Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Kaveri oli lähdössä pariksi viikoksi matkoille, ja olin  luvannut heittää hänet lentokentälle aikaisin aamulla. Olin silloin toisella kuulla raskaana, ja tätä matkaa edeltävänä iltana aloin vuotaa verta rajusti. Jouduin sairaalaan, ja sain keskenmenon. Laitoin aamuyöstä kaverille viestiä, jossa kerroin mitä tapahtui, ja sanoin että en valitettavasti pääse ajamaan häntä kentälle. Kaveri raivostui tästä, ja alkoi valittamaan että minun on järjestettävä hänelle toinen kyyti, tai maksettava taksimatka. Ei edes kysynyt, että miten minä voin, tai pahoitellut lapsen menetystä.

Tulevana lääkärinä vähän hirvitti tää ketju. Nyt jo opintojen alkupuolella on jotkut sukulaiset ja tutut kiikuttanut mulle lääkärinlausuntojaan ja pyytänyt tulkkaamaan; harmi vaan, että ainakaan opintojen ekana vuonna en tajunnut niistä sen enempää kuin hekään. Entinen pomo soittikin mulle ja pyysi tulkkaamaan patologin lausunnon jostain koepalasta, kun ei malttanut odottaa, että saa hoitavan lääkärinsä kiinni. Samat tiedot olis varmaan saanut googlesta. :D

Ei tää mua kyllä toistaiseksi oo mitenkään haitannut, ja jos olen ymmärtänyt oikein nykyiset reseptikäytännöt sähköisten reseptien suhteen yms, ei tarvi niidenkään ruinaajista olla huolissaan. Mutta pidemmän päälle voi tietty käydä rasittavaksi. Toisaalta on ihan kiva, jos kaveripiirissä voidaan vastavuoroisesti hyötyä toistemme ammattitaidosta, kun eri alojen ihmisiä löytyy paljon.

Vierailija kirjoitti:

Pojan synttärilahjaa pyydettiin takaisin, että käly voisi antaa sen siskolleen (joka oli juuri saanut pojan myös)

Asun ulkomailla isossa kaupungissa, suositussa turistikohteessa. Aina välillä tulee serkun naapurin kummin kaimalta pyyntöjä ilmaisesta majoituksesta + toimisinko turistioppaana/ ajaisin häntä ympäri kaupunkia. Ei käy.

Näitä tuli itsellenikin niinä vuosina kun asuin Pariisissa ja Lontoossa. Ikään kuin minulla olisi aikaa ja kiinnostusta passata ja ruokkia puolituttuja ala-astekavereita, joita en ole nähnyt 20 vuoteen. Varsinkaan haastavan työn ohessa, kun vapaapäivät ovat kortilla ja työpäivät 12 tuntisia. Muutin sitten takaisin Suomeen, kyläilypyynnöt loppuivat kuin seinään.

Miksi ihmiset ovat näin itsekkäitä.

Eräs kaveri tarvitsi apua asuntonsa remontissa (olen rakennusmaalari). Toiveena oli siis vanhojen tapettien poisto seinistä ja uudet tilalle. Lupasi maksaa työstä ja tarjota myös ruoat. Olin kahtena päivänä tekemässä tätä pintaremppaa, tunteja kertyi ihan kiitettävästi.

Ruoasta ei ollut tietoakaan, kahvia sain peräti pari kupillista molempina päivinä. No, sain homman valmiiksi ja kaveri oli tosi tyytyväinen. Maksoi sitten 20 € ja antoi laatikollisen kaljaa (Virosta tuotua). Kyseli tuossa taannoin, jos menisin tekemään tällä kertaa heidän olohuoneeseen "vähän" pintaremppaa. Jostain kumman syystä kieltäydyin.  :D

Olin käymässä pitkästä aikas kotipaikkakunnallani. Asun sen verran kaukana että opiskelijana tulee käytyä kotona ehkä sen kahdesti vuodessa. Samalla vierailulla kävin sitten isosiskoni luona ja hänelle kerroin, että olemme (minä ja mukana ollut avopuolisoni) tästä lähdössä illan päälle käymään paikallisessa irkku baarissa eräälle keikalle. Olin aika innoissani koska tiesin että paikalle tulee lapsuuden ystäviäni ja en ollut käynyt 'viihteellä' kotipaikkakunnallani varmaan 4 vuoteen.

