Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
18-vuotiaana lapsi?
minävain
04.06.2016 |
Minä ja mieheni, olemme jo pitkään keskustellut lapsen hankkimisesta. Olen 18v, ja hän 22v. Ja siis hieman taustatietoa että asumme yhdessä, suhteemme on loistavassa kunnossa, huolehdimme myös kissasta, molemmilla työpaikat, ja minä lähden nyt opiskelemaan uutta alaa. Olemme keskustelujen ansiosta päätyneet tulokseen että olemme jo valmiita, molemmat haluavat yhteisen lapsen. Tiedämme mitä lasten kasvatus on, hänellä on pikkusisaruksia sekä vanhemmilla sisaruksilla jo lapsia joten hän tietää lapsista kaiken, minulla on nuoria serkkuja kenen kasvamiseen olen ollut osallisena, sekä olen hoitanut lapsia/ollut tarhassa työharjoittelussa. Eli lapsi ei tule vieraana asiana että kumpikaan ei lasta osaisi kasvattaa. Kysymys kuuluukin siinä että olemmeko aivan hulluja jos lapsen saisimmekin, elämäntilanteeseen kumminkin nähden olemme 110% valmiita siihen ja vakavat keskustelut olemme käyneet moneen otteeseen ja aina siihen vastaukseen päätyneet että olemme valmiita. Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Kommentit (21)
Jos teistä siltä tuntuu, niin hankkikaa! Toiset vaan ovat henkisesti valmiita jo nuorena. Sitä paitsi on ihan huippua olla nuori äiti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapsi on täysin eri asia kuin omat sisarukset tai muiden tuttujen lapset. Omasta lapsesta pn ensisijaisesti aina vastuussa, toisten lapsista ei.
Ja mistä moinen hoppu, jos kerran sinullakin on suunnitelmissa uusi ammatti? Kannattaa ehkä kuitenkin opiskella se ammatti ensin itselleen ja sitten tehdä niitä lapsia.
Suunnitelmat ovat nyt hieman muuttuneet, en saanut koulupaikkaa joten tähän jää nyt avoin vuosi ja olemme päättäneet jättää ehkäisyn kokonaan pois :) lapsi siis saa tulla jos on tullakseen. Olen nyt vuoden jo miettinyt ja pähkäillyt itsekseni asiaa että olen valmis äidiksi, jopa kaverini mainitsevat aina että olen kuin synnynnäinen äiti. Joillain se siis tulee näköjään luonnostaan :)
Ap
No älä tee lasta. Kaikki muuttuu ihan p...ksi sitten kun teillä on lapsi. Tee töitä ja hae uudestaan sinne kouluun ensi vuonna. Mikä ihmeen kiire? Olet vielä teini-ikäinen.
Ja miten ihmeessä nyt olisi raskautua? Lapsi syntyisi ensi keväänä ja taas menisi yksi opiskeluvuosi ohi. Vai luuletteko että se tapahtuu nyt heti tuosta vain?
Lapsi haluaa lapsen. Ei näin. Poika se sinun miehesikin vielä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää tehkö lasta vielä. Aivonne (ja sitä kautta arvonne, mieltymyksenne ja kiinnostuksen kohteenne) ovat valmiit vasta kuuden vuoden kuluttua noin 24 -vuotiaana. On hyvin tavallista, että nuorena rakastuneet huomaavat silloin kasvaneensa erilleen, kun aivot ovat kehittyneet eri suuntiin. Jopa mies/nais maku muuttuu aika paljonkin aivojen kehityksen myötä.
Luulet olevasi valmis äidiksi. Todellisuudessa tuskin kuitenkaan.
Kiirettä ei tietenkään tarvitse pitää,mutta eiköhän jokainen itse tiedä mitä haluaa. Mä oon ensimmäistä ruvennut odottamaan 19 vuotiaana ja kyllä se oli pelkästään ihanaa. Koska myöskin, hyvä mies, hyvä suhde ja suuri kaipuu äidiksi. Nyt ikää on jo päälle 30 enkä ole katunut missään vaiheessa. Kolmas raskaus menossa ja hullu pesänrakennusvietti päällä 😊
Selvästi olette miettineet ja keskustelleet, tilanne on pelkästään hyvä.
