Ahdistaa. Laiskuuteni takia 3. kerran peräkkäin pääsykokeet pieleen
Otsikossapa se tärkein. Olen lopun kyllästynyt kassalla oloon ja haluaisin niin kovasti opiskelemaan. Olen lukion vain käynyt. Minua 3 vuotta nuoremmat pääsevät yliopistoihin mutta minä jumitan kaupan kassalla... Miksi en ole tajunnut ettei luovuttamalla kesken pääsykoeluvun saavuta mitään? Miksi kehun kaikille että minusta tulee lakimies kun kuitenkin kolmatta vuotta hymyilen asiakkaille marketin kassalla. Miksi kuvittelen olevani jotenkin fiksu, kun olen näin tyhmä? Miksi en ole ensimmäisestä välivuodesta tajunnut, ettei välivuodet ole minua varten? Tuntuu että jään ulkopuolelle kaikesta ja syrjäydyn. Minulla on mies ja pari kaveria samalla paikkakunnalla, mutta en koe saavani heiltä tukea enkä koe hengenheimolaisuutta heidän kanssaan.
Ongelma ei ole siinä, ettenkö sisäistäisi opiskeltavia asioita... Vaan siinä että muutaman viikon lukemisen jälkeen se lukeminen aina jotenkin jää. Itkettää ja masentaa. Taas yksi vuosi mielenkiinnottomassa työssä edessä.
Mitä suosittelisitte minulle? Onko avoin yliopisto vaihtoehto töiden ohella? Mitä kautta voisin saada pääsykokeisiin opiskelevia tuttavuuksia? Onko teillä samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitää päästä yliopistoon? Amiksessa ja amk:ssakin voi opiskella monta mielenkiintoista ammattia.
Samaa minäkin ihmettelen. Monilla akateemisilla aloilla sitä paitsi tienaa törkeän huonosti.
Jos ei ole ihan oikeasti tosi kiinnostunut siitä alasta, mihin on pyrkimässä, kannattaa miettiä muitakin vaihtoehtoja. Ei se akateemisuus ole mikään autuaaksi tekevä asia.
🇺🇦🇮🇱
Ei mitään mahkuja yliopistoon, koska sinne ei pääse moni pänttääjääkään, saati aloittajan kaltainen laiska/saamaton tapaus. Mene AMK, opiskele liiketaloutta ja mene töihin kirjanpitäjäksi, toimistoassistentiksi tai vastaavaksi. Pääset pois kassalta, mutta ei tarvitse lukea... jos et pääse AMK:iinkaan, niin siinä tapauksessa saisit iloita kassatyöstä.
Lääkikseen pitää olla matematiikka, fysiikka ja kemia tosi hyvin hallussa. Eli niitä kannattaa lukea avoimessa. Ja lisäksi kannattaa osallistua jollekin laadukkaalle valmennuskurssille. Siellä harjoitellaan nimenomaan sitä koetilannetta ja saat tuntumaa siihen, millainen pääsykoe on. Aiempien vuosien pääsykokeet kannattaa käydä läpi, niistä saa vähän osviittaa siihen, millaisia asioita pääsykokeessa yleensä kysytään.
🇺🇦🇮🇱
Pyri amk:hon lukemaan sosionomiksi ja sitten jos pääset sisään niin lastentarhanopettajaksi päiväkotiin. Lapsista saa paljon enemmän iloa ja tarkoitusta elämään kuin jostain lakipykälistä. :)
Vierailija kirjoitti:
Fatalji, oletko vähän retardi, kun vieläkin hekumoit noita lakimiesjuttujasi, vaikka ap jo paljasti hakeneensa lääkikseen.
En hekumoi mitään (retardi voin olla ja varmaan olenkin... sen voi jokainen itse päätellä) vaan kävin tuossa äsken läpi esitutkintapöytäkirjaa enkä seuraa ketjua siten, että jokaisen viestin lukisin.... Toisekseen en ymmärrä, että feikataan sitä, että halutaan oikikseen vaikka oikeasti lääkikseen.... Enpä kyllä usko pätkääkään, että se lääkis sen helpompi olisi.... :D
Fatalji
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap,
suosittelen tutustumaan aikuisten ADD:hen. Kertomasi vaikeudet voivat olla sieltä lähtöisin.