Sitten kun lähdön aika oli siskoni kehtasi alkaa mankumaan, että jäätäisiinkö lapsenlikaksi. Olin aivan epäuskoinen, olinhan juuri kertonut illan suunnitellistani. Siskoni halusi mennä tapaamaan jotain miestä ja lupasi että olisi poissa vain pari tuntia (juu varmaan). Ei millään meinannut uskoa että ei olla jäämässä. Jäi silti huono omatunto. En hirveästi pidä siskoltani. Hänen elämänhallinta ei ole ihan kohdillaan.

Älkää nyt ihmiset suostuko enää ikinä tällaiseen hyväksikäyttöön. Olen eniten järkyttynyt täs ketjussa siitä, että annatte ihmisten käyttää teitä ovimattona ja sen jälkeen vielä ette sano mitään ja osa näyttää vielä kysyvän ylikävelijältä, että enkö saisi vielä nuolla kengänpohjiasi puhtaaksi. Aaargh!!!

Siis kytkintä voi nostaa kesken hääjuhlien, remontin, muuton jne... Todellakin voi. Miten ette ole sopineet selkeitä summia etukäteen, ei mee jakeluun, ei saatana millään.

Ei ole kilttiyttä olla alistettu, miten ihmeessä teille on tämä valhe syötetty? Siis apua, miten saamme teidät uskomaan, että hommat loppuu siihen kun ensimmäinen viite hyväksikäytöstä ilmenee?

Olen kertonut tämän aiemminkin. Remppasimme kiireellä aikataululla ostamaamme vanhaa omakotitaloa jotta pääsemme muuttamaan ennen kuin vuokrasopimus loppuu vuokrakämpästä. Osa työkoneista oli vuokralla ja niitä käytettiin sitten aamusta iltaan. Ok, olisin ymmärtänyt jos naapuri olisi valittanut betoniporasta klo 23 yöllä, mutta hän valitti klo 12 päivällä. Kun ei lapsensa saa nukuttua kun meillä piikataan betonia keskellä päivää. Olisi pitänyt lopettaa. Kun kysyin maksaako hän sitten poran toisen päivän vuokran jos pidämme taukoa niin lähti paikalta jotain juputtaen. Ja kyse oli tosiaan vain yhdestä päivästä. Muina päivinä meteli oli hillitympää.

mussukka_ kirjoitti:

Eihän me vieraanvaraisuudesta mitään vaadittu, kaapeissa oli ruokaa ja milloin missäkin, kun asuttiin, niin ok tulkoon. Se parit lentoliput pummas meiltä ja jätti maksamatta. Olihan nekin edullisia, silti... Joo, hän on hauskaa seuraa. Tykätään molemmat. Yhä, mutta hieman höveli tärkeissä asioissa.

Ei kuulostanut kovin höveliltä tämä veli kyllä 😆

Veljeni eksä osasi myös käyttää ihmisiä hyväkseen. Jos erehtyi lainaamaan hänelle jotain, niin samalla sai sanoa hyvästit lainatulle esineelle. Kerran soitti mulle (oli jo silloin ex) ja tivasi, että onko mulla apteekin kuitteja. Kysyin, että mihin ihmeeseen niitä tarviit, piti kuulemma saada sossusta vähän rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Tulevana lääkärinä vähän hirvitti tää ketju. Nyt jo opintojen alkupuolella on jotkut sukulaiset ja tutut kiikuttanut mulle lääkärinlausuntojaan ja pyytänyt tulkkaamaan; harmi vaan, että ainakaan opintojen ekana vuonna en tajunnut niistä sen enempää kuin hekään. Entinen pomo soittikin mulle ja pyysi tulkkaamaan patologin lausunnon jostain koepalasta, kun ei malttanut odottaa, että saa hoitavan lääkärinsä kiinni. Samat tiedot olis varmaan saanut googlesta. :D

Ei tää mua kyllä toistaiseksi oo mitenkään haitannut, ja jos olen ymmärtänyt oikein nykyiset reseptikäytännöt sähköisten reseptien suhteen yms, ei tarvi niidenkään ruinaajista olla huolissaan. Mutta pidemmän päälle voi tietty käydä rasittavaksi. Toisaalta on ihan kiva, jos kaveripiirissä voidaan vastavuoroisesti hyötyä toistemme ammattitaidosta, kun eri alojen ihmisiä löytyy paljon.

Yksi tapa kieltäytyä kohteliaasti auttamasta ilmaiseksi on sanoa, että se on veronkiertoa ja siksi ei pysty. Tämä sopii juuri noihin tilanteisiin, joissa oletuksena on vastavuoroinen (asiantuntija)palvelu toiselta. Tämähän on totta: jos vaihdat lääkärinpalveluja vaikka juristin palveluksiin yhtään isommassa mittakaavassa, verot pitäisi maksaa, vaikka raha ei muuten vaihtaisi omistajaa.

Sain kaveriltani kaksi sen omaa vanhaa Sims2 peliä synttärilahjaksi, koska oli juuri silloin ostanu uusimman Sims kolmosen. Vuoden päästä kyseli, saisiko pelit takaisin itselleen, kun oli tullut niitä ikävä :D

Vierailija kirjoitti:

Hiukan erilainen tarina kuin muut, mutta kerron kuitenkin:

Olin aloittanut AMK:n ja tokalla viikolla opiskelijat jaettiin 3-4 hengen ryhmiin, joissa tehtäisiin isoa ryhmätyötä koko syyslukukausi. Omaan ryhmääni osui yksi poika ja yksi tyttö. Tämä tyttö ilmoitti heti alkuun olevansa perfektionisti. Eipä siinä mitään, ryhmätyön teko alkoi hyvällä vauhdilla. Jaettiin hommat keskenämme ja kokoonnuttiin yhteen ainakin pari kertaa viikossa. Aika pian huomasin, että tälle tytölle ei kelvannut kenenkään muun mielipide tai näkemys, vaan hän halusi päättää kaikesta. Hän myös vaati meidän kahden muun jäsenen tekstit/luomukset aina itselleen tarkastettaviksi ja muokkasi niitä rajulla kädellä mieleisikseen.

Tuli ryhmätyön väliesittelyn aika ja kokoonnuimme tekemään powerpoint-esitystä ennen tätä. Vaikka perfektionistitytön kanssa oli aika vaikea työskennellä, koska hän halusi päättää kaiken, saimme kuitenkin esityksen kasaan. Yllätys oli suuri, kun esitysaamuna tyttö pamautti muistitikultaan koulun auditorion seinälle aivan erilaisen esityksen kuin olimme yhdessä tehneet. Hän oli "vähän" muokannut esitystä itsekseen.

Sama meno jatkui koko syksyn eli tyttö sooloili ja muokkaili kaiken mieleisekseen meille kahdelle muulle kertomatta. Hän myös soitteli ja viestitteli öisin puhuakseen ryhmätyöstä - tai oikeastaan nillittääkseen, miten hän ei ollut tyytyväinen muiden tekemisiin.

Myös valmista työtä hän muokkasi radikaalisti ennen palautusta, eikä kysynyt tähän muiden mielipidettä. Tästä suutuin ja sanoin tytölle, että hänen on varmaan parempi tehdä ryhmätyöt jatkossa yksin.

Sain sitten sähköpostia opettajalta, joka pyysi minua ja ryhmän miespuolista jäsentä keskustelemaan kanssaan. Kävi ilmi, että tämä perfektionistityttö oli valittanut opettajalle, että me emme olleet tehneet ryhmätyön eteen mitään, emmekä ansaitsisi siitä arvosanaa. Opettajan kanssa käytiin juurta jaksain läpi koko syksyn tapahtumat. Muun muassa näytimme omilta koneiltamme kaikki alkuperäiset tekemämme jutut, jotka tämä yksi sankaritar oli itsevaltaisesti muokannut ja jopa poistellut runsaasti materiaalia palautetusta työstä. Onneksi opettaja tajusi tilanteen ja tyttö joutuikin itse puhutteluun.

Kevätlukukaudella tyttö oli toisen ryhmän vaivoina ja sama kuvio toistui. Tämän jälkeen hän keskeytti koko koulun ja vuodatti koulutusohjelmamme Facebook-ryhmässä, miten häntä on hyväksikäytetty ja miten kaikki muut opiskelijat ovat tyhmiä ja kykenemättömiä.

Terkkuja vaan, jos joku tunnistaa tapauksen. :D

Anna minä arvaan. Hän oli vaan niin moukka ettei osannut arvostaa teidän wikipediasta copypastettamaanne matskua.

Haha, kiitos päivän nauruista!

Mun sukulaiset ja naapurit on kyllä tilannetajuisia kun mitään tälläistä ei ole ollut. :D Olen enemmän huolissani että tähän mennessä olen ollut saajapuolella kun ei ole lapsena/opiskelijana ollut tilaisuuksia maksaa takaisin.

Nuorena oli välillä hyväksikäytetty olo, olin kaveripiirissä ainoa jolla oli ajokortti/auto ja asuttiin syrjäkylillä. Kaveriporukalla kun lähdettiin baariin niin tiesin jo ehdotellessa, että suunnitelmaan sisältyy minä ja autoni, eihän kaupunkiin kymmenien kilometrien päähän millään muulla päässytkään (bussi oli kyllä hankala vaihtoehto, kun ei niitä mennyt kuin harvoin)

Kaverit maksoivat kyllä kulutetun bensan, mutta itse sain joka kerta maksaa yökerhon sisäänpääsyni, ruokani ja juomani. Eikä selvinpäin ole kamalan kiva katsoa toisten örveltämistä tunnista toiseen ja loppuyöstä paimentaa niitä. Eihän tuo kuulosta kamalalta, mutta kun sama kuvio toistui kerta toisensa jälkeen. Kieltäytyessäni tuli niskaan syyllistämistä, että en halua viettää aikaa heidän kanssaan, ja onhan meillä aina kivaa ja jos en lähde niin kukaan muukaan ei pääse. Mutta eihän se auto hievahtanut ilman avaimiani, nykyään ei ole enää huono omatunto tästä. :D

Ei sitä viitsinyt sanoa että hankkikaa omat autot ja ajokortit, kun ajokortti maksoi niin paljon ettei suurimmalla osalla kavereista (tai heidän vanhemmistaan) ollut siinä tilanteessa varaa. Osa säästi sitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Veljeni eksä osasi myös käyttää ihmisiä hyväkseen. Jos erehtyi lainaamaan hänelle jotain, niin samalla sai sanoa hyvästit lainatulle esineelle. Kerran soitti mulle (oli jo silloin ex) ja tivasi, että onko mulla apteekin kuitteja. Kysyin, että mihin ihmeeseen niitä tarviit, piti kuulemma saada sossusta vähän rahaa.

Mulla on käynyt samoin siskon poikien kanssa, tavaroita ja työkaluja lainailivat eivätkä koskaan niitä palauta, tai osaa sain takaisin mutta aina rikottuna.

Loppui onneksi tämä pummaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt ihmiset suostuko enää ikinä tällaiseen hyväksikäyttöön. Olen eniten järkyttynyt täs ketjussa siitä, että annatte ihmisten käyttää teitä ovimattona ja sen jälkeen vielä ette sano mitään ja osa näyttää vielä kysyvän ylikävelijältä, että enkö saisi vielä nuolla kengänpohjiasi puhtaaksi. Aaargh!!!

Siis kytkintä voi nostaa kesken hääjuhlien, remontin, muuton jne... Todellakin voi. Miten ette ole sopineet selkeitä summia etukäteen, ei mee jakeluun, ei saatana millään.

Ei ole kilttiyttä olla alistettu, miten ihmeessä teille on tämä valhe syötetty? Siis apua, miten saamme teidät uskomaan, että hommat loppuu siihen kun ensimmäinen viite hyväksikäytöstä ilmenee?

Tämäkin juttu on moneen kertaan jo selitetty tässä ketjussa.

Eikö jo pelkästään se, että joku kirjoittaa tähän ketjuun kokemuksestaan, kerro, että he tietävät tulleensa hyväksikäytetyiksi? Ei sun tarvitse enää "saada heitä uskomaan", he tietävät jo! Monet ovat lisäksi kertoneet, että

a) eivät ole suostuneet, kun nakitetun homman suuruus on tullut ilmi

b) eivät enää ole tekemisissä näiden ihmisten kanssa.

Mutta se on totta, että puoliensa pitämistä pitää opetella, toisten enemmän kuin toisten. Jotkut näistä härskeistä vaatijoista ovat todella taitavia manipuloimaan uhrejaan. Itsekin olen monesti kieltäytyessäni tulemasta hyväksikäytetyksi tuntenut jälkikäteen syyllisyyttä siitä. Vaikka kuinka tiedän, että olin oikeassa kieltäytyessäni.

Olen urheiluhieroja ja osteopaatti. On jos jonkin näköistä tutun tuttua ja kummin kaimaa tulossa ilmaiseen hierontaan tai ainakin messevä alennus pitäisi saada. Monen mielestä hieronta ei edes ole työtä, joten tietenkin teen hieronnat ilmaiseksi harrastusmielessä. Hyvin moni myös olettaa, että teen tietenkin hommat pimeänä ja siksi voisin antaa hoidot halvalla (tästä luulosta voi osittain syyttää sellaisia alalla olevia, jotka pimeitä hoitoja tarjoavat - se on liian yleistä). Aivan kaikilla ei ole käsitystä, mikä on osteopaatti, mutta kyllä niitäkin hoitoja kysellään "ilmaisnäytteenä" paljon. "Kyllähän sä nyt voit, kun tässä tuttuja ollaan." Jaa, tulenko mä sun kauppaan ja otan hyllystä ilmaiseksi tavaraa? 

Aivan lähimmille sukulaisille ja parille lähimmälle ystävälle teen hoitoja alennuksella tai tekisin jopa ilmaiseksi, mutta he ovat itse halunneet aina maksaa. Vaatii aika paljon pelisilmää arvioida, kenelle kaverille/tutulle voi esimerkiksi tarjota ensimmäisestä hoidosta hyvää alennusta ilman, että sieltä on seuraavaksi tulossa koko suku puoli-ilmaiseen/ilmaiseen hierontaan. Toki siis alennushoukutuksilla saa välillä uusia vakiasiakkaita ja siinä mielessä ne voivat toimiakin. Olen ajoittain pitänyt alennuskampanjoita ja myös hoitosarjan ostaja saa hyvät alennukset. Opiskelija-alekin löytyy. Ei tällä työllä todellakaan rikastu, mutta elätän itseni ja olen toiveammatissani.

Paras oli, kun puolituttu täti laittoi mulle viestiä, että "voisinko tulla käymään sellaisessa sosiopaattisessa hoidossa, maksan 20 euroa". :DD 

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt ihmiset suostuko enää ikinä tällaiseen hyväksikäyttöön. Olen eniten järkyttynyt täs ketjussa siitä, että annatte ihmisten käyttää teitä ovimattona ja sen jälkeen vielä ette sano mitään ja osa näyttää vielä kysyvän ylikävelijältä, että enkö saisi vielä nuolla kengänpohjiasi puhtaaksi. Aaargh!!!

Siis kytkintä voi nostaa kesken hääjuhlien, remontin, muuton jne... Todellakin voi. Miten ette ole sopineet selkeitä summia etukäteen, ei mee jakeluun, ei saatana millään.

Ei ole kilttiyttä olla alistettu, miten ihmeessä teille on tämä valhe syötetty? Siis apua, miten saamme teidät uskomaan, että hommat loppuu siihen kun ensimmäinen viite hyväksikäytöstä ilmenee?

Kopsaanpa tähän oman kirjoitukseni, muistaakseni numeron 192:

-- kun muutama ihminen on ketjussa jo kertonut, että päässä on pahasti vikaa, jos antaa ihmisten riepotella kuten tässä on jo pariltasadalta kirjoittajalta kuultu.

Olin elämäni ensimmäiset kaksi kolmannesta avulias ja todella helposti hyväksikäytettävä ihminen, siis kitti ja ilmeisen yksinkertainen. Useimmilla ihmisillä säilyy kohtuus mielessä, mutta ns. riistäjät kyllä haistavat minun kaltaiseni ja käyttävät minua ihan sumeilematta hyväkseen. Osasin minä ennenkin sanoa ei ihan päättömiin pyyntöihin, mutta kun pienestä asiasta kasvaa iso monen ovelan mutkan kautta tai on kysymys vastapalveluksesta tai kyseessä on sukulainen, kieltäytyminen ei ole ihan niin yksinkertaista kuin ulkopuolinen luulisi. Edes yhdestä kerrasta opiksi ottaminen ei ole helppo juttu, kun sitä vain haluaa uskoa, että ei kaveri nyt toista tai viidettä kertaa samaa temppua kehtaa tehdä.

Minä opettelin sanomaan ei, vaikka helppoa se ei ollut. Lähes kaikissa pöyristyttävissä tapauksissa kaveruus on kärsinyt ja useimmiten myös ennen pitkää päättynyt. Hurjan sitkeitä jotkut kyllä ovat, kun palvelijan rooliin lipsahtanut kaveri yrittää päästä vinoutuneesta suhteesta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten isän veljen lapset oli meillä tämän tästä. Varsinkin kun lasten äidinäiti (joka oi jatkuvasti ja kokoajan hyväksikäytetty lastenhoitaja) kuoli (mistä se johtuukaan että ns. parhaat kuolee ensin? No hyväksikäyttöön ja kiellettyyn uupumukseensa luultavasti.)

Noita lapsia tuikahteli meillä silloin, tällöin ja usein. Mikäs siinä, tykkäsin lapsista, omat oli samanikäisiä jne. Vaan olihan se omakin työ raskasta, välillä kaipasi vapaata viikonloppua - ihan vaikka että saisi omat huushollityöt tehtyä.

