HS: Köyhien ja opiskelijoiden jälkeen läskit kyykkyyn. Elintasosairauksia ei enää hoideta valtion kustannuksella
Sosiaali ja terveysministeri Hanna Mäntylä (per) kertoo tänään HS:ssä, että jatkossa elintasosairauksien hoidosta maksaa ihminen itse. Esim. 2-tyypin diabeteksen lääkekorvaukset poistuvat. Mitäs menit lihomaan tai poltit tupakkaa!
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yhteiskunnan ylipäätään pitäisi kustantaa sairauksien hoitoa?
Ja jos pitäisi, mutta samalla säästää niin mistä kuluja pitäisi karsia?
Ensimmäinen kysymyksesi oli vähintään omituinen.
Sairauksien hoito on sen verran kallista, että suurimmalla osalla ei omat varat riitä siihen. Asian kääntöpuoli on, että työikäisestä ja työssäolevasta väestöstä liian moni joutuisi jäämään pois töistä, jolloin eläkemenot kasvaisivat todella huomattavasti.
Tuohon kulujen karsimiseen en voi ottaa kantaa, koska minulla ei ole tietoa , mihin kaikkeen verovarojamme kohdennetaan milläkin summalla. Olen kyllä lukenut budjetin, mutta se on melko ylimalkainen.
Ensimmäinen kysymys siksi että minusta meidän julkinen terveydenhuolto on tehotonta. Keskitytään hoitamaan ihmisiä ei siihen että he hoitaisivat itseään. Hoitojen tai vaikka muista sairauksista tai ongelmista aiheutuvia haittoja hoidetaan taas uusilla lääkkeillä tai hoidoilla puuttumatta siihen alkuperäiseen ongelmaan johon tehokkain hoito saattaisi hyvin olla asiakkaan omat elintapa muutokset.
Osittain sama vastaa myös siihen mistä minusta pitäisi säästää eli ajattelen että hoitoja esim. lääkkeitä pitäisi mieluiten vähentää kuin lisätä. Monien vanhusten kohdalla tilanne esim. on usein se että toisen lääkityksen haittoja hoidetaan toisella ja tämän haitavaikutuksia kolmannella jne.
Jollakin tapaa ajattelen että hoito voisi olla tehokkaampaa kun varat siihen tulisi jotenkin muuten kuin suoraan verovaroista budjetin kautta.
Olet ytimessä, mutta vain osittain.
Lääkkeitä todellakin määrätään ja syödään liikaa ja turhaan.
Syylliset löytyvät lääketehtaista. Hoitosuosituksia tekevillä on paljon yhteyksiä lääkealan yrityksiin. Tämä käy ilmi Tampereen teknillisen yliopiston tutkijan Jaakko Salosen analyysista. Siihen on kerätty kaikkien yli sadan Käypä hoito -suositusten laatijoiden sidonnaisuudet.
Sidonnaisuuksia syntyy esimerkiksi silloin, kun asiantuntijat pitävät luentoja lääketehtaiden kongressimatkoilla tai niiden järjestämässä lääkärien jatkokoulutuksessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Antti Julan mukaan jatkokoulutus on ongelma.
"Yhteiskunnan pitäisi maksaa koulutus, mutta siihen ei ole ollut rahaa. Teollisuuden maksama koulutus on monelle ainoa tapa saada jatkokoulutusta."
Lääketehtaiden vaikutus näkyy myös arvioitavassa tutkimusnäytössä. Niiden tarpeet ohjaavat tutkimuksia, eikä yhteiskunnalla edes olisi rahaa kymmenien miljoonien eurojen tutkimuksiin.
Seuraus on, että "kaikkea sitä, mikä pitäisi tietää, ei tiedetä, kun kaikkea järkevää ei ole tutkittu", Jula huomauttaa.
Lääkemarkkinoinnin perussääntöhän on jo kauan ollut se, että ensin keksitään lääke. Sitten keksitään vaiva siihen.
Professori vertaa lääketeollisuutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen
Pari vuotta sitten tanskalainen Peter C. Gøtzsche sai kipinän kirjoittaa kirjan lääketeollisuuden korruptiosta ja ja sen vaikutuksista kansanterveyteen.
- Kun googlasin kymmenen suurimman lääketeollisuusyrityksen nimet ja sanan "fraud" (petos), huomasin, että yhtiöiden bisnesmalli oli Yhdysvaltain lain mukaan luokiteltavissa organisoiduksi rikollisuudeksi, Gøtzsche kertoo kirjansa syntyvaiheista.
