13v tuli itkien koulusta, oli esitellyt vaarilta perimäänsä postimerkkikansiota ja oli pilkattu
ja haukuttu naurettavaksi. Tyttö haluaisi jatkaa vaarin jalanjäljissä muttei kehtaa kun pilkataan ja nauretaan. Eivät olleet huolineet samaan pöytään syömäänkään. Tyttö on nyt itkenyt muutaman tunnin koulusta tultuaan. Ei halua lohdutusta vaan itkee yksin huoneessaan. Opettajaan yhteyden ottaminen olisi varmaan tässä tilanteessa turhaa kun loma alkaa? lähemmät vapaa-ajan kaverit eivät pilkkaa vaan heistä kansio on hieno. Mikä avuksi?
Kommentit (85)
Miksi arvokas kansio oli koulussa?
Vittu mitä mulkkuja. Ei tuohon voi oikein muuta sanoa.
M39
Sellaista se on nykyään. Vanhemmat opettavat lapsensa kiusaamaan, ei sille mitään voi. Ahdasmielisiä vanhempia, pitäisi olla kaikki viimeistä huutoa.
2, luvatta otti kun oli kovin ylpeä kansiostaan ja halusi näyttää sitä luokkakavereille. Todella harmi että kävi nyt näin. Isänsä ja minä todella tukisimme harrastusta mutta nyt tuon takia näytti into menneen täysin.
Ap
Lapset osaa olla perseestä. Eipä siinä muu auta kuin tyttösi olla oma itsensä, jos hän haluaa kerätä postimerkkejä niin kerätköön. Aivan helvetin sama mitä muut ajattelevat.
T: Mies 28
Kaverit oli selvästi kateellisia. Sano tytölle että joidenkin nuorten on vaan niin vaikea hyväksyä mitään erilaista ja kun yksi kritisoi niin toiset menee mukaan vaikkeivat oikeasti olisikaan sitä mieltä. Toiset on vaan kehityksessä vähän jäljessä eikä siksi vielä ymmärrä typerää käytöstään. Harrastusta ei kannata missään nimessä lopettaa. Syksyyn mennessä asia on unohtunut. Häntä pystyyn!
Yksi tyttö pilkkasi päiväkodissa mun pojan piirustuksia niin että poika laittoi kaikki roskiin. Hän on tosi hyvä piirtäjä. vein pojan kirjastoon ja näytin esim picasson töitä ja sanoin että häntäkin pilkattiin omana aikanaan ja on nyt tosi kuuluisa ja taulut on miljoonien arvoisia. Entä jos olisi pilkkaamisen takia lopettanut..
Ihmiset, ja jopa jotkut lapset, on nuijia. Kannusta lastasi tekemään asioita joista tykkää. Auta häntä löytämään kavereita, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Ja auta sopeutumaan myös muihin ryhmiin, kuten koulukavereiden porukkaan.
Etsi jokin kiva postimerkkeilysivusto tai -yhteisö nähtäville, jottei tyttö tunne olevansa ainoa keräilijä.
Voi miten ihana kuulla, että edes jotkut lapset arvostavat vielä tollasia juttuja! Jotenkin kauhulla oon katsellut vierestä tätä nykylasten touhua, vaikka en itsekkään ole vielä kauhean vanha (22) Oli niin kivaa pienenä vaihdella tarroja luokassa jne.. Mitä ne nykyään tekee? Lähettelee snapchatteja ja ottaa selfieita instagramiin
Sen verran suostui kertomaan että hänelle tuli paha mieli myös siitä kun vaarin muistoa pilkattiin. Ymmärrän hyvin että varmasti sattui, vaari oli tytölle hyvin rakas ja kun oli pieni niin he harrastivat tuota postimerkkeilyä yhdessä.
Ap
Koskettava tarina. Snif. Itsekin postimerkkeilyä aikoinani harrastaneena olisin varmaan osannut ihan eri tavalla arvostaa hänen hienoa kokoelmaansa. Eivät nykynuoret enää tajua tuollaisten asioiden päälle, nykyään ollaan mieluummin lyhytjännitteisiä eikä paneuduta yksityiskohtiin.
Mitä koulukavereiden olis pitänyt tehdä? Omistaa koko päivä tyttäresi homeisten vaarinpostimerkkijuttujen kuuntelemiselle? Who cares!
Laita tyttös vaikka showtanssitunneille niin löytyy jotain yhteistä juteltavaa.
Elämä on kovaa. Viisivuotiaan hölmöjä juttuja voi kuunnella ystävällisyydestä, mut 13-vuotiaana pitäisi jo alkaa kohdata elämän realiteetteja.
Olen samaa mieltä muutaman kirjoittajan kanssa. Tytön kiinnostusta harrastukseensa tulee kunnioittaa ja vaalia. Olisi hyvä, jos hän saisi sille sosiaalista hyväksyntää vaikkapa harrastusyhteisössä. Netissä on varmasti postimerkkeilyä harrastavia yhteisöjä, joissa voi laitella kuvia ja keskustella. Tyttö oppii kieliäkin, jos seuraa suomalaisten yhteisöjen lisäksi vaikkapa englantilaisia ja saksalaisia yhteisöjä. Minusta harrastus on hieno, ja pitäisin tuota kansiota suurena aarteena, vaikka en ymmärrä postimerkkeilystä mitään.
Tahtoisiko tyttö perustaa vaikka blogin harrastuksestaan? Se voisi olla voimauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran suostui kertomaan että hänelle tuli paha mieli myös siitä kun vaarin muistoa pilkattiin. Ymmärrän hyvin että varmasti sattui, vaari oli tytölle hyvin rakas ja kun oli pieni niin he harrastivat tuota postimerkkeilyä yhdessä.
Ap
Sun kannattaisi selittää tytöllesi, että muiden ei tarvitse postimerkkien keräilystä innostua, mutta jos hän sitä itse haluaa jatkaa, tuette ja kannustatte häntä siihen. Yritä myös selittää, että muiden mielipiteillä ei ole loppupeleissä vittuakaan väliä.
T: Mies 28
Kyseiset lapset ovat typeriä ääliöitä. Onneksi tytölläsi on fiksujakin ystäviä.
Totea tyttärellesi, että osa ihmisistä ei käsitä postimerkkien keräilyä/vuorikiipeilyä/lemmikkieläimiä/luistelua/lukemista tms., mutta ei heidän mielipiteillään ole mitään merkitystä. Jos tytärtäsi kiinnostaa jokin harrastus, niin se on tärkeää.
Hyvä harrastus ja vielä parempi, koska kansio on saatu isovanhemmalta.
Fiksu tyttö. Olisko facebookissa postimerkkeilyryhmää? Siellä monia hyviä suljettuja harrastajaryhmiä, niistä saan itsekin "tukea" omituiselle harrastukselleni jota en kerro tässä :D
Voi harmi :(
Yritä kumminkin kannustaa ja muistuttaa, että kaikilla on omat harrastuksensa ja vaikeki se muita kiinnostaisi, itselle tuoma ilo on tärkeintä. Muut eivät varmasti tajunneet, että asia on herkkä hänelle vaarin poismenon takia.
Sitten jos menen 13v itseni saapaisiin, kun olin vielä tyhmä pissis.. Niin onhan se nyt vähän outoa, että 13v keräilee postimerkkejä, kun muut on kiinnostuneita vaatteista, viinasta ja pojista. Siinä iässä vaan "pitää" mennä sen massan mukana ja "oudot" kiinnostuksen kohteet ovat heti pilkattavana.
Lapset ovat sairaita. Joidenkin yksilöiden paska kotikasvatus ja joukossa syntyvä ryhmänpaine saavat aikaan julmia ilmiöitä. Tuntuu, että nykyään meno on vain entistä sairaampaa, vaikka omastakin yläasteesta on vasta 10v ja silloinkin se oli yhtä helvettiä - vaikka minua ei edes varsinaisesti kiusattu! Tässä yksi syy, miksi en hanki omia lapsia. Joko he päätyisivät kiusaajiksi tai kiusatuiksi. Kumpikaan ei ole sen parempi. Nykyajan kilpailu- ja yksilökeskeisyys on jotain niin pelottavaa ja kieroutunutta, että ihmislajia ei kohta enää tunnista sosiaaliseksi homo sapiensiksi, vaan meistä on tullut jotain itsekkäitä mutantteja. Kai se on sitten vain sitä evoluutiota...
Kuka nyt enää muka postimerkkejä kerää?