Mikä olet ammatiltasi ja kuinka läheisesi yrittävät hyötyä siitä?
Itse olen valokuvaaja ja saan toisinaan tutuilta pyyntöjä kuvata ylioppilasjuhlat tai kastetilaisuuden ilmaiseksi tai kahvittelupalkalla. En suostu, yleensä sanon olevani jo varattu kyseiselle päivälle.
Pyytäjät ovat jopa sellaisia kaukaisempia sukulaisia, joiden kanssa emme ole muuten missään tekemisissä. Samaan syssyyn työtäni vähätellään, kuinka turhaa on maksaa ammattivalokuvaajille :D Ymmärrän että ulospäin voi näyttää että minä vain räpsin parit kuvat ja kallis kamera hoitaa loput, muttei se ihan niinkään mene.
Tämä nyt ei ole varsinaisesti vastaus otsikkoni kysymykseen, mutta kerron silti. Olin nuorena opiskelun ohessa töissä kyläkaupassa, eli hallitsin kaikki normaalit ruokakauppajutut kassan käyttämisestä hyllyjen hoitamiseen, Postin, Veikkauksen, videovuokraamisen, pullonpalautuksen jne. Asiakkaat saattoivat olla aivan ummikkoja Postin ja Veikkauksen asioista ja heitä piti osata neuvoa. Usein iltaisin suljin kaupan työkaverin kanssa (henkilökuntaa ei ollut mitenkään liikaa kiireisinäkään aikoina) ja viikonloppuisin avasin koko puljun aamulla. Erikoistilanteita tuli lähes jokaisella työvuorolla.
Tutut pitivät hommaa tavallisena tylsänä liukuhihnatyönä, jonka pingviinikin hoitaisi. Eikä työ nyt sinänsä vaativimmasta päästä ollutkaan, mutta kyllä siinä oli älytön määrä muistettavaa/osattavaa :D
Kommentit (49)
Olen töissä teurastamolla ja jatkuvasti on joku sukulainen tai tuttava vonkaamassa mua lopettamaan jotain niiden sairasta kissaa tai marsua. Olen yrittänyt selittää ettei se nyt toimi ihan niin, mutta ei näytä menevän jakeluun. Välillä olenkin sitten autellut kun ei jaksa aina sanoa ei.
Pitopalvelussa pääosin kondiittori, myös toimin keittiön puolella ja tarjoilijana, tiskari, kuski yms.
Kuinkahan monelle olen kuukauden sisään sanonut, että otappa pomoon yhteyttä niin se suunnittelee näppärän juhlakokonaisuuden. Eikä taatusti puoleen hintaan.
Lähisuvulle teen tarpeiden hinnalla. Toisinaan ilmaiseksi, jos suostuvat testaajiksi.
Olen hammashoitaja ja minua on pyydetty tekemään hammastarkastus. Tapahtumapaikkana kaverin koti ja kysyjä oli jo asettautunut sohvalle valmiiksi tarkastusta varten.
Olen lastenhoitaja. Jotkut kuvittelee kun hoidan työkseni lapsia, että haluan tehdä sitä myös vapaa-ajallani. "Voisko meidän Martta-Irmeli tulla teille huomenna hoitoon, kun me lähdettäisiin miehen kanssa käymään kaupungissa?" No ei saa, kyllä mäkin tarviin lepoa viikonloppuisin.
Putkiasentaja. Aika huonosti pyydetään tekemään mitään, koska olen nainen. Nyt pääsin töihin valmistumiseni jälkeen (valmistuin vuosi sitten), niin ensimmäinen kysymys mummoltani oli, että osaanko ees tehä niitä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kätilö. Käsittämättömän paljon tutut ja puolitutut kysyvät apua. Tykkään auttaa jos minun annetaan, mutta suurin osa kysyy mutta se ohjeita ei kuunnella varsinkaan jos vastaus ei ole itselle mieluinen. Enkä ammattini puolesta ole automaattisesti kiinnostunut kaikkien naisten raskauksista ja synnytyksistä. Paras on ollut se kun raskaana olevan serkkuni sisko soitti ja pyysi järjestämään sektion.
Eikö se serkun sisko ole myös serkkusi?
LVI-asentaja, pahin oli kun keskellä viikkoa mummon sisko soittaa että pitää tulla vuotava putki paikkaamaan, ilmaiseksi tietenkin. Tämä sisko asuu Enontekiöllä, minä taas Espoossa, ja opiskelen vielä yliopistossa (en siis ole LVI-alan töitä tehnyt päivääkään mutta koska tutkinto löytyy niin...) enkä voi vain päättää olla pois monta päivää että pääsen korjaamaan putken. Plus köyhällä opiskelijalla kuten minä ei junalippuihin ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä teurastamolla ja jatkuvasti on joku sukulainen tai tuttava vonkaamassa mua lopettamaan jotain niiden sairasta kissaa tai marsua. Olen yrittänyt selittää ettei se nyt toimi ihan niin, mutta ei näytä menevän jakeluun. Välillä olenkin sitten autellut kun ei jaksa aina sanoa ei.
Eiks ne oo nähnyt sitä salakuvattua matskua teurastamoista?
Jos mä haluaisin saada eläimen nopeasti ja kivuttomasti hengiltä, niin en sitä kyllä teurastajalle veisi...
