Vierailija

Mielestäni en ole itsekäs. Rakastan lapsiani ja lastenlapsia, mutta rakastan myös itseäni ja tiedän rajani. Onko kysyttävää?

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Good for you!

Mun äitikin osaa sanoa "ei". Kyllää ei oo vielä kuulunutkaan eikä kuulukaan koska lopetin kysymisen turhien lupauksien jälkeen.

Vuosi vuodelta elämä helpottaa ja ollaan miehen kanssa tiivis tiimi kun totuttu sumplimaan keskenämme. Kymmenen vuoden kuluttua voidaan jo jättää lapset yöksi keskenäänkin/kavereidensa kanssa ja paljon sitä ennen onnistuu esim leffa tai illallinen miehen kanssa kahdestaan.

Vierailija

Mulla on kyllä yksi lapsenlapsi kerrallaan yökylässä ja hädän tullen otan useammankin. Mutta, tiedostan kykyni vahtia pieniä ikiliikkujia. T:Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Osaan minäkin, 95% vastaus on kuitenkin ollut kyllä.

Yrittäjänä on pystynyt järjestämään työnsä niin, että on ollut aikaa auttamiseen.

Lapsenlapset nyt jo teinejä, viime vuosina pääasiassa matkusteltu ulkomaille heidän kanssaan.

Auttaminen on onnistunut meillä toisinkin päin, on eräskin kerta palattu matkoilta, niin  vastassa on ollut

suursiivottu koti.

Vierailija

Olen mummo ja osaan sano ei minäkin. Olen näitä moitittuja "rusinat pullasta" -isoäitejä, joka näkee lapsenlapsia vanhempien läsnäollessa. Meille tullaan kylään koko perheenä, ei niin, että vain lapsenlapset kyläilevät. Jos vanhemmat ovat sairaana, voin mennä apuun, mutta viikolla olen töissä enkä pääse sairaita pikkulapsia hoitamaan.

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Noinhan se juuri pitäisi mennäkin. 

Oman äitini kanssa kävimme just seuraavanlaisen keskustelun puhelimessa:

Äiti ja minä: yleistä jutustelua

Ä: Onkos Matti ja Miisu ja Kalevi miten tulossa kesällä?

M:Ovat tulossa heti koulujen loputtua, paitsi jos teillä jotain muuta.

Ä: Ei oo, tulkoot vaan. Siiri ja Aleksi (meidän lasten serkut) tulevat sitten seuraavalla viikolla.

M: Ok, voidaan hakea meidän muksut kotiin sitten.

Ä: Joo, jos tää lasten paljous ruppee ukkia väsyttämään ja minua ahistamaan, niin hae vaan (naurua molemmilta).

M: Juu, ja kerrot sitten heti jos et jaksa. Ollaan hakemassa sit samantien. Jooko? Ja ihan varmasti ossaat sannoo?

Ä: Joo, varmasti. Tuot kun tuot ja me tuuaan ne kun tuuaan..=)

M: Ok.

Vierailija

Meidän keskustelut lasten isovanhempien kanssa:

Äitini: - ei mitään, emme pidä yhteyttä, eikä hän ole kiinnostunut hoitamaan lapsenlapsiaan

Isäni: - ei mitään, emme pidä yhteyttä, sillä hän on kiinnostuneempi alkoholista (ihan puistonpenkkiosastoa, siis)

Mieheni äiti: - ei mitään, soittelemme ja käymme kahvilla, mutta hän ei ole kiinnostunut hoitamaan lapsenlapsiaan, eikä halua lähteä kotoaan mihinkään

Mieheni isä: - viihtyi lastenlasten kanssa ja olisi varmaan isompien kanssa jo lähtenyt metsäretkille ja ties mitä, mutta sattui kuolemaan pari vuotta sitten.

Siinäpä se. Ei paljon tartte keskustella. Viesti on tullut harvinaisen selväksi. :/

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen mummo ja osaan sano ei minäkin. Olen näitä moitittuja "rusinat pullasta" -isoäitejä, joka näkee lapsenlapsia vanhempien läsnäollessa. Meille tullaan kylään koko perheenä, ei niin, että vain lapsenlapset kyläilevät. Jos vanhemmat ovat sairaana, voin mennä apuun, mutta viikolla olen töissä enkä pääse sairaita pikkulapsia hoitamaan.