Tee näin, hanki Aikuisiän Lyhenne! Sehän helpottaa kun voit jatkossa lisätä Aikuisiän Lyhenteen selityksiin miksi sinusta ei tullut mitään.
Oikeasti: tee jotain ihan muuta ja opiskele sitten näitä lyhenteitä (tekosyitä) kun asiat on kunnossa eli olet ensin tehnyt jotain asioiden eteen.
Et pääse tuolla asenteella lakia lukemaan. Sulla ei oo edes motivaatiota.
Toivotan ystävällisesti perseeseen kaikki jotka sanovat ettei minusta ikinä tule lääkäriä ja mulla pitäis mennä amikseen lastentarhanopettajaksi. Vihaan lapsia. Ja amkta. Kiitos. :)
Ap
Itse pääsin oikikseen ensimmäisellä yrittämällä. Mikään superihminen en ole, mutta päätin etten todellakaan näe sitä hirveää vaivaa kuin kerran, joten luin kunnolla. Oli minullakin päiviä, etten saanut mitään tehtyä, mutta sittenpä luin yön. Oli loistava fiilis pääsykokeissa vastata kysymyksiin joissa mitään ei tarvinnut arvailla. Olen eri mieltä tuosta pääsykokeen "helppoudesta" - ei se asia vaikeaa ollut nyt kun vertaa joihinkin tavallisiin tentteihin, mutta yhteenkään opiskeluajan tenttiin ei ole liittynyt näin paljon paineita kun joka ainoan tentin voi kuitenkin uusia monta kertaa vuodessa.
Tiedän myös opiskelijoita, jotka ovat viisikin kertaa hakeneet ennen kuin heidät on hyväksytty sisään. Rehellisesti sanottuna he ovat aika hitaita, eivät osaa soveltaa tietoa käytännössä tai hakea tietoa ym., vaan vastaus on saatava kirjasta valmiina tai muuten ei mikään onnistu - omassa päässä ei tunnu olevan ainuttakaan omaa ajatusta. Onneksi ovat sentään nättejä ja on suhteita moniin paikkoihin, niin tulevat varmasti työllistymään. Tällä en tarkoita sitä, että sinä olisit tällainen tyhjäpää, vaan tarkoitan sitä, että kuka tahansa voi opetella ulkoa pääsykoekirjan ja tulla hyväksytyksi sisään. Kaikista papukaijoista ei kuitenkaan tule hyviä juristeja, ja jos sisäänpääsy tuottaa hirveästi työtä, niin aivan varmasti ulospääsy sitä tulee tuottamaan myös.
Vierailija kirjoitti:
Toivotan ystävällisesti perseeseen kaikki jotka sanovat ettei minusta ikinä tule lääkäriä ja mulla pitäis mennä amikseen lastentarhanopettajaksi. Vihaan lapsia. Ja amkta. Kiitos. :)
Ap
Ei amiksesta eikä AMK:sta edes valmistu lastentarhanopettajia.
Onkohan ala oikea? Luulen itse, että halusi mennä lääkikseen ei ole sisäinen halu opiskella juuri sitä alaa, vaan joku ulkopuolelta tullut. Tätä voi olla vaikea erottaa ja ulkopuolinenkin syy saattaa tuntua sisäiseltä, mutta se ei ole. Syy miksi luulen näin, on juurikin se, että haluat sinne kouluun, mutta itse aihe ei kiinnosta sen vertaa, että jaksaisit opiskella sitä muutamaa viikkoa enempää. Se alkaa tökkiä ja tuntua työltä.
