Lue keskustelun säännöt.
Yh-vanhemmuus on HAITALLISTA lapselle
23.05.2016 |
Yh-vanhemmuus on HAITALLISTA lapselle, johtui se sitten erosta, vanhemman kuolemasta, tai yksilön päätöksestä olla yh. Tämä johtuu monista eri syistä. Ystävät eivät ole yhtä sitoutuneita kasvattajia, toisen aikuisen malli on kauempana ja siten siitä saa vähemmän mallia, kahden keskenään vertaisen aikuisen vuorovaikutuksen mallia ei näe läheskään yhtä paljon, yksinhuoltajuus aiheuttaa lukuisista käytännön syistä stressiä, yhden aikuisen kodissa on paljon vähemmän joustovaraa arjen haasteita kohdatessa, talous on epävakaampi jne jne...
Yksinhuoltajuus on kiistämättömästi lapselle haitaksi muuten osatekijöiltään samankaltaiseen ydinperhekasvatukseen verrattuna. Tätä ei tule koskaan muuttamaan se että hyvää yksinhuoltajuutta verrataan niin usein epärehellisesti huonon parisuhteen vanhemmuuteen.
Kommentit (130)
Selvä. Älä sä tee lapsia ettet vahingossakaan altista jälkeläisiäs yhn lapsiksi, kun valitettavasti elämä ei aina mene niin kuin on itse suunnitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se, mutta minkäs teet jos isä jättää :-) huostaanotto...olisiko se parempi?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se, mutta minkäs teet jos isä jättää :-) huostaanotto...olisiko se parempi?
Kyllä. Suomessa on monia hyviä adoptiokoteja
Se että lapsella ei ole huoltajaa ollenkaan vasta haitallista olisi.
Miten aloittaja poistaisi tai minimoisi haita esim. tilanteessa jossa toinen vanhempi kuolee?
Okei. Isä jätti lapsensa. Tapanko mä nyt itseni ettei oo niin haitallista?
Tsiisus mitä paskaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on aivan oikeassa ja onpa kasvatustieteiden professori Tapio Puolimatkakin tuonut esille useasti, kuinka lapsen kasvatukseen kelpaa vain ja ainoastaan lapsen biologiset vanhemmat.
Katkeraksi olet? Olet väärässä. Monet yksinhuoltajat ovat hyviä vanhempia. Ydinperhe ei suojaa varmuudella lasta yhtään miltään, monissa kodeissa on mielenterveys-, alkoholi-, ja väkivaltaongelmia, kylmä ilmapiiri, vanhempien riitoja ja pettämistä. Silloin yksi vanhempi on ehdottomasti parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Okei. Isä jätti lapsensa. Tapanko mä nyt itseni ettei oo niin haitallista?
Tsiisus mitä paskaa!
Et tietenkään tapa, vaan etsit miehen käsiisi ja uhkailet, lahjot, kiristät tämän palaamaan kanssasi saman katon alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se, mutta minkäs teet jos isä jättää :-) huostaanotto...olisiko se parempi?
Kyllä. Suomessa on monia hyviä adoptiokoteja
Suomessa on monia paskoja adoptio- ja sijaisvanhempia. Ei ne ole yhtään parempia, kuin biologiset vanhemmatkaan. Ihan tavallisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolimatka on uskovainen höpertynyt vanhus.
Oli jo nuorenakin.
Osaltaan onhan se totta, esim. tuo aikuisten välinen vuorovaikutus jne, mutta keksin äkkiseltään lukuisia pahempiakin kohtaloita lapselle, esim. päihteidenkäyttäjävanhemmat, väkivaltaiset, välinpitämättömät, sellaiset jotka lykkäävät lapsen useita kertoja esim. viikossa hoitoon eri paikkoihin, alistavat... You name it.
Olen yh-mamma ja lapsi on isällään n. 2 yötä viikossa tai joka toinen viikko (lapsella ikää reilut 2v). Onnellinen ja tasapainoinen lapsi, tokihan näkee isäänsä vähän harvemmin kuin minua, mutta näkeepä kuitenkin ja kummatkin me vanhemmat rakastamme lastamme 100% ja haluamme hänelle vain parasta - sitä emme voisi saman katon alla tarjota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin, että ap.n kaltainen katkera myrkyllinen ihminen on paljon enemmän vahingoksi lapselle, kuin rakastava yh.
Mutta tottakai, kahden vanhemman perheessä on pääsääntöisesti helpompaa kasvattaa lasta, kun vastuun voi jakaa. Mutta sitten taas, esim. paljon tappelevat vanhemmat ahdistavat lasta ihan varmasti myös.
Enkä tiedä miksi edes vaivaudun tähän vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se, mutta minkäs teet jos isä jättää :-) huostaanotto...olisiko se parempi?