Täältä tsempit tulevaan ja plussatuulia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä vähän aiheesta sivuten, mutta toi kuullostaa niin mun kirjoittamalta tekstiltä :D Olen 18 vuotias vauvakuumeilija, miesystävä 22 v, meillä on erittäin rakas, huolella hoidettu ja hemmoteltu kissa. Muutkin yksityiskohdat täsmää ihan nappiin! Meillä tosin on sopimus että minun pitää olla tietty aika täysin ilman päihteitä(eli täysin ilman alkoholia ja nikotiinia, ei korvaustuotteitakaan), jotta suostuu jättämään ehkäisyn pois. Elämäntilanne olis just nappi lapselle, muutetaan juuri isompaan asuntoon ja miehellä on töitäkin tosi hyvin, minä opiskelen tutkintoa netissä, eli ei raskaus tai lapsi juuri haittaisi menoa. Ainoastaan mun ikä ja alkot sun muut rajoittaa tässä kaikkea. Kai muutaman vuoden päästä saan sen plussaa näyttävän testin tehdä, haluan ensin nauttia kunnolla tästä täysi-ikäisyydestä ennen äitiyttä :)
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelmat ovat nyt hieman muuttuneet, en saanut koulupaikkaa joten tähän jää nyt avoin vuosi ja olemme päättäneet jättää ehkäisyn kokonaan pois :) lapsi siis saa tulla jos on tullakseen. Olen nyt vuoden jo miettinyt ja pähkäillyt itsekseni asiaa että olen valmis äidiksi, jopa kaverini mainitsevat aina että olen kuin synnynnäinen äiti. Joillain se siis tulee näköjään luonnostaan :)
Ap
Katsot ap tätä lapsiasiaa "vaaleanpunaiset lasit" silmillä. Muutama kysymys: Kauanko olette olleet ja kauanko asuneet yhdessä? Mitä jos tulee ero?( tämäkin on mahdollista) Miten ajattelit yhdistää opiskelun ja lapsenhoidon, jos opiskelemaan pääset? Mitä, jos tuleekin erityislapsi (oletko valmistautunut siihen mahdollisuuteen)? Lopuksi haluan sanoa sulle, että mikäli kaikki sujuisikin hyvin ja odotusten mukaisesti, niin alussa olet lapsessa käytännössä kiinni koko ajan ja vastuussa ainakin 18-vuotta. Oletko valmistautunut tähän? Ei pahalla, mutta realisti pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö lasta vielä. Aivonne (ja sitä kautta arvonne, mieltymyksenne ja kiinnostuksen kohteenne) ovat valmiit vasta kuuden vuoden kuluttua noin 24 -vuotiaana. On hyvin tavallista, että nuorena rakastuneet huomaavat silloin kasvaneensa erilleen, kun aivot ovat kehittyneet eri suuntiin. Jopa mies/nais maku muuttuu aika paljonkin aivojen kehityksen myötä.
Luulet olevasi valmis äidiksi. Todellisuudessa tuskin kuitenkaan.
Olen samaa mieltä tästä, oman ja muiden kokemuksien kautta. Sain itse esikoisen 18-vuotiaana "loppuelämäni miehen" kanssa. No, erosimme ollessani 23-vuotias koska tajusin että eihän meillä ole miehen kanssa enää mitään yhteistä, olimme muuttuneet niin paljon (aloimme seurustella kun olin 15.) Valmistuin vasta kun lapsi oli 4, oli tosi rankkaa opiskella, käydä samalla viikonlopputöissä ja hoitaa lasta. Jos nyt saisin valita uudestaan, olisin ensin kasvanut itse aikuiseksi (oikeasti, 18-vuotias on vielä tosi nuori vaikkei silloin tietenkään sitä tajunnutkaan), hankkinut ammatin ja vakityöpaikan, säästänyt jne jne jne. Harkitse vielä.
Miltä susta tuntuu että nuoren riennot jäisi tähän? Eikö sua yhtään harmita että kaverit juoksee bilettämässä vielä monta vuotta ja sä hoidat kotona lasta?
En tarkoita, että kaikkien täytyy kokea tämä ihmeellinen elämänvaihe, vaan kannustan miettimään asiaa. Tiedän niin monta surullista tarinaa, jossa lapset on tehty nuorina ja lasten hieman kasvaessa liehutaan bilettämässä joka viikonloppu ja lapset ovat aina lapsenvahdin kanssa ilman vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän aiheesta sivuten, mutta toi kuullostaa niin mun kirjoittamalta tekstiltä :D Olen 18 vuotias vauvakuumeilija, miesystävä 22 v, meillä on erittäin rakas, huolella hoidettu ja hemmoteltu kissa. Muutkin yksityiskohdat täsmää ihan nappiin! Meillä tosin on sopimus että minun pitää olla tietty aika täysin ilman päihteitä(eli täysin ilman alkoholia ja nikotiinia, ei korvaustuotteitakaan), jotta suostuu jättämään ehkäisyn pois. Elämäntilanne olis just nappi lapselle, muutetaan juuri isompaan asuntoon ja miehellä on töitäkin tosi hyvin, minä opiskelen tutkintoa netissä, eli ei raskaus tai lapsi juuri haittaisi menoa. Ainoastaan mun ikä ja alkot sun muut rajoittaa tässä kaikkea. Kai muutaman vuoden päästä saan sen plussaa näyttävän testin tehdä, haluan ensin nauttia kunnolla tästä täysi-ikäisyydestä ennen äitiyttä :)
"Miesystävä" <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän aiheesta sivuten, mutta toi kuullostaa niin mun kirjoittamalta tekstiltä :D Olen 18 vuotias vauvakuumeilija, miesystävä 22 v, meillä on erittäin rakas, huolella hoidettu ja hemmoteltu kissa. Muutkin yksityiskohdat täsmää ihan nappiin! Meillä tosin on sopimus että minun pitää olla tietty aika täysin ilman päihteitä(eli täysin ilman alkoholia ja nikotiinia, ei korvaustuotteitakaan), jotta suostuu jättämään ehkäisyn pois. Elämäntilanne olis just nappi lapselle, muutetaan juuri isompaan asuntoon ja miehellä on töitäkin tosi hyvin, minä opiskelen tutkintoa netissä, eli ei raskaus tai lapsi juuri haittaisi menoa. Ainoastaan mun ikä ja alkot sun muut rajoittaa tässä kaikkea. Kai muutaman vuoden päästä saan sen plussaa näyttävän testin tehdä, haluan ensin nauttia kunnolla tästä täysi-ikäisyydestä ennen äitiyttä :)
"Miesystävä" <3
Kissa. Ei vittu, KISSA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän minäkin karsastan ajatusta alle parikymppisestä äidistä.
Sitten muistan, että niitä on muutama tuttavapiirissä, naapurinrouva oli ihan parhaita ystäviä ennen kuin muutti pois. Tosin en koskaan ajatellut hänen ikäänsä, ellei sitä erikseen otettu puheeksi. Hän sai esikoisensa 19v (pitkän yrityksen jälkeen) ja on ollut vallan hyvä, huolehtiva ja kasvattava äiti.
Ja toinenkin, joka on vielä parikymppinen, on hyvä ja vastuunkantava äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vähän minäkin karsastan ajatusta alle parikymppisestä äidistä.
Sitten muistan, että niitä on muutama tuttavapiirissä, naapurinrouva oli ihan parhaita ystäviä ennen kuin muutti pois. Tosin en koskaan ajatellut hänen ikäänsä, ellei sitä erikseen otettu puheeksi. Hän sai esikoisensa 19v (pitkän yrityksen jälkeen) ja on ollut vallan hyvä, huolehtiva ja kasvattava äiti.
Ja toinenkin, joka on vielä parikymppinen, on hyvä ja vastuunkantava äiti.
Jos 19v on yrittänyt pitkään niin on täytynyt aloittaa jo lapsena o_O Kiire jo on, kiire jo on...
Joo on 18-vuotias ihan lapsi vielä.
Teineillä tunnetusti on täsä asiassa kiire koska "en halua olla joku mummoäiti, jolla on jo toinen jalka haudassa", "haluan jaksaa temmeltää lasten kanssa nyt ja lastenlasten kanssa myöhemmin".
Kovin lyhyt on näillä ilmeisesti terveenä ja jaksavana pysymisen odote.
30v on toinen jalka haudassa ja 40v on molemmat. Onhan silloin kiire, pakko myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Vähän minäkin karsastan ajatusta alle parikymppisestä äidistä.
Sitten muistan, että niitä on muutama tuttavapiirissä, naapurinrouva oli ihan parhaita ystäviä ennen kuin muutti pois. Tosin en koskaan ajatellut hänen ikäänsä, ellei sitä erikseen otettu puheeksi. Hän sai esikoisensa 19v (pitkän yrityksen jälkeen) ja on ollut vallan hyvä, huolehtiva ja kasvattava äiti.
Ja toinenkin, joka on vielä parikymppinen, on hyvä ja vastuunkantava äiti.
Toivottavasti karsastat myös ajatusta alle parikymppisestä pojasta
Vierailija kirjoitti:
Joo on 18-vuotias ihan lapsi vielä.
18-vuotias poika on ihan lapsi vielä
Alue: Aihe vapaa
No ensimäisenä huomautan, että te ette tiedä yhtään mitään lapsen hoitamisesta ja kasvattamisesta sen kautta, että sisaruksilla on ollut lapsia tai että ole ollut työharjoittelussa tarhassa. Tai siitä, että teillä on kissa.
Mutta jos siitä päästään yli siitä, niin neuvoni on, että hanki ensin ammatti, ehkä vähän työkokemustakin, sen jälkeen sitten suunnittelette oman lapsen hankintaa.