Jos löytäisit alasi, ei aihepiirin lukeminenkaan tunnu niin pahalta. Voi olla, että olen väärässä, mutta mieti nyt vielä sitä alaa ja miksi sinne haluat. Oikealla alalla opiskelu ei tunnu työltä ja sinäkin pääsisit siitä tunteesta, että olet tyhmä. Ethän sinä ole tyhmä, et vain tiedä mitä haluat.
Lääkikseen pääsykoetta varten pitää olla lukion fysiikka (siis käytännössä myös pitkä matikka), kemia ja biologia hallussa todella hyvin, kokeessa pitää pystyä myös soveltamaan. Valmennuskurssi on välttämätön. Lääkikseen pyrkijät ovat myös keskimääräistä motivoituneempaa porukkaa, niillä jotka eivät ole ekalla kerralla päässeet voi olla takanaan jo yliopistossa vuosi esimerkiksi kemia tai fysiikka pääaineena. Useimmat tosissaan pyrkivätkään eivät pääse ekalla yrittämällä.
Myöhemmin lääkiksen opiskelu on koulumaista toisin kuin useimmissa muissa paikoissa. Tentit ovat laajoja ja niistä olisi syytä päästä kerralla läpi. Lisäksi on käytännön harjoittelut varsinkin opintojen loppuvaiheessa. Harjoitukset ovat usein stressaavia koska ryhmät ovat liian isoja. Kaikki eivät pääse harjoittelemaan toimenpidettä, mutta kaikkien kuitenkin pitää osata se.
Eli motivaation on oltava todella kova, vähän lueskelua ja hyvät arvosanat muutaman vuoden takaisesta yo-todistuksesta eivät riitä alkuunkaan. Puoli vuotta 8-10-tuntisia lukupäiviä, valmennuskurssi ja mahdollisesti jo aiemmin lukio-opintojen kertausta sekä sen verran lahjakkuutta että oppi tarttuu päähän niin että sitä osaa soveltaa myös sellaisiin kysymyksiin joihin kirjoista ei suoraan löydy vastauksia- siinä sisäänpääsyn resepti. Jos ei ole valmis tähän kaikkeen ja niin sitkeä että pystyy viemään rankan lukuohjelman läpi, vaihtoehto on pyrkiä amk-puolelta sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin oikikseen ensimmäisellä yrittämällä. Mikään superihminen en ole, mutta päätin etten todellakaan näe sitä hirveää vaivaa kuin kerran, joten luin kunnolla. Oli minullakin päiviä, etten saanut mitään tehtyä, mutta sittenpä luin yön. Oli loistava fiilis pääsykokeissa vastata kysymyksiin joissa mitään ei tarvinnut arvailla. Olen eri mieltä tuosta pääsykokeen "helppoudesta" - ei se asia vaikeaa ollut nyt kun vertaa joihinkin tavallisiin tentteihin, mutta yhteenkään opiskeluajan tenttiin ei ole liittynyt näin paljon paineita kun joka ainoan tentin voi kuitenkin uusia monta kertaa vuodessa.
Tiedän myös opiskelijoita, jotka ovat viisikin kertaa hakeneet ennen kuin heidät on hyväksytty sisään. Rehellisesti sanottuna he ovat aika hitaita, eivät osaa soveltaa tietoa käytännössä tai hakea tietoa ym., vaan vastaus on saatava kirjasta valmiina tai muuten ei mikään onnistu - omassa päässä ei tunnu olevan ainuttakaan omaa ajatusta. Onneksi ovat sentään nättejä ja on suhteita moniin paikkoihin, niin tulevat varmasti työllistymään. Tällä en tarkoita sitä, että sinä olisit tällainen tyhjäpää, vaan tarkoitan sitä, että kuka tahansa voi opetella ulkoa pääsykoekirjan ja tulla hyväksytyksi sisään. Kaikista papukaijoista ei kuitenkaan tule hyviä juristeja, ja jos sisäänpääsy tuottaa hirveästi työtä, niin aivan varmasti ulospääsy sitä tulee tuottamaan myös.