Kyllä. Suomessa on monia hyviä adoptiokoteja
Vain yksi löytyi googlettamalla http://www.webbisivu.com/koirahoitolakarvakuono/Adoptiokoti Onko se hyvä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
YH-naiset on myös huonompia äitejä. Yleensä he takertuvat lapseensa, etenkin jos lapsi on poika, suhtautuvat lapseensa kuin puolisoonsa ja hakevat heistä tukea, kun ei ole miestä josta sitä hakea. Tästä sairaasta äiti-poika-suhteesta lapsi kärsii aikuisenakin kun ei osaa muodostaa terveitä ihmissuhteita.
En ole lukenut tutkimuksia mutta (mun) maalaisjärki sanoo, että lapselle on parempi yksi hyvä huoltaja kuin kaksi huoltajaa joista toinen väkivaltainen. Miten lapsen on muka parempi olla kodissa jossa yksi vanhemmista inhoaa häntä? En ole akateeminen tai tutkia, mutta en näe mitään hyvää syytä altistaa lasta väkivallalle. Tulee aika kierot kokemukset aikuisten vuorovaikuituksista ja aikuisen mallista.
Olen samaa mieltä ap:n kanssa ja olen itse yh. Olen myös ollut lapseni pienenä ollessa äärettömän väsynyt ja siinä tilanteessa joskus huonosti kohdellut lastani, enemmän henkisesti kuin fyysisesti. Monia asiantuntijoita ja erilaisia aputahoja olemme käyneet läpi. Lapseni myös on käyttänyt paljon päihteitä yms. ja joutui virkavallan kanssa tekemisiin. Juuri nuo alussa kuvatut ongelmat ovat siis olleet meillä läsnä. Myöhemmin lapseni on kertonut, kuinka on kaivannut toista vanhempaansa ja tuntenut huonommuutta ja jollain lailla olevansa puolikas, kun ei tunne isäänsä. Monien ongelmien jälkeen hänelle on jälleen ehdotettu psykoterapiaa, jonka todennäköisesti aloittaa syksyllä. Yksinhuoltajien lapsilla puutteellinen vanhemmuuden kokeminen tulee esiin myös mahdollisesti, kun oma lapsi syntyy. Nuoreni on kuitenkin töissä ja hänellä on hienoja kavereita. Osin juuri kunnolliset kaverit ja kunnianhimoiset ammattitavoitteet ovat olleet hänelle suureksi avuksi.
Elämä ei kuitenkaan aina mene niin kuin haluamme. Silloin on valittava se toinen, huonompi vaihtoehto. Ikävä kyllä.
Mihin yksinhuoltajuutta sitten olisi lupa tai mahdollisuus verrata. Olen varmaan sinisilmäinen hölmö -tässäkin asiassa- mutta uskon, että harva haluaa kovin heppoisin perutein yksinhuoltajaksi. - Ja heistäkin, jotka siihen ryhtyvät, niin aika moni haaveilee tai jopa pyrkii aikaa myöten löytämään itselleen (uuden) kumppanin. Ja mikä se toisen kumppanin tärkein tehtävä on, jolla on oma rooli täysin hukassa? - Sekö, että toinen vanhempi voi osoittaa oman ylivertaisuuutensa uhrautumalla ja alitumalla mahd. alemmalle tasolle kuin kynnysmatto? - Antamalla lapselle mallin, että omilla teoilla ei voi olleen vaikuttaa omaan hyvin vointiinsa; jos on valinnutnyrkkeilysäkin osan, niin siinä roikkuu ja pysyy, vaikka henki menisi - ja mad. vielä sn jälkeenkin. Tai jämähtää siihen osaan, jossa toinen puoliso saa kodella kuin ilmaa. Vai kenties siihen osaan, jossa toinen puoliso -se, jonka myös pitäsi olla esimerkilllinen vanhempi- saa purkaa jatkuvasti ja yhtenään omaa pahaa oloaan huutamalla ja syytelemällä perättömiä toista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
YH-naiset on myös huonompia äitejä. Yleensä he takertuvat lapseensa, etenkin jos lapsi on poika, suhtautuvat lapseensa kuin puolisoonsa ja hakevat heistä tukea, kun ei ole miestä josta sitä hakea. Tästä sairaasta äiti-poika-suhteesta lapsi kärsii aikuisenakin kun ei osaa muodostaa terveitä ihmissuhteita.
Näistä yh-mammojen pojista tulee katkeria vanhojapoikia, jotka jäävät täysin yksin äitiensä kuoltua.
Voi luoja, et käy ihan täysillä ap.
Parempi se kuitenkin on kuin ei yhtään vanhempaa.