Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anopilla muistisairaus - ei saisi hylätä mutta en meinaa jaksaa häntä
28.05.2016 |
Meillä on 20-vuotinen tuttavuus. Aiemmin oltiin hyvinkin läheisiä, ja anoppi auttoi minua pienten lasten äitinä: tuli hoitoavuksi kun pesin ikkunoita tai teki ruokaa ja siivosi kun yhtenä kesänä maalattiin ja remontoitiin taloa. Muistelen tätä kiitollisuudella, mutta nyt anoppi on 74 v., Alzheimerin tauti todettiin pari vuotta sitten. Toisaalta koen velvollisuudekseni auttaa häntä, mutta vierailut ovat rasittavia. Olen viikot töissä ja viikonloppuisin ajan usein mieheni kanssa anopin luo. Jos autan siivoamalla, anoppini kertoo kaikille, että olen etsinyt rahaa hänen kaapeistaan tai hävittänyt siivotessani jotain arvokasta. Viimeksi huomasin mennessäni, että 2 viikkoa aiemmin viemäri pullat oli yhä mikron päällä. Anoppi sanoi, että ne on myrkytetty, näkeehän sen väristä. Näkee kyllä, homeen väristä nimittäin, että myrkyllisiä ovat. Miehen veli hoitaa onneksi raha-asiat, mutta silti on sotkua päivittäin. Kun käytin anopin permanentissa ja hiustenleikkauksessa, loppulasku oli alle satasen. Muistamattomana hän oli puhunut kaikille sukulaisille ja ystäville, että minä olen ottanut permanenttia varten melkein 600 euroa häneltä! Hän on varmaankin muistellut "mummonmarkkoja", koska vaille 100€ olisi sen verran. Eräs anopin ystävätär oli soittanut miehelleni, että palauttakaa loppurahat takaisin. Hermostuin tästä niin, että uhkasin jättää viemättä enää ikinä mihinkään paikkaan tai palveluun, jossa voi käyttää rahaa. Palvelutalopaikkaa on haettu, mutta tuskin toteutuu ihan heti, koska hoitajat käyvät kotona päivittäin, eikä anoppi vielä karkaile. Käy lenkillä kodin lähellä ja sitten narisee, että oli liian kylmä, liian kuuma tai liian sateinen sää. Mitenköhän saisin itseni kestämään anoppia paremmin? Vanhin lapseni 15 v. ei enää suostu tapaamaan mummia ollenkaan, sanoo vain että se on ilkeä ja ihan eri ihminen kuin ennen. Olen samaa mieltä.
Kommentit (87)
Kiitos tästä ketjusta, on niin huojentavaa lukea tätä, vertaitukea koen saavani tästä.
T. muistisairaan omaishoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veljen, joka hoitaa hänen raha-asiansa pitäisi olla tietoinen, jos rahaa häviää 600 euroa. Muistisairaalle ei pidä antaa käteistä enempää kuin muutama kymppi. Seuraavalla kampaamokäynnillä pyydät veljeä siirtämään järkevän summan sinulle. Tai maksat itse ja pyydät rahat kuittia vastaan. Näin ei epäselvyyksiä tule. Sama juttu kaikissa hankinnoissa.
Kampaamosta kannattaa pyytää lasku joka veli voi sitten maksaa jos ja kun hänellä on siihen mahdollisuus. Rahaa muistisairaalta ei kannata ottaa vastaan.
Ymmärrän oikein hyvin tunteesi, ap. Dementia tekee ihmisestä vainoharhaisen ja ilkeän. Ok, ei ihan kaikista, mutta isosta osasta. Se on tauti, joka puhuu.
Koeta ajatella, että hän ei vihaa sinua, vaan suhtautuu kaikkeen epäluulolla ja pelolla. Ja se on hänelle itselleen kaikkein raskainta!
Sinun ei tarvitse velottaa kaiketi rahaa suoraan anopilta, vaan lankosi voi maksaa vaikkapa nyt kampaamokäynnin sinun tilillesi. Siten anoppi ei edes tajua, että on korvannut sinulle kampaamokäynnin hinnan.
Jos anopin kansaa tekemisissä olo käy liikaa hermoille, patista miestäsi hoitamaan asioita enemmän. Hänen äidistäänhän siinä on kyse. Mutta jos nyt yhtään lohduttaa, niin osaavat dementikot olla häijyjä myös omille lapsilleen....
Anopin ystävät oppivat kyllä ennenpitkää suodattamaan hänen puheitaan, älä yhtään pelkää.
T. Kahden dementikon lapsi (ok, äiti tosin jo kuoli elokuussa, mutta siis vuosia kokemusta siitäkin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljen, joka hoitaa hänen raha-asiansa pitäisi olla tietoinen, jos rahaa häviää 600 euroa. Muistisairaalle ei pidä antaa käteistä enempää kuin muutama kymppi. Seuraavalla kampaamokäynnillä pyydät veljeä siirtämään järkevän summan sinulle. Tai maksat itse ja pyydät rahat kuittia vastaan. Näin ei epäselvyyksiä tule. Sama juttu kaikissa hankinnoissa.
Kampaamosta kannattaa pyytää lasku joka veli voi sitten maksaa jos ja kun hänellä on siihen mahdollisuus. Rahaa muistisairaalta ei kannata ottaa vastaan.
Juuri näin.
85
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon että eutanasia sallitaan pian. On sukurasite tulossa molempien vanhempien puolelta.
Mummo unohti miten tiskataan, pestään pyykkiä, tehdään ruokaa yms. Ukki ei ollut koskaan oppinut koska mummo oli aina passannut. Molemmat syyttivät varkaaksi ja itkivät puhelimitse ettei käydä koskaan, noin 30 min sen jälkeen kun oltiin oikeasti käyty siellä kylässä ja siivottu. Mitään ei saatu tilata rahalla ennen kuin saatiin edunvalvontaan. Ukki piilotteli käytettyjä vaippojaan kun viimein suostui niitä käyttämään. Mummo keräsi pussaa purkkiin..
Toisen puolen isovanhemmat meni ennen kuin minun muisti alkaa.
Alue: Aihe vapaa
Minulle kokeiltiin muutama vuosi sitten Risperdalia aivan muihin ongelmiin. Sillä oli sellainen sivuvaikutus, että menetin virtsanpidätyskykyni täysin. Olin juuri käynyt vessassa. Lähdin ulos. Ei ollut minkäänlaista virtsaamsen tarpeen tunnetta, painetta virtsaputkessa, eikä yhtään mitään, mikä olisi antanut ennakkovaroitusta asiasta, kun yhtäkkiä vaan huomasin, että housuni kastuivat. Huomattuani housujeni kastumisen, en edes pystynyt pysäyttämään virtsan tuloa, kuten normaalisti pystyn. Lopetettuani lääkkeen, pidätyskyky palautui normaaliksi parissa päivässä.