Heh.... Senkin retardi :D :D
Sain nuo kommentit, ku itse puhuin oikiksesta just samoin kuin sinä enkä seurannut koko ketjua :D :D Hakenut lääkikseen, ei meidän kouluun.... Onkohan meillä tietty lukemisen vaikeus... :D Eipä tuo lääkis helpompi ole....
Fatalji
Miksi haluat lääkikseen? Oletko kiinnostunut ihmisen biologiasta ja sairauksista? Matikasta kemiasta ja fysiikasta? Jos nuo opiskeltavat asiat ei kiinnosta yhtään niin toki lukeminen jää muutamaan viikkoon.
Aloita luku-urakka jo syksyllä. Kertaa aluksi vaikka päivittäin ihan vain lukion fysiikkaa ja kemiaa tunti, sitten mene valmennuskurssille, edes lyhyelle. Älä ota työvuoroja viimeisille kuukausille ennen pääsykoetta, vaan keskity vain kokopäiväiseen lukemiseen. Tärkeää on, että otat nyt hakemisen tosissasi. Kaupan kassalla istuminen ja lukeminen on liian raskasta yhdessä, silloin mahdollisuutesi päästä sisään tippuvat huomattavasti. Sinun täytyy uskaltaa hakea tosissasi seuraavalla kerralla, vaikka siihen menisikin rahaa ja tuntuisi pelottavalta tehdä kaikkensa ja silti on mahdollisuus epäonnistumiseen.
Ota itsesi tosissasi, arvosta omia taitojasi ja halujasi. Voit nyt alkaa kuvitella jo itsesi vuoden päästä opiskelemassa lääkiksessä, mutta muista pitää mielikuva realistisena - opiskelu on palkitsevaa, mutta rankkaa. Elämäsi muuttuu, muttei automaattisesti huonosta täydelliseen.
Pääsykokeurakassa henkinen puoli on väistämättä olennaisin. Tuttusi mahdollisesti ajattelevat jo, ettet sinä sinne pääse. Toisaalta, voitko syyttää heitä - et ole tainnut itsekään uskoa sitä? Kaikki lähtee siitä, että sinä luotat itseesi, sinulla on aivan samat mahdollisuudet kuin muillakin. Se ei ole mahdotonta, ajattelehan nyt kuinka monia lääkäreitä Suomessa on! Sano työnantajallesi, poikaystävällesi ja perheellesi, että nyt sinä haet tosissasi. Vaadi aikaa itsellesi ja hakemisellesi. Toivottavasti tästä oli jotain apua, toivon onnea sinulle ensi vuoden pääsykokeisiin! Nauti nyt vain kesästä, ensi kesänä pääset jännittämään.
Pakko tuosta oikiksesta vielä.. Itse pääsin oikikseen neljännellä yrittämällä, toisella "kunnon" yrityksellä. Oikiksen pääsykoe on vihoviimeinen koe joka mittaa ihmisen soveltamiskykyä ensisijaisesti. Oletko ikinä edes katsonut miten oikiksen pääsykokeet pisteytetään? Tietyistä sanoista ja lauseista saa pisteitä. Ei riitä että olet ymmärtänyt asian, vaan sinun täytyy osata käsitemääritelmät ja lakipykälät autistin tasolla ulkoa. Joillakin käy kokeessa hyvä tuuri ja pääsevät ensimmäisellä yrittämällä, joillekin sattuu juuri ne asiat joita ei aivan täydellisesti osaa. Onhan nyt siis aivan mahdotonta osata satoja sivuja ulkoa tekstiä, valmennuskurssillakin opettaja sanoi, että voitte maksimoida mahdollisuutenne lukemalla kuin hullut, mutta loppu on myös kiinni tuurista. Ja ainiin, itse koulussa olen ollut vuosikurssimme parhaita. Lukiossa olin todella hyvä soveltamaan ja se onkin aina ollut "erikoisalaani". Oikiksen pääsykokeessa se ei vain riitä ja olikin 5 ällän ylioppilaalle järkytys, kun soveltamistaidoilla ja asioiden ymmärtämisellä eivät oikiksen ovet auenneetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloita luku-urakka jo syksyllä. Kertaa aluksi vaikka päivittäin ihan vain lukion fysiikkaa ja kemiaa tunti, sitten mene valmennuskurssille, edes lyhyelle. Älä ota työvuoroja viimeisille kuukausille ennen pääsykoetta, vaan keskity vain kokopäiväiseen lukemiseen. Tärkeää on, että otat nyt hakemisen tosissasi. Kaupan kassalla istuminen ja lukeminen on liian raskasta yhdessä, silloin mahdollisuutesi päästä sisään tippuvat huomattavasti. Sinun täytyy uskaltaa hakea tosissasi seuraavalla kerralla, vaikka siihen menisikin rahaa ja tuntuisi pelottavalta tehdä kaikkensa ja silti on mahdollisuus epäonnistumiseen.
Ota itsesi tosissasi, arvosta omia taitojasi ja halujasi. Voit nyt alkaa kuvitella jo itsesi vuoden päästä opiskelemassa lääkiksessä, mutta muista pitää mielikuva realistisena - opiskelu on palkitsevaa, mutta rankkaa. Elämäsi muuttuu, muttei automaattisesti huonosta täydelliseen.
Pääsykokeurakassa henkinen puoli on väistämättä olennaisin. Tuttusi mahdollisesti ajattelevat jo, ettet sinä sinne pääse. Toisaalta, voitko syyttää heitä - et ole tainnut itsekään uskoa sitä? Kaikki lähtee siitä, että sinä luotat itseesi, sinulla on aivan samat mahdollisuudet kuin muillakin. Se ei ole mahdotonta, ajattelehan nyt kuinka monia lääkäreitä Suomessa on! Sano työnantajallesi, poikaystävällesi ja perheellesi, että nyt sinä haet tosissasi. Vaadi aikaa itsellesi ja hakemisellesi. Toivottavasti tästä oli jotain apua, toivon onnea sinulle ensi vuoden pääsykokeisiin! Nauti nyt vain kesästä, ensi kesänä pääset jännittämään.
ylipäätään ei kannata kuuluttaa että pyrin sinne ja sinne. Onko sulla realistisia mahiksia? Miten on fykebi? Pitkästä matematiikasta ei ole haittaa. Voi päästä myös ilman valmennuskurssia. Oikikseen taas valmennuskurssi on paikallaan mutta sinnekin pääsee ilman valmennuskurssia välkyt. Mene älyvuotoon ja siellä on sinnikkäitä tapauksia ja motivoituneita. Oikikseen on myös vaikeeta päästä. Kiinnostus täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Näin juristina voin todeta ap:lle, että ala ei ole sinua varten. Valitettavaa, mutta totta. Se pääsykoe on se helpoin koe, kuitenkin aika yleistietoa. Jos sitä et jaksa lukea, niin eipä sinusta paljoa taida olla lukemaan esimerkiksi Maakaarta, ympäristöoikeutta tai mitään muutakaan. Sivumäärä tentteihin kuitenkin yli 2000 sivua.... Eikä ne aina kiinnosta, pakko vaan lukea ja oppia.
Jos oikikseen meinaat, niin ainaki tuo asenne pitää korjata. Anteeksi tyrmäykseni, mutta se vaan totta.
Fatalji
En lyttäisi noin suoraan. Kyllä jokainen ihminen pystyy tekemään ryhtiliikkeen ja alkaa pysyvästi ahkerammaksi kuin aiemmassa elämässään on ollut.
Ei kaikille ole "omaa alaa". Vähän luulen että kuvittelet lakimiestyönkin olevan jotain ihan muuta mitä se arki on. Työnteosta maksetaan koska muuten sitä harvemmin suostuttaisiin tekemään.
Avoin yo on ihan hyvä idea töiden ohella. Ota ainerita, jotka tukevat hakemista, esim. fysiikkaa.