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Pakko kysyä, että mitä teet kesälomalla? Pakenet ulkomaille vai miten onnistut olemaan lomalla täysin ilman mitään "arkista"?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Kerrotko miten ollaa lomalla ihan kaikesta esim. isovanhemmuudesta? Kiellätkö että sinulla on lapsia tai lapsenlapsia?

Vierailija

Osaan sanoa kyllä ja ei. Aikanaan kun vanhin tyttäreni sai esikoisensa, olin vähän päälle 40, enkä kertakaikkiaan ehtinyt ja jaksanut olla ensimmäisen lapsenlapseni hoidossa mukana. Oli vuorotyö ja nuorimmat lapset vielä kotona. Kaikenlaista ongelmaa murkkujen kanssa yksinhuoltajana.

Nyt kuuskymppisenä on omat kiireet helpottanut ja todellakin nautin täysillä nuorimmista lapsenlapsista. Otan yökylään ja hemmottelen. Vielä viiskymppisenä hektinen työelämä vei kaikki mehut. Nyt kun painaa päiväduunia niin jaksaa.

Vierailija

Osaathan sanoa ei tasapuolisesti kaikille lapsillesi? Eikä niin että esim. tunnollisimmalle ja muutenkin asiansa hoitavalle on helppo sanoa ei, mutta sille "huithapelille" jolla on pokkaa kysyä ja vaatia aina vaan, sille ei sanotakaan ei... (Näin meillä)

Vierailija

Osaan kyllä, eikä tyttäreni ilmeisesti ole huithapeleita, koska ne tietää mitä sana: Ei nyt, tarkottaa. T:Ap

Vierailija kirjoitti:
Osaathan sanoa ei tasapuolisesti kaikille lapsillesi? Eikä niin että esim. tunnollisimmalle ja muutenkin asiansa hoitavalle on helppo sanoa ei, mutta sille "huithapelille" jolla on pokkaa kysyä ja vaatia aina vaan, sille ei sanotakaan ei... (Näin meillä)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mummo ja osaan sano ei minäkin. Olen näitä moitittuja "rusinat pullasta" -isoäitejä, joka näkee lapsenlapsia vanhempien läsnäollessa. Meille tullaan kylään koko perheenä, ei niin, että vain lapsenlapset kyläilevät. Jos vanhemmat ovat sairaana, voin mennä apuun, mutta viikolla olen töissä enkä pääse sairaita pikkulapsia hoitamaan.

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Pakko kysyä, että mitä teet kesälomalla? Pakenet ulkomaille vai miten onnistut olemaan lomalla täysin ilman mitään "arkista"?

Nautin parisuhteesta mieheni kanssa. Äänekästä seksiä, hillitöntä hekumaa ja nautinnollista naintia. Niin ne tekee nuoremmatkin, kun ovat lomalla ilman lapsia. Miksi me 50+ ikäluokassa olisimme sen vähemmän persoja maallisille iloille?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Kerrotko miten ollaa lomalla ihan kaikesta esim. isovanhemmuudesta? Kiellätkö että sinulla on lapsia tai lapsenlapsia?

Minun appivanhempani hoitivat tämän viettämällä huhtikuun alusta syyskuun loppuun Välimerellä ja laittamalla ikävää tiukkuvan kortin kerran kesässä jostain mukavasta rantsukaupungista. 

Vierailija

Oot kyllä varsinainen rusinamummo. Mutta, kukin tyylillään ja jäät paljosta paitsi. Joskus niitä rypäleitä kannattaa nauttia tuoreena. T:Ap

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mummo ja osaan sano ei minäkin. Olen näitä moitittuja "rusinat pullasta" -isoäitejä, joka näkee lapsenlapsia vanhempien läsnäollessa. Meille tullaan kylään koko perheenä, ei niin, että vain lapsenlapset kyläilevät. Jos vanhemmat ovat sairaana, voin mennä apuun, mutta viikolla olen töissä enkä pääse sairaita pikkulapsia hoitamaan.

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Pakko kysyä, että mitä teet kesälomalla? Pakenet ulkomaille vai miten onnistut olemaan lomalla täysin ilman mitään "arkista"?

Nautin parisuhteesta mieheni kanssa. Äänekästä seksiä, hillitöntä hekumaa ja nautinnollista naintia. Niin ne tekee nuoremmatkin, kun ovat lomalla ilman lapsia. Miksi me 50+ ikäluokassa olisimme sen vähemmän persoja maallisille iloille?

