Mitä tekisit tilanteessani? Työ joka hävettää
Saisit työn, joka ei vastaa koulutustasi, jota pidetään ala-arvoisena ja halveksittuna (ihan yleisesti ja etenkin tällä palstalla) ja jonka tekeminen hävettää sua. Tai ei työ sinänsä vaan se, että joku tuttu näkee tai saa tietää. Kyseessä siis ihan rehellinen duunarinhomma kiinteällä tuntipalkalla. Toisaalta rahalle olisi tarvetta ja työ sinänsä olisi sisällöltään melko ok. Tarkoitus olisi olla vaan kesän ajan. Ottaisitko paikan vai makaisitko kotona?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Saisit työn, joka ei vastaa koulutustasi, jota pidetään ala-arvoisena ja halveksittuna (ihan yleisesti ja etenkin tällä palstalla) ja jonka tekeminen hävettää sua. Tai ei työ sinänsä vaan se, että joku tuttu näkee tai saa tietää. Kyseessä siis ihan rehellinen duunarinhomma kiinteällä tuntipalkalla. Toisaalta rahalle olisi tarvetta ja työ sinänsä olisi sisällöltään melko ok. Tarkoitus olisi olla vaan kesän ajan. Ottaisitko paikan vai makaisitko kotona?
Jos ehdot on kunnossa ja palkka on työn luonteen huomioiden looginen ilman sopimustekstiin piilotettuja koukkuja, ketä kiinnostaa? Elätkö sä muutenkin miellyttääksesi muita? mitä seuraavaksi? käyt vain yleisesti hyväksytyissä kaupoissa ostoksilla?
turhaa stressaamista. sun tiliä ja CV:ea se kasvattaa. muut ei liity siihen mitenkään. kuten kuulin jonkun sanovan, kesän sitä seisoo vaikka päällään.
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys! Jos ottaisit kyseisen työn vastaan niin kumpi ois nolompaa: olla avoin ja kertoa kaikille mahdollisille tutuille siitä ja korostaa väliaikaisuutta yms lieventäviä seikkoja ja esittää että on ihan sujut homman kanssa VAI ottaa etäisyyttä ihmisiin, yrittää mennä incognito ja toivoa ettei kukaan näe? Jos valitettavasti tulisit piireistä, joissa sen tasoisia hommia ei vaan tehdä ja muutenkin ollaan aika elitistisiä.
Itse olen ratkaissut tämän vaihtoehdolla c), eli vaikka häpeän työtäni, esitän etten häpeä ja että mielelläni voin tehdä sitä loppuelämäni enkä välitä mitä muut sanoo, ja ikäänkuin en yhtään kokisi että työ on mielenkiinnotonta mielestäni, vaan esitän arvostavani työtä täysillä. Oikeasti häpeän ja suren.
Joskus kaipaan duunarihommia joita tein kesätöinä nuorena. Toimistorottana puurtaminen yms on niin puuduttavaa ja tylsää. Oli ihanaa huhkia päivä ja illalla pillit pussiin ja se oli siinä. Nyt ei näe työnsä tulosta oikeastaan missään ja työt pyörii mielessä vapaa-ajallakin ihan liikaa. Kaiken maailman palaveria ja projektia ym. diipadaapaa joka vie varsinaista työaikaa.
Olen jopa miettinyt että jos olis välillä siivoojana. Näkisi kättensä työn jäljen ja sais keskittyä varsinaiseen työhön.
Minä ainakin ottaisin työn. Mieti, esimerkiksi puhelinmyynnissä opit myyntitaitoa, jota tarvitaan kaikessa työssä. Siivoojana saat liikuntaa ja opit siisteydestä, pesuaineista, johtamisesta (esimieheltä) jne.
Kaikessa työssä oppii jotakin, jonka voi kääntää edukseen.
Tekisi työtä ja antaisin piutpaut sille mitä toiset ajattelee. Olisin myös esimerkkinä niille jotka painii saman ongelman kanssa.