- Huomasin myös reseptilääkkeiden olevan kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydänsairauksien ja syövän jälkeen, ja että tämä tosiasia liittyy jossain määrin rikollisuuteen.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014090718638829_ul.shtml
Lääketeollisuus on maailman kolmanneksi suurin teollisuudenala.
Priorisointi terveydenhuollossa siten, että ei hoideta/hoidetaan vähemmän sellaisia, joiden katsotaan aiheuttaneen tautinsa itse tai edesauttaneen sitä, on loputon suo. Jos esim. katsotaan yleisesti, että 2-tyypin diabetes on aina itseaiheutettu, ei toimita oikein niiden kohdalla, joiden elintavoista ei löydetä moitittavaa nykytutkimuksen mukaan. No ryhdytäänkö sitten tutkimaan jokaisen sairastuneen henkilöhistoria ja elintavat, että onko itseaiheutettu vai ei? Ei taida sitten tulla paljonkaan säästöjä. :DD Entä miten toimitaan urheiluvammojen kohdalla? Kuten sanoin, loputon suo. Ehdotus kuvastaa mielestäni osuvasti nykypäättäjien aivopieruja. Kun ei ole tietoa, sivistystä tai edes halua perehtyä asioihin ja oikeasti tehdä sellaisia aloitteita ja päätöksiä, millä todella olisi vaikutusta terveydenhuollon toiminnan tehostamiseen, niin seuraukset ovat tämän kaltaisia. Itkettää nykyisten politikkojen taso (en tosin tiedä onko ennenkään tasossa ollut hurraamista). Mutta niin kai se on että sellaiset päättäjät kuin kansa.
Julkinen terveydenhoito on lisäksi liian pitkään passivoinut asiakkaita. Sairaat odottaa sitä että joku hoitaa heidät kuntoon ilman että he joutuisivat itse ottamaan vastuuta hoidosta ja hoitovaihtoehtojen valinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaan toki keskustella siitä, pitäisikö elintasosairaudet kustantaa valtion kassasta vai ei, mutta sitä en ymmärrä, miten joku voi väittää, etteikö 2. tyypin diabetes olisi elintasosairaus... (ps. ennen alapeukkua otathan selvää, mitä eroa on 1. ja 2. tyypillä)
2. tyypin diabetes voi puhjeta jopa e-pillereistä, koska ne joillakin vaikuttavat paljon insuliinin toimintaan.
Lienee kuitenkin aika helposti selvitettävissä, johtuuko henkilön diabetes e-pillereistä vai liikalihavuudesta. Liikalihaville ei edes anneta e-pillereitä. No joo, en ala leikkiä asiantuntijaa. Tällä logiikalla ei kuitenkaan sitten voitaisi puhua elintasosairauksista ollenkaan, koska ainahan voi olla vaan äärimmäisen huono tuuri.
Minä en syö e-pillereitä, olen 170 cm pitkä ja painan 52 kg. En tupakoi, alkoholia käytän hyvin maltillisesti eli 1-2 annosta/kk. Minulla on kakkostyypin diabetes. Hoidetaanko sitä sinun mielestäsi yhteiskunnan varoin vai ei?
Toisaalta mieheni urheilee puolitosissaan. Hänen polvestaan meni nivelside. Pitääkö yhteiskunnan maksaa sen korjaaminen, kysehän on täysin itseaiheutetusta ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Hoitosuosituksia tekevillä on paljon yhteyksiä lääkealan yrityksiin.
Hoitosuositusten sijaan minusta pitäisikin päästä siihen että tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja joilla hän pystyy hoitamaan sairauttaan. Elintapa muutokset toki vaativat enemmän asiakkaan omaan panosta hoidossa, mutta myös lääkkeiden sivuvaikutuksista pitäisi tarjota rehellistä tietoa. Valitettavan usein se sivuutetaan lähes kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Julkinen terveydenhoito on lisäksi liian pitkään passivoinut asiakkaita. Sairaat odottaa sitä että joku hoitaa heidät kuntoon ilman että he joutuisivat itse ottamaan vastuuta hoidosta ja hoitovaihtoehtojen valinnasta.
No siinä kanssa yksi aivopieru.
Minkä luulet muuttuvan, kun terveydenhoitoa yksityistetään? Yksityiset lääkärit toimivat vähemmän valvonnan alaisina, joten he mielellään kirjoittavat potilaalle lääkereseptin, jos tämä sellaisen haluaa. Tämä on ollut nähtävissä nytkin yksityisellä puolella.
Herää myös kysymys, mitkä ovat yksityisten terveydenhoitoyritysten sidonnaisuudet lääketeollisuuteen.
Ei yksityistä puolta kiinnosta, jos Kelan korvauskustannukset kasvavat. Julkista kylläkin.
Ruotsissa muuten kävi niin, että "valinnanvapauden" (yksityistämisen) seurauksena eriarvoisuus kasvoi ja tietyillä alueilla kustannukset nousivat reippaasti, keskimäärin 50-100%, joillakin valinnavapausalueilla jopa satoja prosentteja, kun muualla nousua oli vain 14%.
Terveydenhuollon valinnanvapaus räjäytti kustannukset Ruotsissa
http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2016/05/10/terveydenhuollon…
Vierailija kirjoitti:
Julkinen terveydenhoito on lisäksi liian pitkään passivoinut asiakkaita. Sairaat odottaa sitä että joku hoitaa heidät kuntoon ilman että he joutuisivat itse ottamaan vastuuta hoidosta ja hoitovaihtoehtojen valinnasta.
Passivointi on totta.
Lääkäri havaitsi pojallani poikkeavan luomen ns. nuorten terveystarkastuksessa. Lääkäri teki lähetteen kirurgian polille. Odotettiin 2 vko, tuli kutsu näyttämään ihomuutosta 2 vko kuluttua. Polilla lääkäri tutki ja totesi, että poistetaan. Sitten odoteltiin 3 kk, että saatiin aika kirurgille. Tämä tarkasti luomen ja totesi, että totta, selkeä muutos. Ja sitten jonottamaan aikaa sen luomen poistamiseen. Se tapahtui epätavallisen pian eli jo 2 vko kuluttua.
Patologin mukaan ei hätää, normaali ihomuutos.
Mutta sitä yhtä ainoaa luomea tarkasteli 4 eri lääkäriä. Jos me olisimme ottaneet itse vastuun hoidosta, olisin leikannut sen luomen itse pois?
Asia ei ole yksiselitteinen. Taudin puhkeamiseen vaikuttavat toki geenitkin. Olen silti sitä mieltä, että kun esim. työterveys- tms. tarkastuksessa tulee elintasosairauden merkkejä, esim. korkeita kolesteroli- ja verenpainearvoja, jotka selittyvät vain elämäntavoilla, olisi potilaan sitouduttava hoitoonsa. Esimerkiksi kovat rasvat ja tupakointi tulisi jättää, mutta jos edes tähän ei kykene, voisi hyvin ajatelle, että yhteiskunta ei ole velvolllinen maksamaan ainakaan kokonaan ihmisen omin valinnoin aiheuttamaa sairauden pahentumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yhteiskunnan ylipäätään pitäisi kustantaa sairauksien hoitoa?
Ja jos pitäisi, mutta samalla säästää niin mistä kuluja pitäisi karsia?
Ensimmäinen kysymyksesi oli vähintään omituinen.
Sairauksien hoito on sen verran kallista, että suurimmalla osalla ei omat varat riitä siihen. Asian kääntöpuoli on, että työikäisestä ja työssäolevasta väestöstä liian moni joutuisi jäämään pois töistä, jolloin eläkemenot kasvaisivat todella huomattavasti.
Tuohon kulujen karsimiseen en voi ottaa kantaa, koska minulla ei ole tietoa , mihin kaikkeen verovarojamme kohdennetaan milläkin summalla. Olen kyllä lukenut budjetin, mutta se on melko ylimalkainen.
Ensimmäinen kysymys siksi että minusta meidän julkinen terveydenhuolto on tehotonta. Keskitytään hoitamaan ihmisiä ei siihen että he hoitaisivat itseään. Hoitojen tai vaikka muista sairauksista tai ongelmista aiheutuvia haittoja hoidetaan taas uusilla lääkkeillä tai hoidoilla puuttumatta siihen alkuperäiseen ongelmaan johon tehokkain hoito saattaisi hyvin olla asiakkaan omat elintapa muutokset.
Osittain sama vastaa myös siihen mistä minusta pitäisi säästää eli ajattelen että hoitoja esim. lääkkeitä pitäisi mieluiten vähentää kuin lisätä. Monien vanhusten kohdalla tilanne esim. on usein se että toisen lääkityksen haittoja hoidetaan toisella ja tämän haitavaikutuksia kolmannella jne.
Jollakin tapaa ajattelen että hoito voisi olla tehokkaampaa kun varat siihen tulisi jotenkin muuten kuin suoraan verovaroista budjetin kautta.
Minäpä kerron miksi on tehotonta. Ei johdu siitä että keskitytään hoitamaan ihmisiä (useinhan näin ei juurikaan tehdä), tai ennaltaehkäisevän valistuksen tai omahoidon ohjauksen puuttumisen takia (tätä itseasiassa tehdään terveydenhuollossa paljon). Syy on vääränkokoisissa organisaatioissa. Kun organisaatio on liian suuri, kukaan ei oikeasti ota vastuuta yhtään mistään, varsinkaan siitä ihmisestä joka on sairastunut. Liian suuressa organisaatiossa työskentelevät ihmiset keskittyvät lähinnä omien asemiensa parantamiseen ja kaikkeen muuhun byrokraattiseen sälään, mikä saa heidät tuntemaan että he tekevät töitä, kun taas ydintehtävä ja se pääasia, miksi organisaatio on ylipäätään olemassa, on näiltä ihmisiltä aivan hukassa. Liian pienessä organisaatiossa taas on liian paljon tyhjäkäyntiä, että se voisi olla tehokas. Jos tässä pitkien välimatkojen maassa jokainen terveydenhoitoalalla työskentelevä ja asioista päättävä oikeasti ottaisi sydämen asiakseen sen tajuamisen, miksi terveydenhoitoala on olemassa, niin tehokkuutta tulisi tuplasti. Mutta näin ei suurella todennäköisyydellä koskaan tapahdu, koska ihmiset ovat pikkusieluisia ja omaan napaan tuijottavia oman hyödyn tavoittelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitosuosituksia tekevillä on paljon yhteyksiä lääkealan yrityksiin.
Hoitosuositusten sijaan minusta pitäisikin päästä siihen että tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja joilla hän pystyy hoitamaan sairauttaan. Elintapa muutokset toki vaativat enemmän asiakkaan omaan panosta hoidossa, mutta myös lääkkeiden sivuvaikutuksista pitäisi tarjota rehellistä tietoa. Valitettavan usein se sivuutetaan lähes kokonaan.
Julkisessa terveydenhuollossa nimenomaan on panostettu näihin potilaan omiin korjaaviin toimenpiteisiin. Terveyskeskuksissa on mm. laihdutusryhmät.
Lääkkeiden sivuvaikutukset on mainittu lääkepakkauksen mukana tulevassa paperissa. Ymmärtääkseni suomalaisten lukutaito on melko korkealla tasolla.
Vaihtoehtohoidot pitäisi kieltää ja niillä sairailta rahastaminen. Lopulliseen hoitoon sitten turvaudutaan lääkärillä, kun sairaudet jo pahentuneet ja syövät levinneet. Uskmushoidoissa on miljoonabisnes ja tähän kytkeytyy mm.vitamiini ja hivenainelääkärit tablettibisneksineen. Kolesterolilääkettä syötetään miljoonien eurojen edestä ihmisille, joille siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, esim.vaikeiden lihasoireiden vuoksi. Diabetekseen puhkeamiseen vaikuttaa elintavat osaltaan mutta aina on perimällä myös osuutta sairauksien puhkeamiseen. Tuohan on poliitikoilta vain mielivaltainen säästöpäätös eikä mitään muuta yritetä edes väittää.
Hanna on näköjään blondannut tukkansa. Sopii tuo vaaleampi look
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitosuosituksia tekevillä on paljon yhteyksiä lääkealan yrityksiin.
Hoitosuositusten sijaan minusta pitäisikin päästä siihen että tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja joilla hän pystyy hoitamaan sairauttaan. Elintapa muutokset toki vaativat enemmän asiakkaan omaan panosta hoidossa, mutta myös lääkkeiden sivuvaikutuksista pitäisi tarjota rehellistä tietoa. Valitettavan usein se sivuutetaan lähes kokonaan.
Julkisessa terveydenhuollossa nimenomaan on panostettu näihin potilaan omiin korjaaviin toimenpiteisiin. Terveyskeskuksissa on mm. laihdutusryhmät.
Lääkkeiden sivuvaikutukset on mainittu lääkepakkauksen mukana tulevassa paperissa. Ymmärtääkseni suomalaisten lukutaito on melko korkealla tasolla.
Juuri oli juttua, miten huonosti perusterveydenhoito antaa hoitoa esim.vaikeasta ylipainosta kärsiville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkinen terveydenhoito on lisäksi liian pitkään passivoinut asiakkaita. Sairaat odottaa sitä että joku hoitaa heidät kuntoon ilman että he joutuisivat itse ottamaan vastuuta hoidosta ja hoitovaihtoehtojen valinnasta.
No siinä kanssa yksi aivopieru.
Minkä luulet muuttuvan, kun terveydenhoitoa yksityistetään? Yksityiset lääkärit toimivat vähemmän valvonnan alaisina, joten he mielellään kirjoittavat potilaalle lääkereseptin, jos tämä sellaisen haluaa. Tämä on ollut nähtävissä nytkin yksityisellä puolella.
Herää myös kysymys, mitkä ovat yksityisten terveydenhoitoyritysten sidonnaisuudet lääketeollisuuteen.
Ei yksityistä puolta kiinnosta, jos Kelan korvauskustannukset kasvavat. Julkista kylläkin.
Ruotsissa muuten kävi niin, että "valinnanvapauden" (yksityistämisen) seurauksena eriarvoisuus kasvoi ja tietyillä alueilla kustannukset nousivat reippaasti, keskimäärin 50-100%, joillakin valinnavapausalueilla jopa satoja prosentteja, kun muualla nousua oli vain 14%.
Terveydenhuollon valinnanvapaus räjäytti kustannukset Ruotsissa
http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2016/05/10/terveydenhuollon…
Kirjoiteinko että terveydenhoito pitäisi yksityistää, mielestäni en. Julkisestakin terveydenhuollosta on mahdollista tehdä asiakasta vähemmän passivoivaa. Asiakas pitäisi olla objektin sijasta subjekti toteutettiinpa hoito sitten missä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkumattomattomuus on hyvinvointiyhteiskunnan tuho. Autot pois ja pyörät tilalle.
Ahaa, sitä on tullut luettua lehtiä...
Entäs sitten? Tämä suuntaus nyt on ollut jo vuosikausia nähtävissä, että ei tuossa jutussa mitään uutta ollut ainakaan minulle. Tai siinä jutussa jossa kerrotiin että amerikkkalaisten lihavuuden kasvu jatkuu.
Yhteiskunnan on pakko valita mihin rahansa käyttää. Jatkossa mietitään mm. mihin sairauksiin annetaan kallita uutuuslääkkeitä, millaisia sairauksia tehohoidetaan ja mihin asti tehohoitoa annetaan sekä kuinka paljon pitää itse kustantaa mistäkin hoidosta/lääkkeistä. Sairaudenhoito on kallista eikä kaikkia sairauksia vain yksinkertaisesti ole varaa hoitaa enää 100% yhteiskunnan varoilla.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan on pakko valita mihin rahansa käyttää. Jatkossa mietitään mm. mihin sairauksiin annetaan kallita uutuuslääkkeitä, millaisia sairauksia tehohoidetaan ja mihin asti tehohoitoa annetaan sekä kuinka paljon pitää itse kustantaa mistäkin hoidosta/lääkkeistä. Sairaudenhoito on kallista eikä kaikkia sairauksia vain yksinkertaisesti ole varaa hoitaa enää 100% yhteiskunnan varoilla.
Miten niin ei ole varaa kun turvapaikanhakijoiden ruokkimiseen löytyi tuosta vain 1500 miljoonaa (= 10 lastensairaalaa). Kymmenessä vuodessa 100 lastensairaalaa. Kyllä sitä rahaa tässä maassa on
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan on pakko valita mihin rahansa käyttää. Jatkossa mietitään mm. mihin sairauksiin annetaan kallita uutuuslääkkeitä, millaisia sairauksia tehohoidetaan ja mihin asti tehohoitoa annetaan sekä kuinka paljon pitää itse kustantaa mistäkin hoidosta/lääkkeistä. Sairaudenhoito on kallista eikä kaikkia sairauksia vain yksinkertaisesti ole varaa hoitaa enää 100% yhteiskunnan varoilla.
Toisaalta on yhteiskunnalla varaa jättää hoitamatta puuttumatta esim. elintapasairauksiin jotka pitkälti on niitä sairauksia joita eniten ihmisillä on.
Liikuntaharrastuksessa tulleet vammat myös omaan piikkiin, turha mennä terveyskeskukseen selkää tai nilkkaa nillittämään. Myös flunssa yms. sairaudet oma vika, miksi menit räkätautiaikana ihmisten ilmoille. Mielenterveyssairaudet myös oma vika, mitäs olet niin herkkähipiäinen. Ota vain niskasta kiinni ja ryhdistäydy niin et rasita yhteiskuntaa. Tätähän voisi jatkaa loputtomiin...!