Vierailija

Keskustelun aiheesta tuli mieleen tuttavani, joka lähtökohtaisesti suhtautuu elämässä kaikkeen ei-asenteella. Etenkin hän on suureen ääneen moittinut minua, koska vein lapseni vanhemmilleni kesällä. "Ne on hommansa hoitaneet, ei niiden tarvitse enää". "Minä en ainakaan hyysää lapsenlapsia sitten tulevaisuudessa". Tämä ihminen ei anna henkisesti kenellekään mitään, ei ei ei. Hän on pihi myös taloudellisessa mielessä, sairaalloisen nuuka. Jotenkin hän rajoittaa ihmissuhteita, torjuu sekä siis suhtautuu kaikkeen asenteella "Ei. Minä. Määrään". Mulle henk.kohtaisesti liian kapea-alaista elämää - mutta kukin tyylillään. Eräs isovanhempi, joka määräsi tiukasti, milloin hänelle sopi hetken hoitaa lapsenlapsia, ihmetteli muinoin, kun "lapsenlapset ovat jääneet niin vieraiksi, vaikka niin heistä tykkääkin". 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Oot kyllä varsinainen rusinamummo. Mutta, kukin tyylillään ja jäät paljosta paitsi. Joskus niitä rypäleitä kannattaa nauttia tuoreena. T:Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mummo ja osaan sano ei minäkin. Olen näitä moitittuja "rusinat pullasta" -isoäitejä, joka näkee lapsenlapsia vanhempien läsnäollessa. Meille tullaan kylään koko perheenä, ei niin, että vain lapsenlapset kyläilevät. Jos vanhemmat ovat sairaana, voin mennä apuun, mutta viikolla olen töissä enkä pääse sairaita pikkulapsia hoitamaan.

Kesälomalla olen lomalla. Ihan kaikesta!

Pakko kysyä, että mitä teet kesälomalla? Pakenet ulkomaille vai miten onnistut olemaan lomalla täysin ilman mitään "arkista"?

Nautin parisuhteesta mieheni kanssa. Äänekästä seksiä, hillitöntä hekumaa ja nautinnollista naintia. Niin ne tekee nuoremmatkin, kun ovat lomalla ilman lapsia. Miksi me 50+ ikäluokassa olisimme sen vähemmän persoja maallisille iloille?

Mistä ihmeen paljosta jään paitsi?

Kannattaa muistaa, että se ihana, josta jään paitsi, jää nyt lapsilleni! He saavat nauttia koko kesälomansa ajan lastensa seurasta. Eikö olekin ihanaa, että minun ansiostani heidän ei tarvitse ajatella, että ovat jotain vailla!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Keskustelun aiheesta tuli mieleen tuttavani, joka lähtökohtaisesti suhtautuu elämässä kaikkeen ei-asenteella. Etenkin hän on suureen ääneen moittinut minua, koska vein lapseni vanhemmilleni kesällä. "Ne on hommansa hoitaneet, ei niiden tarvitse enää". "Minä en ainakaan hyysää lapsenlapsia sitten tulevaisuudessa". Tämä ihminen ei anna henkisesti kenellekään mitään, ei ei ei. Hän on pihi myös taloudellisessa mielessä, sairaalloisen nuuka. Jotenkin hän rajoittaa ihmissuhteita, torjuu sekä siis suhtautuu kaikkeen asenteella "Ei. Minä. Määrään". Mulle henk.kohtaisesti liian kapea-alaista elämää - mutta kukin tyylillään. Eräs isovanhempi, joka määräsi tiukasti, milloin hänelle sopi hetken hoitaa lapsenlapsia, ihmetteli muinoin, kun "lapsenlapset ovat jääneet niin vieraiksi, vaikka niin heistä tykkääkin". 

Ajatella, että vielä 20 vuotta sitten työssäkäyvät isovanhemmat todella saivat sanoa, koska ehtivät lapsenlapsia hoitamaan. Enää se ei käy, nyt heille lykätään kopio perheen harrastuskalenterista ja sanotaan, että maanantaina ja tiistaina on sun vuoro kuljettaa lapsia harrastuksiin, keskiviikkona olet lapsenvahtina, kun vanhemmat on harrastuksissa, torstaina menet mummo-lapsenlapsi -piiriin, perjantaina otat lapset, että päästään kauppaan ja viikonlopuksi ne tulee yökylään.

Jossain välissä pitäisi ehtiä iäkkään anopin luokse hoitokotiin. Vai voisiko se hoitovapaalla oleva tytär ottaa isomamman luokseen asumaan, hän kun niin ihailee sitä aikaa, kun isovanhemmat osallistui täysillä lastenlasten elämään.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla