Vierailija

Sellaisia persoonallisuuden ulottuvuuksia, joita ihminen itse ei tiedosta ja jotka tulevat estradille, kun hänen täytyy purkaa ahdistavia tunteita tai hän tuntee pakottavaa tarvetta tehdä kiellettyjä asioita, mm. kohdistaa vihaa viattomaan? Kun hetki on ohi, tapahtuma pyyhkiytyy pois tietoisesta mielestä joko osittain tai kokonaan?

Minusta näyttää, että on. Minulla oli lapsena kaveri, joka "vaihtoi identiteettiä", kun halusi satuttaa minua ilman syytä. Pelkäsin häntä, mutten osannut puolustautua. Myöhemmin, aikuisena, olen huomannut itsekin joskus käyttäytyneeni kuin joku toinen olisi ottanut määräysvallan kehostani. Kerran kaverini käyttäytyi niin. Toinen kaverinikin käyttäytyi niin. Kun olen muistellut lapsuuttani, olen tajunnut, että sekä isäni että äitini ovat joskus käyttäytyneet niin. Sisareni muistan käyttäytyneen niin monta kertaa. Koulussa opettajani käyttäytyi niin. Olin töissä sosiaalialalla, ja siellä huomasin esimieheni käyttäytyvän niin.

Äskettäin luin uutisista, että suuri osa vanhuksista kokee väkivaltaista kohtelua hoitajilta. Ehkä hoitajatkin vain ovat käyttäytyneet niin?

Ihmiset kokevat yleensä itse olevansa niitä "hyviksiä", mutta onko kyse vain siitä, että he eivät muista niitä hetkiä, kun ovat olleet "pahiksia"?

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Juu, ei ole kaikilla. Paranoidinen skitsofrenia on vakava sairaus. Kannattaa hakeutua hoitoon.

Ei paranoidiseen skitsofreniaan kuulu sivupersoonat. Tai se ei ainakaan ole tyyppioire. Sulla on konseptit sekaisin. ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

En oikein ymmärtänyt. Tarkoititko että on raivostuessa paha? On kaikilla varmaan sellaista ja silloin voi tuntua oikeutetulta purkaa sitä lain sallimissa rajoissa. Silloinkin pitäisi pystyä hallitsemaan itsensä.

Jos taas tarkoitit että ottaako toisinaan joku tuntematon sivupersoona vallan ihmisestä ja haluaa yhtäkkiä purkaa raivoa esim. täysin viattomaan ulkopuoliseen kohteeseen ja tehdä jotain laitonta niin tämä ei ole normaalia, yleistä tai sallittua vaan menee mielenterveysongelmien puolelle. Ja kyllä, mahtuuhan maailmaan esim niitä sairaita sairaanhoitajiakin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei ole kaikilla. Paranoidinen skitsofrenia on vakava sairaus. Kannattaa hakeutua hoitoon.

Ei paranoidiseen skitsofreniaan kuulu sivupersoonat. Tai se ei ainakaan ole tyyppioire. Sulla on konseptit sekaisin. ;)

Lähinnä ajattelin, että harhaluulo siitä, että kaikilla ihmisillä on sivupersoonia ja kuvitelma siitä, että heidän persoonansa muuttuvat pelottaviksi, voisi olla merkki paranoidisesta skitsofreniasta. Se, että ap kokee itsellään olevan sivupersoonia, niin sehän menee varmaankin dissosiatiivinen identiteettihäiriön piikkiin.

Vierailija

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on harvinainen siinä muodossa että psyykessä eroon toisistaan lohkoutuneet palat ei tiedä toisistaan ollenkaan. Tuollainen vaatii aika äärimmäistä kaltoinkohtelua lapsena.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärtänyt. Tarkoititko että on raivostuessa paha? On kaikilla varmaan sellaista ja silloin voi tuntua oikeutetulta purkaa sitä lain sallimissa rajoissa. Silloinkin pitäisi pystyä hallitsemaan itsensä.

Jos taas tarkoitit että ottaako toisinaan joku tuntematon sivupersoona vallan ihmisestä ja haluaa yhtäkkiä purkaa raivoa esim. täysin viattomaan ulkopuoliseen kohteeseen ja tehdä jotain laitonta niin tämä ei ole normaalia, yleistä tai sallittua vaan menee mielenterveysongelmien puolelle. Ja kyllä, mahtuuhan maailmaan esim niitä sairaita sairaanhoitajiakin.

Tiedätkö edes mikä on sivupersoona? Se ei ole mikään yliluonnollinen juttu, joka ulkopuolelta tulee ja valtaa ihmisen, vaan psyyken osa, joka on tiedostamaton ja jonka aikana tekemänsä jutut ihminen unohtelee. Sivupersoona voi olla vain parin sekunnin ajan toiminnassa ja sitten painuu taas pois.

Kyllä, se on sairasta, mutta havaintoni osoittavat, että se on tavallista myös. Odotin, että saan vastaukseksi pitkän litanian kommentteja, joissa ihmiset kertovat huomanneensa saman asian, mutta ehkäpä meitä tiedostaneita ei ole kovin paljon?

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on harvinainen siinä muodossa että psyykessä eroon toisistaan lohkoutuneet palat ei tiedä toisistaan ollenkaan. Tuollainen vaatii aika äärimmäistä kaltoinkohtelua lapsena.

En tarkoitakaan mitään Hollywood-juttua, vaan paljon hajanaisempaa toimintaa. Selitin sen pääpiirteet aloitusviestissä.

En oikein jaksa uskoa, että minun lähipiirini kaikki ihmiset sattuisivat sairastamaan jotain harvinaista psyykkistä sairautta, vaan realistisempaa on olettaa, että sitä esiintyy kaikilla jonkinasteisesti.

ap

Vierailija

Eiköhän ole normaalia, että kunnolla raivostuessaan saattaa käyttäytyä holtittomasti ja tavalla, jota ei ymmärrä, kun on rauhoittunut. En usko, että on normaalia, että unohtaa raivostumisensa tai miten silloin käyttäytyi. Saattaahan sitä toki puolustella itseään ja vähätellä aiheuttamaansa vahinkoa, mutta ei unohtaa. Silloin on jotain vialla. Mistä tiedät, että näiltä mainitsemiltasi henkilöiltä on pyyhkiytynyt tapahtumat mielestä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on harvinainen siinä muodossa että psyykessä eroon toisistaan lohkoutuneet palat ei tiedä toisistaan ollenkaan. Tuollainen vaatii aika äärimmäistä kaltoinkohtelua lapsena.

En tarkoitakaan mitään Hollywood-juttua, vaan paljon hajanaisempaa toimintaa. Selitin sen pääpiirteet aloitusviestissä.

En oikein jaksa uskoa, että minun lähipiirini kaikki ihmiset sattuisivat sairastamaan jotain harvinaista psyykkistä sairautta, vaan realistisempaa on olettaa, että sitä esiintyy kaikilla jonkinasteisesti.

ap

eiköhän realistisinta ole olettaa, että sä vaan kuvittelet kaikkien sun lähipiirin ihmisten sairastavan psyykkistä sairautta, mutta ne eivät sitä oikeasti sairasta?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on harvinainen siinä muodossa että psyykessä eroon toisistaan lohkoutuneet palat ei tiedä toisistaan ollenkaan. Tuollainen vaatii aika äärimmäistä kaltoinkohtelua lapsena.

En tarkoitakaan mitään Hollywood-juttua, vaan paljon hajanaisempaa toimintaa. Selitin sen pääpiirteet aloitusviestissä.

En oikein jaksa uskoa, että minun lähipiirini kaikki ihmiset sattuisivat sairastamaan jotain harvinaista psyykkistä sairautta, vaan realistisempaa on olettaa, että sitä esiintyy kaikilla jonkinasteisesti.

ap

eiköhän realistisinta ole olettaa, että sä vaan kuvittelet kaikkien sun lähipiirin ihmisten sairastavan psyykkistä sairautta, mutta ne eivät sitä oikeasti sairasta?

Mutta mikä muu sitten aiheuttaisi heidän toimintansa, jota kuvasin aloitusviestissä?

ap

Vierailija

Pari tällaista tapausta tulee mieleen: äitini raivosi, ei muistanut jälkeenpäin kiroilleensa. Normaalisti äidillä oli nollatoleranssi huonon kielenkäytön kohdalla ihan kaikkien suhteen ja raivoissa oma kiroilu oli hyvinkin ronskia.
Sitten ex-poikaystävä, joka syytti minua usein siitä, että olen kylmä ja kova ihminen, kadotti muistinsa tapauksesta, jolloin hänen sanansa satuttivat niin, että itkin tunnin. Hänen mukaansa en koskaan itkenyt, kun minulla ei ole tunteita.
Itse olen raivostunut ym ollut pois tolaltani, mutta muistan tämän käytöksen mielestäni, enkä muutu eri ihmiseksi. En ole ainakaan huomannut tai "jäänyt kiinni", toisaalta ei kai voi muistaa, mitä on unohtanut. En kyllä koe, että negatiiviset tunteet olisivat minulle ongelma, tai että raivoaisin turhasta.

Vierailija

Kerran kun menin kaverini kanssa meidän yhteiselle kaverillemme kylään, tämä ei "tiennyt kuka olen" ja kysyi minulta kuka olen. Vaikka siis oli tuntenut minut jo monta vuotta silloin! Toinen kaverini oli mukana tilanteessa ja kuuli ja näki kaiken. Kun otin tapahtuneen puheeksi, kaverini sanoi vain "ei puhuta siitä" hiljaisella äänellä ja katsoi muualle. Wtf?? Luin wikipedia-artikkelin did:stä ja siinä sanottiin, että muistikuvat jostain ihmisestä, jopa perheenjäsenestä, saattavat puuttua kokonaan, eli did-tyyppi "ei tunne" tuttua ihmistä. Dissosioitunut persoona on paaaaaaaaljon yleisempi kuin yleensä luullaan.

Hyvin hyvin mielenkiintoinen ilmiö.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kerran kun menin kaverini kanssa meidän yhteiselle kaverillemme kylään, tämä ei "tiennyt kuka olen" ja kysyi minulta kuka olen. Vaikka siis oli tuntenut minut jo monta vuotta silloin! Toinen kaverini oli mukana tilanteessa ja kuuli ja näki kaiken. Kun otin tapahtuneen puheeksi, kaverini sanoi vain "ei puhuta siitä" hiljaisella äänellä ja katsoi muualle. Wtf?? Luin wikipedia-artikkelin did:stä ja siinä sanottiin, että muistikuvat jostain ihmisestä, jopa perheenjäsenestä, saattavat puuttua kokonaan, eli did-tyyppi "ei tunne" tuttua ihmistä. Dissosioitunut persoona on paaaaaaaaljon yleisempi kuin yleensä luullaan.

Hyvin hyvin mielenkiintoinen ilmiö.

Kaveriasi on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi?

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla