Tässä nyt on ihan oikeasti siistin näköinen kuuden hengen pikkukoti
Kengät järjestyksessä eteisessä eikä keittiön tasot täynnä roinaa. Ei pieni kämppä aina tarkoita sekasotkua.
Kommentit (50)
Näytti kyllä toimivalta ja harkitulta kokonaisuudelta. Vähän siltä, että tuon asukas oli nähnyt sen edellisen jutun ja halusi näyttää, etteivät pienet neliöt aina tarkoita sotkua. Eihän tuonne mitään ihmeempiä sisustusratkaisuja mahdu, mutta varmasti viihtyvät kodissa, varsinkin kun on myös kaunis piha.
Mutta yhteismakuuhuone lasten kasvaessa tulee kyllä olemaan ikävä paikka lapsille. Tietysti jos nyt säästää asumiskuluissa, niin siinä vaiheessa on sitten mahdollista laajentaa tai muuttaa.
Mun mielestä oli ihan fiksua, että lapsia tai lasten henkilökohtaisia tavaroita ei jutussa näytetty. He eivät kuitenkaan voi itse vaikuttaa vanhempiinsa tai elinolosuhteisiinsa.
Aivan ihana koti ja elämäntyyli muutenkin! Piha ja hevoset vielä päälle. Hyvä muistutus, että ei aina tarvitse olla niin suureellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä meinasin kirjoittaa tämän jo siihen ketjuun, jossa ruodittiin sitä rumaa pikkukotia, mutta en jaksanut. Monet tuntuu pitävän nimittäin antavan todella suurta painoarvoa sille, että koti on jotenkin ruma. Muistakaa nyt kuitenkin, että ihmisillä on ihan erilaisia prioriteettejä. Esim. mun hyvä ystävä (joka asuu isossa asunnossa lapsineen) ei ole mitään sisustaja-kodinhengetärtyyppiä. Ei vain ole. Mä aina joskus mietin, että ehdottaisinko hänelle, että sisustettaisiin hänen kotinsa yhdessä kivemmaksi, mutta tässä hiljan tajusin, että miksi ihmeessä mun pitäisi yrittää muuttaa hänen kotinsa jonkinlaiseksi. Häntä ei tunnu se sotku ja "rumuus" kauheasti häiritsevän. Voisin kyllä auttaa, jos hän pyytäisi, ja tietenkin voisin joskus sanoakin, että tällainen palvelus olisi saatavilla vain pyytämällä. Pointtini nyt tässä oli se, että se, miltä kämppä näyttää, ei oikeasti ole mikään itseisarvo, se on pelkkä makuasia. Älkää siis teilatko toisianne.
Mutta ystäväsi ei varmaan kuljeskele ympäriinsä hehkuttamassa "kuinka ihana ja kaunis ja toimiva ja persoonallinen tämä itse sisustamani unelma-asunto onkaan".
Mä puhun nyt siitä, miten näistä sotku-, siisteys- ja sisustusasioista täällä ylipäätään puhutaan, niin kuin se kodin siisteys ja ulkonäkö olisivat hirveän keskeisiä asioita elämässä.
Estetiikka on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä meinasin kirjoittaa tämän jo siihen ketjuun, jossa ruodittiin sitä rumaa pikkukotia, mutta en jaksanut. Monet tuntuu pitävän nimittäin antavan todella suurta painoarvoa sille, että koti on jotenkin ruma. Muistakaa nyt kuitenkin, että ihmisillä on ihan erilaisia prioriteettejä. Esim. mun hyvä ystävä (joka asuu isossa asunnossa lapsineen) ei ole mitään sisustaja-kodinhengetärtyyppiä. Ei vain ole. Mä aina joskus mietin, että ehdottaisinko hänelle, että sisustettaisiin hänen kotinsa yhdessä kivemmaksi, mutta tässä hiljan tajusin, että miksi ihmeessä mun pitäisi yrittää muuttaa hänen kotinsa jonkinlaiseksi. Häntä ei tunnu se sotku ja "rumuus" kauheasti häiritsevän. Voisin kyllä auttaa, jos hän pyytäisi, ja tietenkin voisin joskus sanoakin, että tällainen palvelus olisi saatavilla vain pyytämällä. Pointtini nyt tässä oli se, että se, miltä kämppä näyttää, ei oikeasti ole mikään itseisarvo, se on pelkkä makuasia. Älkää siis teilatko toisianne.
Mutta ystäväsi ei varmaan kuljeskele ympäriinsä hehkuttamassa "kuinka ihana ja kaunis ja toimiva ja persoonallinen tämä itse sisustamani unelma-asunto onkaan".
Mä puhun nyt siitä, miten näistä sotku-, siisteys- ja sisustusasioista täällä ylipäätään puhutaan, niin kuin se kodin siisteys ja ulkonäkö olisivat hirveän keskeisiä asioita elämässä.
Estetiikka on.
Mullekin estetiikka on tärkeää, mutta se ei silti tarkoita sitä, että mulle tärkeä asia oikeuttaisi arvostelemaan niitä, joille se ei ole tärkeä asia.
Kappas vaan, nuo kaikki kuvathan on merkattu tulleen "Riikka Harjulan Albumista". Eli rouvan omia kuvia käytetty. Kuva kuulemma kertoo tuhat sanaa, mutta tässä kohtaa epäilen näiden sanojen paikkansapitävyyttä.
Musta jutun koti oli hyvä esimerkki, että voi olla lapsiperhe, vaikka asutaan vaatimattomasti. Nykyisessä taloustilanteessa monet joutuvat tinkimään jostain, mutta silti pitäisi uskaltaa elää ja tehdä lapsia.
Suomessa talouden suurin ongelma on vääristynyt ikärakenne ja kestävyysvaje. Tarvitaan paljon lisää lapsia suomalaisiin perheisiin, vaikka kaikilla ei olekaan varaa isoon omakotitaloon.
Ahdistaa ajatus noin ahtaasta kodista. Sohvat todella lähellä uunia jota käytetään lämmitykseen, onko edes turvallista lapsille. Tuntuu että perheessä eletään vain äidin ehdoilla, vähän vihjataan että mies tarvitsisi lisää tilaa. Rumasti kirjoitettu miehen lapsesta, muka valtaa oman tilan? Tuolta maalta varmastikin löytyisi tilavampikin koti, mutta ehkä ei olisi tarpeeksi "punainen tupa ja perunamaa" tämän äitylin mieleen...
Ei taida mikään kelvata av raadille. Laittakaa vaan kuvia omista kämpistänne..
Nättihän tuo asunto oli. Perheen äitihän vihjaisi ett taloa voi jossain vaiheessa laajentaa joten varmasti sekä mies että lapset saavat omaa tilaa.
Ennen aikaan joka torpassa asuttiin noin. Välillä kun miettii teidän juttuja tilan tarpeesta, melkein toivoo että vanhat ajat palaisivat :)
Liian ahdas ja pimeä. Siivossa kyllä, mutta en viihtyisi.
Molemmat aivan hirveitä. Lapset pitäisi ottaa huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida mikään kelvata av raadille. Laittakaa vaan kuvia omista kämpistänne..
Miksi ihmeessä laittaisin, kun en ole väittänytkään asuntoani mitenkään erityiseksi? Enkä varsinkaan soittanut iltalehdelle, että tekisivät jutun tästä läävästäni.
"Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön" sanoo sananlasku ja koska rouva on tuonut kotinsa ja elämäntyylinsä julki, on meillä muilla oikeus sitä arvioida ja arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Nättihän tuo asunto oli. Perheen äitihän vihjaisi ett taloa voi jossain vaiheessa laajentaa joten varmasti sekä mies että lapset saavat omaa tilaa.
Ennen aikaan joka torpassa asuttiin noin. Välillä kun miettii teidän juttuja tilan tarpeesta, melkein toivoo että vanhat ajat palaisivat :)
Ne vanhat ajat ovat jääneet taakse ihan syystä. On todettu, että kaikilla on kivempaa, kun on enemmän tilaa, joten on luovuttu näistä huone+tupa seitsemälle asukkaalle ratkaisuista.
Karmea sisustus! Ei ole ollenkaan huomioitu vanhan hirsitalon ominaispiirteitä vaan väännetty muotimuottiin. Kaikilla ei vain ole makua.
Yhteismakuuhuone vanhemmille ja lapsikatraalle kuulostaa myös järkyttävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olispa kiva nähdä asunto, kun sitä ei ole puunattu lattiasta kattoon ja piilotettu ylimääräisiä roinija valokuvaajaa varten
"Roinija"? Noinko sinä useinkin taivutat sanoja?
VoimiJa!
Niin minä teen ja se on ihanaa. Voimija sullekin, toveri.
Siis 6 + 1 henkilö asuvat noin, että on vain yksi makkari. Pinta-ala per nokka jaa alle 10m2. Jos hevoskarsinat ovat direktiivien mukaiset, niin hevosillakin on enemmän tilaa kuin ihmisillä.
Entä jos haluaa olla itsekseen rauhassa, mihin tuossa voi vetäytyä esim. lapset lukemaan kokeisiin? Entä kun heille tulee kavereita kylään. On sitten tupa kirjaimellisesti täynnä. Eihän ne mahdu edes samanpöydän ääreen syömään koko porukka.
Mutta jokainen tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Karmea sisustus! Ei ole ollenkaan huomioitu vanhan hirsitalon ominaispiirteitä vaan väännetty muotimuottiin. Kaikilla ei vain ole makua.
Yhteismakuuhuone vanhemmille ja lapsikatraalle kuulostaa myös järkyttävältä.
Tätä näkee usein, pitää saada tai ei saa kuin jonkun vanhan hirsiröttelön tai homeisen rintamamiestalon ja se sitten pintarempataan tyylittömäksi niin että sisään astuessa tuntuu kuin olisi tullut ikean osastolle.
Vierailija kirjoitti:
Nättihän tuo asunto oli. Perheen äitihän vihjaisi ett taloa voi jossain vaiheessa laajentaa joten varmasti sekä mies että lapset saavat omaa tilaa.
Ennen aikaan joka torpassa asuttiin noin. Välillä kun miettii teidän juttuja tilan tarpeesta, melkein toivoo että vanhat ajat palaisivat :)
Ennen aikaan ihmisillä oli huomattavasti vähemmän tavaraa, ei siinäkään mielessä voi verrata. Yhdet kengät, pari vaatekertaa, ei joka suuntaan risteileviä johtoja, leluja, kosmetiikkapurkkeja jne. Ei voi verrata enää entisiin aikoihin.
Jahas, taas näitä tarinoita, joissa yksi ihminen, perheen äiti, kertoo koko perheen puolesta, kuinka ihanaa heidän elämänsä on ja miten kaikki nauttivat tilanteesta.
Mies ja lapset loistavat poissaolollaan.