Anteeks, ei pahalla. Mutta ei nyt niin hyvälläkään. :D
Olen puuseppä, joka kävi oikiksen päälle kolmekymppisenä. Osa tuttavista ottaa yhteyttä vain kun tarvitsevat apua perunkirjoituksen suhteen tai uuden kirjahyllyn.
Ilotyttö. Aina sukulaisäijät mankumassa ilmaista kierrosta.
Ei ole ammattini, mutta olen hyvä kielissä. Reissataan usein miehen sukulaisten kanssa (ikävä kyllä) ja aina pitäisi minun hoitaa kaikki ostokset ja ruoan tilaamiset ravintolassa. "Sinähän se osaat puhua, kysy sinä". Sitten loukkaannutaan kun en halua olla kävelevä sanakirja. Olen kyllä yrittänyt heitä neuvoa ja opettaa - turhaan, koska miksi opetella itse mitään kun kyllähän meidän "Leena" auttaa... Myös sukulaisten firmoille pitäisi olla jatkuvasti kääntämässä sähköposteja yms. Myös se että olen opiskellut muutaman hassun kurssin kirjanpitoa 15 vuotta sitten tarkoittaa ilmeisesti sitä että voin hoitaa kaikkien sukulaisten firmojen kirjanpidon tuosta vaan - ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen lastenhoitaja. Jotkut kuvittelee kun hoidan työkseni lapsia, että haluan tehdä sitä myös vapaa-ajallani. "Voisko meidän Martta-Irmeli tulla teille huomenna hoitoon, kun me lähdettäisiin miehen kanssa käymään kaupungissa?" No ei saa, kyllä mäkin tarviin lepoa viikonloppuisin.
Mäkin olen lastenhoitaja ja mun kokemus on iham päinvastainen. Kukaan ei koskaan pyydä hoitoapua, koska oletetaan, että en todellakaan halua vapaa-ajalla olla lasten kanssa. Ihan mielelläni varsinkin sisarusteni lapsia otan kylään vaikkapa kerran tai kaksi kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä teurastamolla ja jatkuvasti on joku sukulainen tai tuttava vonkaamassa mua lopettamaan jotain niiden sairasta kissaa tai marsua. Olen yrittänyt selittää ettei se nyt toimi ihan niin, mutta ei näytä menevän jakeluun. Välillä olenkin sitten autellut kun ei jaksa aina sanoa ei.
Eiks ne oo nähnyt sitä salakuvattua matskua teurastamoista?
Jos mä haluaisin saada eläimen nopeasti ja kivuttomasti hengiltä, niin en sitä kyllä teurastajalle veisi...
Anteeks, ei pahalla. Mutta ei nyt niin hyvälläkään. :D
Kaikilla aloilla on osaamatonta rupusakkiakin. Tuskinpa tältä valelääkäriltäkään enää neuvoja kysellään. Ammattilainen hoitaa tehtävän nopeasti ja mahdollisimman tuskattomasi.
Opiskelen oikiksessa, ja tulee kaiken maailman kyselyitä niin sukulaisilta, kavereilta kun kavereiden kavereilta ja naapurin työnantajilta. Mitään varsinaista hommaa en ole tehnyt, neuvonut vain. Jos vastaus ei miellytä, epäillään että olen väärässä ja päätetään vielä "kuuklettaa"
Olen luokanopettaja, ei kukaan suoraan ammatistani yritä hyötyä, mutta eräs sukulaisäiti kysyy miltei joka kesä voisinko hoitaa heidän lapsiaan kun minulla on niin pitkä loma. No en voi :D
Maantieteilijä, kunnan virkamies. Metallinpaljastimen kanssa heiluvat kaverit kyselevät teemakarttojen ja ok-taloja rakentavat kaavamuutosten perään.
Olen lähihoitaja. Perheeni häpeää ammattiani. Kukaan ei edes tiedä, missä olen töissä.
Fysioterapeutti + personal trainer. Pitäisi olla ratkomassa kaikkien tuki- ja liikuntaelinongelmia. Tietenkin, jos joku keksii aloittaa saliharrastuksen, niin pitäisi tulla ilmaiseksi treenauttamaan ja tehdä treeniohjelma. Viimeksi eilen sain Facebookissa viestin, jossa tutun poikaystävä kyseli minua PT:ksi ja kävi ilmi, ettei hän ollut aikeissa maksaa tästä mitään.
Olen terveyskeskuslääkäri ja äärimmäisen harvoin olen puuttunut sukulaisten sairauksiin. Joskus akuuttitilanteessa olen saattanut reseptin kirjoittaa.
Äidilleni tosin tein todistuksen vaikeavammaisen kuljetuspalveluista sen jälkeen, kun hän ensin sairastui keuhkosyöpään ja sen jälkeen vielä aivoinfarktiin, jonka jälkeen liikuntakyky oli varsin huono eikä henkikään hyvin kulje. Hoitavalta lääkäriltä tätä kysellessä oli tämä todennut vain, että "kyllä se aviomies kuljettaa, et tarvitse mitään kuljetuspalvelua". Invapysäköintilupalausunnosta oli hoitava lääkäri myös kieltäytynyt, joten tein senkin.