Tämä tuosta. Kerta sitten taas jälleen miehen veljen lapsi tarvitsi sijoituspaikkaa. Pikkuinen soitti itse - mites siinä sitten kiellät? Enkä kieltänyt, taashan hän tuli. Tuolla kertaa vaan oli oikeasti kiireinen viikonloppu, ei ollut leikityksiä eikä vahtimisia, aika arkista juttua, kun sekä minä että mies oltiin omissa töissämme kiinni. Viikonlopun jälkeen laitoin viestiä miehen veljelle ja sen vaimolle, että oikeesti tää juttu oli aikaa peestä, näin ette voi tehdä. Ja että odotan vastavuoroisuutta, ja että tuomme omat lapsemme teille viikonloppuna X kolme viikkoa myöhemmin, koska mekin tarviimme omaa aikaa, ja oletan että tää sopii.

Näin tehtiin. Luulin että asia oli suurin piirtein ok. Ainakin miehen veljen lapset olivat meillä myöhemminkin.Tämä mainittu, joka sopi iältään meidän tytärten väliin, oli pari kesää meillä kun vanhempansa teettelivät eroa.

Mikä oli pahinta hyväksikäyttöä? Siskonsa häissä tämä mainittu lapsonen kertoi että hänellä oli aina ollut jonkinlainen alemmuudentunto. (oli perheensä nuorin, ylimääräinen). Kertoi sitten ÄITINSÄ keksineen syynä olleen tuon viikonlopun, jolloin lapsi itse oli soittanut meille ja kysynyt hoitoa, johon me ei oltu kehdattu kieltäytyä!!!! Voi herran tähden. Ja että lasta oltiin sinä viikonloppuna huonosti sitten kohdeltu, mistä jäi trauma. Lasta ei kohdeltu huonosti. Lapsi viihtyi. joskin kiirettä piti. Nähdäkseni kyseessä on tuon lasten sedän vaimon (nykyään eksä) oma projektio ja ties mikä. Hyväksikäyttö siinä että saa minusta syyn traumoihin joita ihan itse omilla valinnoillaan on lapselleen aiheuttanut.

Halveksin.

En saanut ihan tästä tarinasta täysin kiinni.

Miten huono luetun ymmärtäminen voi olla noin monella peukuttajalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan synttärilahjaa pyydettiin takaisin, että käly voisi antaa sen siskolleen (joka oli juuri saanut pojan myös)

Asun ulkomailla isossa kaupungissa, suositussa turistikohteessa. Aina välillä tulee serkun naapurin kummin kaimalta pyyntöjä ilmaisesta majoituksesta + toimisinko turistioppaana/ ajaisin häntä ympäri kaupunkia. Ei käy.

Näitä tuli itsellenikin niinä vuosina kun asuin Pariisissa ja Lontoossa. Ikään kuin minulla olisi aikaa ja kiinnostusta passata ja ruokkia puolituttuja ala-astekavereita, joita en ole nähnyt 20 vuoteen. Varsinkaan haastavan työn ohessa, kun vapaapäivät ovat kortilla ja työpäivät 12 tuntisia. Muutin sitten takaisin Suomeen, kyläilypyynnöt loppuivat kuin seinään.

Minä olin kaukosuhteessa pari vuotta ja sain paljon uusia yllättäviä tuttavia täältä Suomesta sen vuoksi, että mies asui erittäin suositussa, eksoottisessa turistikaupungissa. Puheita sävytti toive siitä, että muuttaisin kokonaan tämän kieltämättä varakkaan miehen luokse asumaan. Aktiivisin oli eräs kaverini, joka patisteli minua muuttopuuhiin ja sanoi aina syyksi, että "sitten meillä olisi kyläpaikka". Juttu jatkui aina sillä, missä kaikkialla hänellä ja hänen miehellään jo oli kyläpaikka, siis yhden tai useammankin viikon majoitus. Mitä isompi asunto, sitä pitempi loma, ja talon ulkomailla ja mökin Lapissa omistavat tuttavat saivat nauttia jättipoteista. Tämä kaveri otti suhteeni kariutumisen todella henkilökohtaisesti.

Seuraava suhteeni oli myös kaukosuhde, tällä kertaa pienehkössä eteläeurooppalaisessa kulttuurikaupungissa. Sama ilmiö toistui. En ole vuosikausiin seurustellut minkäänlaisen miehen kanssa, joten kyläpaikasta haaveilijoitakaan ei ole näkynyt.