olen sitä mieltä, että ei tiety(i)llä valtaeliitin puolueella ole ensisijainen tavoite luoda talouskasvua, vaan turvata tuloerojen kasvun kehitys, missä me Suomessa ollaan ikävästi muuta maailmaa jäljessä, vaikkakin hyvässä vauhdissa. Nyt kun on mahdollisuus niin on hyvä laukata paikalle kertomaan että Suomen huono taloudellinen tilanne johtuu liian korkeista työvoiman palkoista ja eduista, hyvästä julkisen sektorin rahoittamasta koulutuksesta, yhteiskunnan tukiverkostosta ja hyvinvointivaltiosta ylipäätään, joten asia pitää oitis korjata.
Vieläköhän Tiedonantajaa julkaistaan? Sielläkin voisi olla viiltävää analyysia. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yllätä. Tosin silloin kun pistän foliohattuni päähän, niin olen sitä mieltä, että ei tiety(i)llä valtaeliitin puolueella ole ensisijainen tavoite luoda talouskasvua, vaan turvata tuloerojen kasvun kehitys, missä me Suomessa ollaan ikävästi muuta maailmaa jäljessä, vaikkakin hyvässä vauhdissa. Nyt kun on mahdollisuus niin on hyvä laukata paikalle kertomaan että Suomen huono taloudellinen tilanne johtuu liian korkeista työvoiman palkoista ja eduista, hyvästä julkisen sektorin rahoittamasta koulutuksesta, yhteiskunnan tukiverkostosta ja hyvinvointivaltiosta ylipäätään, joten asia pitää oitis korjata.
Ei tuohon tarvitse edes foliohattua jos joutuu kuulemaan kyseisten ihmisten epävirallisia keskusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vieläköhän Tiedonantajaa julkaistaan? Sielläkin voisi olla viiltävää analyysia. :D
Aika heikko yritys. Jos sinulla olisi aihealueen koulutusta ja ymmärrystä, niin tajuaisit että täälläkin aika moni ihan aidosti asioita ymmärtävä ja niistä tietävä ovat kommentoineet aihetta. Tajuaisit myös, mistä juttu alunperin tuli, eli asiantuntevalta ja järkevältä taholta. Ja että siinä ei ole mitään uutta, vaan tuo on ihan perusasioita kenellekään, jolla on asiantuntemusta kansantaloudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yllätä. Tosin silloin kun pistän foliohattuni päähän, niin olen sitä mieltä, että ei tiety(i)llä valtaeliitin puolueella ole ensisijainen tavoite luoda talouskasvua, vaan turvata tuloerojen kasvun kehitys, missä me Suomessa ollaan ikävästi muuta maailmaa jäljessä, vaikkakin hyvässä vauhdissa. Nyt kun on mahdollisuus niin on hyvä laukata paikalle kertomaan että Suomen huono taloudellinen tilanne johtuu liian korkeista työvoiman palkoista ja eduista, hyvästä julkisen sektorin rahoittamasta koulutuksesta, yhteiskunnan tukiverkostosta ja hyvinvointivaltiosta ylipäätään, joten asia pitää oitis korjata.
Totta haastat.
Suomessa oli vielä vuonna 1996 maailman pienimmät tuloerot. Sen jälkeen ne ovat kasvaneet, kaikkein nopeimmin EU-maista. Se, että emme ole vielä tuloerojen rupusakkia, johtuu vain erinomaisesta lähtötilanteesta. Tätä menoa päädymme kyllä sinne rupusakkiin, enkä minäkään voi olla ajattelematta, että tämä on täysin tarkoituksellinen kehitys.
Kehitystä on vauhdittanut verotuksen uudistaminen; verotuksen painopistettä on siirretty ansiotulojen verotuksesta välillisiin veroihin, jotka ovat siis tasaveroa. Jo nyt valtion kokonaisverokertymästä suurempi osuus on näillä välillisillä veroilla kuin ansiotuloveroilla. TS. pieni- ja keskituloiset maksavatkin tuloistaan suhteessa enemmän veroa kuin hyvä- ja suurituloiset. Tarkoituksellisesti harjoitettua politiikkaa...
Vierailija kirjoitti:
Ei yllätä. Tosin silloin kun pistän foliohattuni päähän, niin olen sitä mieltä, että ei tiety(i)llä valtaeliitin puolueella ole ensisijainen tavoite luoda talouskasvua, vaan turvata tuloerojen kasvun kehitys, missä me Suomessa ollaan ikävästi muuta maailmaa jäljessä, vaikkakin hyvässä vauhdissa. Nyt kun on mahdollisuus niin on hyvä laukata paikalle kertomaan että Suomen huono taloudellinen tilanne johtuu liian korkeista työvoiman palkoista ja eduista, hyvästä julkisen sektorin rahoittamasta koulutuksesta, yhteiskunnan tukiverkostosta ja hyvinvointivaltiosta ylipäätään, joten asia pitää oitis korjata.
Suomen palkkakustannuksia on väitetty korkeammiksi kuin muualla Euroopassa. Tilastoja on tulkittu , ei varsinaisesti väääristäen, vaan kapealla, tarkoituksellisella otannalla.
Tosiasiassa Suomessa työnantajien maksettaviksi koituvat palkan sivukulut (22-23%) ovat alhaisemmat kuin euroalueelle keskimäärin (yli 25%) ja huomattavasti, siis huomattavasti alhaisemmat kuin Ruotsissa, Ranskassa ja Belgiassa (yli 30%).
Tässä Talouselämä-lehden poimimaa tietoa EU-tilastoista viime vuoden syksyltä:
Työvoimakustannukset nousivat Suomessa euroaluetta hitaammin toisella vuosineljänneksellä, kertoi Eurostat. Suomen työvoimakustannukset kasvoivat vain 1,3 prosenttia, kun ne euroalueella kasvoivat 1,6 prosenttia keskimäärin.
Saksassa työvoimakustannukset kasvoivat 3,1 prosenttia, eli reilusti yli kaksi kertaa Suomen vauhtia nopeammin. Myös esimerkiksi Ruotsissa kustannukset nousivat Suomea nopeammin, 2,1 prosenttia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-kilpailukyky-parani-taas-saksa…
Sama lehti Suomen tuottavuudesta:
Jopa Saksankin ohi – suomalaisen työn tuottavuudesta paljastuu yllätys
http://www.talouselama.fi/uutiset/jopa-saksankin-ohi-suomalaisen-tyon-t…
Hallitus on huolissaan suomalaisen työn huonosta tuottavuudesta, mutta todellisuudessa suomalainen työ pärjää tuottavuusvertailussa erinomaisesti. Suomi päihittää tuottavuusvertailussa jopa Saksan ja Ruotsin, puhumattakaan euroalueen keskiarvosta, kun vertaillaan työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti.
Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. Sen mukaan Suomi on päihittänyt muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuudessa kärkijoukkoa.
Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa antaa esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla.
Ja näinhän meillä on tehty, kansaa huijattiin jälleen kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän sitä sanotaan, että on valhe, emävalhe ja sitten tilasto. Koska tilastollisesta analyysiä on helppo manipuloida halutessaan saadakseen sen näyttämään mieleiseltään.
Kun tämän yhdistää nykyiseen propagandaan ja sensuuriin mihin suomalainen tiedonvälitys on vajonnut, niin tulokset ovat karmeita.
Meillä on ollut upea maa ja yhteiskunta sekä erinomainen talous. Osalla porukasta vain tuntuu olevan valtava vimma tuhota niistä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin siinä käy, kun yritetään hoitaa kansantaloutta kuin yritystä, eikä kuunnella ketään, joka voisi paremmin tietää.
Koska tästä on puhuttu KOKO tämä aika, kun kikyä on runnottu. Että talous nousee muutenkin ja että tämä vie vain ostovoiman pois.
Tällä yritetään saada vienti vetämään. Kotimaan markkinat on tärkeät, mutta se ei riitä lähellekkään, kun suurin osa tuloista tulee viennistä.
Voi hyvä helvetti, noin oli ehkä 70- ja 80-luvulla, mutta nykyään ne kotimarkkinat on ihan ainoa millä täällä voidaan luoda talouskasvua ja saada lisää työpaikkoja. Ei täällä ole enää mitään mitä viedä, ellei aleta viemään työttömyyttä. Kaikki teollisuus on siirtynyt ja myyty omistajien ahneuden takia muualle. Se leiva seilasi jo pois ja kaikki jotka hokee tuota mantraa viennistä on pelkkiä idiootteja.
Miksi muuten suomalaiset ketjuliikkeet ei rynni Ruotsiin, Norjaan ja Tanskakaan niin kuin sieltä tulee tänne? Miksi Suomessa ei ole omia Powereita, Gigantteja, C.Ohlsonia, Cubuksia, Gina Tricoteja, Jyskejä, Glittereitä, Tigereitä... puhumattakaan Ikeaista ja HM:stä.
Ei meillä ole Saabia, ei Volvoa, ei Gripeneitä. Ei täällä Suomessa edes ikinä ole yritetty tehdä mitään mutta jostainkumman syystä se on nykyisen palkansaajan vika.
Nyt pitäisi lisätä ihmisten ostovoimaa jotta saataisiin palvelualoille lisää työpaikkoja. Siten tulisi taas lisää ostovoimaa ja taas tarvittaisiin lisää palveluita. Se on ihan ainut millä täällä pussinperällä voidaan pärjätä.
Talousprofessorit lehdelle: Suomen ongelma ei ole palkkataso vaan väärät tuotteet
Talous 12.9.2013 17:59
Juhani Saarinen
Helsingin Sanomat
Juha Metso
Suomen talous on erityisen kehittynyt metsäteollisuudessa. Stora Enso kertoi heinäkuussa rakentavansa Sunilan tehtaalle Kotkaan biojalostamon, joka on Stora Enson mukaan askel muutoksessa uusiutuvien materiaalien yritykseksi.
Suomen viennin suurin ongelma ei ole kustannuskilpailukyvyn heikkous vaan väärät tuotteet. Suomen taloutta ei siis nakerra korkea kustannustaso vaan se, että suomalaisyritysten tuotteet eivät mene kaupaksi maailmalla – millään hinnalla.
Näin sanovat professorit Antti Hautamäki ja Matti Pohjola tuoreessa Ulkopolitiikka-lehdessä. Hautamäki on Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori ja Pohjola Aalto-yliopiston taloustieteen professori.
Kustannuskilpailukyky tarkoittaa sitä, mihin hintaan tuotteita pystytään valmistamaan.
Yksi tärkeä tekijä kustannuskilpailukyvyssä on palkkataso. Kuluneen vuoden aikana julkisessa keskustelussa onkin ollut usein esillä maltillisen palkkaratkaisun tärkeys.
Professoreiden mukaan Suomen ongelmat juontuvat kustannuskilpailukyvyn sijaan ensisijaisesti reaalisesta kilpailukyvystä. Paperikoneet ja kännykät eivät ole käyneet kaupaksi entiseen tapaan.
Hautamäki huomauttaa, että hinnoilla kilpaileminen tarkoittaa yleensä irtisanomisia. Irtisanomisilla yritys tuhoaa tärkeää pääomaansa: työntekijöiden hiljaista tietoa, ideoita ja verkostoja.
"Kun rahaa oli, sitä jaettiin osakkeenomistajille eikä sijoitettu uuden innovointiin. Nyt teollisuuden valitus kilpailukyvystä on turhaa", Hautamäki sanoo lehdelle.
Pohjolan mukaan Suomi menestyy tulevaisuudessakin niillä kymmenellä toimialalla, joilla kansantaloudella on jo nyt suhteellinen etu.
Suhteellinen etu tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, millä aloilla kunkin maan talous on hyvä. Suomen suurin suhteellinen etu on paperi- ja puuteollisuudessa.
"Suomen heikkous on, että olemme hirveän hyviä mutta vain muutamalla alalla. Monilla niistä tuotetaan juuri sellaisia investointihyödykkeitä, joiden kauppa on maailmalla ongelmissa", Pohjola kertoo.
Pohjolan mukaan yritysten pitää uudistua, muuttaa tuotteitaan sekä kehittää uusia palveluita.
Viisaat oppineet olivat siis tätä mieltä jo vuonna 2013 - monet sitä ennenkin ja senkin jälkeen.
Hallitus, eikä sitä edeltäväkään, halunnut kuunnella muita kuin EK:ta. Nimenomaan ei halunnut.
Porvarihallitus on siinämielessä ikävässä asemassa, että sen on pakko murjoa yhdellä kaudella mahdollisimman paljon, koska sitä ei taas ole muutamaan kauteen, ennenkuin ihmisten muisti taas loppuu.
Onko yllätys, että hallitus ei tiedä yhtään mitä tekee? Kaikki tähän mennessä tehdyt päätökset vievät pidemmällä ajalla asioita vaan huonompaan suuntaan. Kiitos vaan kaikille teille perskekoa äänestäneille, silmiinne on pissitty ja kirvely vaan pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Porvarihallitus on siinämielessä ikävässä asemassa, että sen on pakko murjoa yhdellä kaudella mahdollisimman paljon, koska sitä ei taas ole muutamaan kauteen, ennenkuin ihmisten muisti taas loppuu.
Olet varmaan unohtanut, että porvarit ovat olleet hallituksessa monen monta edeltävääkin kautta? Lyhyt on tosiaan ihmisten muisti.
Aatemaailmasi lienee vaurioittanut omaa ajattelukykyäsi ja varsinkin itsenäistä ajattelua pahasti.
Kiky-sopimus iskee palkansaajiin aika kovaa. Siinhän on kyse mittavista tulonsiirroista palkansaajilta yrityksille ja omistajille. Se markkinoitiin meille pakollisena toimenpiteenä talouskavun aikaansaamiseksi, mutta nyt Palkansaajien Tutkimuskeskuksen mukaan se voikin vaurioittaa talouskasvua.
Sitä paitsi se julkaistiin ihan ensimmäisenä PTK:n omilla sivuilla, mutta ymmärrän hyvin, että Kansn Uutiset tarttui siihen. Onhan kyse palkansaajien ostovoiman heikennyksestä ja huolestumista herättää, jos toimenpiteet eivät toimikaan oletetulla tavalla, vaan kurjuus vain lisääntyy.
PTK:n sivuilta löytyy muutakin kiinnostavaa, varsinkin Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderin kirjoitus
http://www.labour.fi/ty/tyblogi/2016/05/23/euroalue-ja-saastamisen-para…
Tässä ote kirjoituksesta:
Kreikan kriisi muutti eurooppalaista talouspolitiikan linjausta. Nopeasti omaksuttiin virheellinen käsitys, jonka mukaan kriisin syynä olisi ollut valtioiden velkaantuminen. Tämän seurauksena euroalueen yhteisen talouspolitiikan tavoitteeksi otettiin julkisten talouksien alijäämien vähentäminen. Saksan johdolla tätä linjausta lähdettiin tukemaan uusilla finanssipoliittisilla säädöksillä ja ohjausmekanismeilla. Niiden seurauksena komission valtuudet euroalueen jäsenvaltioiden kansallisen budjettipolitiikan kontrolloimiseksi vahvistuivat merkittävästi.
Komissio onkin viime vuosien aikana ohjannut jäsenmaita toisaalta kiristämään budjettipolitiikkaansa ja toisaalta parantamaan kilpailukykyään palkkamaltin ja erilaisten rakenneuudistusten avulla.
Kevyt rahapolitiikka – tai edes negatiiviset ohjauskorot – ei ole vielä onnistunut elvyttämään Euroopan talouksien toivotulla tavalla. Tämä johtuu siitä, että parantunut likviditeetti ei ole kanavoitunut investointeihin. Selityksenä voi olla epävarmuus ja siitä seuraava halu varautua riskeihin. Kotitalouksien ei kannata lisätä velkaantumistaan, kun näkymät tulevasta tulokehityksestä ovat heikot. Monilla suurilla yrityksillä on runsaasti kassavaroja, mutta nekään eivät halua investoida toimintojensa laajentamiseen, kun kysynnän kasvua ei ole näköpiirissä. Kolmas mahdollinen investointien lisääjä voisi olla julkinen sektori, mutta EU:n finanssipoliittinen ohjaus pyrkii juuri päinvastaiseen suuntaan eli julkisen säästämisen lisäämiseen.
Tällaisessa tilanteessa toteutuu säästämisen paradoksi: talouden kaikki sektorit haluaisivat samanaikaisesti lisätä säästämistään, mutta kaikki eivät voi samanaikaisesti lisätä säästämistä, koska jonkun on otettava säästöt vastaan eli velkaannuttava. Euroalueen osalta yleinen säästämispyrkimys on johtanut vaihtotaseen ylijäämän kasvuun eli säästöjen kanavointiin ulkomaille. Talouskasvun edellyttämä kysynnän kasvu ei myöskään ole mahdollista, jos kaikki talouden toimijat haluavat samanaikaisesti lisätä nettosäästämistään; kysynnän kasvu on mahdollista vain jos jokin kotimainen tai ulkomainen toimija on valmis vähentämään säästämistään ja lisäämään joko kulutusta tai investointeja.
Tämä seikka ei ole toistaiseksi saanut riittävää ymmärrystä osakseen komission talouspoliittisissa suosituksissa, ellei sitten kyseessä ole harkittu siirtymä takaisin 1700-luvun merkantilistiseen talouspolitiikkaan, jossa tähdätään ainoastaan vientiylijäämän kasvuun. Ylijäämät kasvattavat kyllä sijoituksia ulkomaille, mutta niiden avulla ei kasvateta Euroopan taloutta. Sen sijaan ylijäämäpyrkimykset aiheuttavat vastarintaa ja tyytymättömyyttä niissä maissa, joissa alijäämät vastaavasti kasvavat.