Lantio murskaantui synnytyksessä hesarin juttu?
Onnistuisiko kukaan minua paremmin hakemaan ja linkkaamaan tämän hesarin jutun... Turhauttavaa kun haluaisi lukea mutta ei löydy :/
http://www.vauva.fi/keskustelu/1123610/ketju/hyi_helvetti_mika_kirjoitu…
http://kaksplus.fi/threads/pieni-moka-kaettaerillae.1658731/
Tuossa kaksplussan keskustelun sivulla kaksi oli copy pastattu osa ko. jutusta mutta ei kokonaan.
Kommentit (66)
Minulta repesi häpyliitos synnytyksessä 2011. Lapsi oli normaalin kokoinen, mutta en saanut ponnistettua ulos. Lähes tunnin kesti tuo ponnistusvaihe kunnes pyysivät lääkärin paikalle. Lääkäri painoi niin kovaa mahan päältä että tuossa vaiheessa varmasti repesi. No lapsi saatiin kuitenkin ulos. Se mikä ihmetyttää, että sairaalassa kukaan (paitsi yksi hoitaja sanoi jotain ympäripyöreää) ei kertonut mikä vamma minulle tuli. Olin aivan ihmeissäni kun yhtäkkiä jalat ei enää liikkuneet mihinkään, en päässyt ylös enkä saanut itseäni käännettyä, kipu oli hirveä. En voinut pitää vauvaa vieressä kuin imetyksen ajan. Tästä syystä sairaalassa olokin piteni. Mutta siis, että kukaan ei muka tiennyt mikä minulla oli? Lääkäri kävi vierellä, ei puhunut mitään. Muistelisin jopa että kaksi hoitajaa hymähti selkäni takana kun koitin sen härvelin avulla päästä liikkeelle, että vissiin luulivat että teeskentelin. Olen monta kertaa aikonut tehdä valituksen, mutta en ole sitten saanut aikaan.
Ihmisille näyttää olevan vaikea sulattaa totuuttaa siitä, että sektio on kaikilla mittareilla vaarallisempi sekä äidille että lapselle kuin alatiesynnytys... Kertoo ehkä olisi sitten parempi olla kokonaan hankkimatta niitä lapsia jos niitä ei jestas sentään uskalla edes synnyttää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin kauheelta.. Onneksi asun maassa, jossa saa valita keisarinleikkauksen. Se, että valinta on oma, helpottaa tosi paljon, vaikka päätyisikin alatiesynnytykseen. Valinta tottakai tehdään oman lääkärin kanssa yhdessä keskustellen.
Komppi. Itsekin valitsin sektion kun me kaikki sisarukset jouduttu ottamaan äidistä hätäsektiolla ja olen aivan saman mallinen kun äitini.
Huoh ja lääkärin ammattitaito huokuu tästä viestistä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sektion pitäisi olla oma valinta, kun ei ole sekään tehdäänkö umpisuolen leikkaus avo- vai tähystysleikkauksena? Se on iso ja riskialtis lääketieteellinen toimenpide, eikä mikään "oma valinta", jonka voi tehdä lääketieteestä mitään tietämätön ihminen. Myös vauvalle sektio on huomattavasti suurempi riski kuin alatiesynnytys, mutta eihän sillä ole väliä vaan sillä, että äitiä pelottaa. Anteeksi vihainen sävy, mutta lähipiirissäni sain nähdä, mitä sektio ilman lääketieteellistä indikaatiota voi aiheuttaa... :(((((
Koska vauva ei ole mikään sairaus! Vauvakin on oma valinta ja synnytystavan pitäisi olla. Ja kaikista leikkauksista saa kieltäytyä sairaalassa niin miksei voisi myös vaatia leikkausta. Suomessa synnytys on jotenkin kuin äidin sallittu pahoinpitely. Kätilöt ovat hirveitä ja lääkärit vielä pahempia. Eläinlääkäritodistukset kohtelevat synnyttäviä eläimiä (joilla on siis ongelmia synnyttämisessä) paremmin kuin ihmiset toisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ei kirjoita tällaisia tarinoita siitä miten sektio, suunniteltukin, menee pieleen?
Tilastollisesti sektio on vaarallisempi mutta se ei kiinnosta ketään.
Riskinsä kaikessa mutta jokainen synnytys pitäisi hoitaa tapauskohtaisesti. Järkeä saa käyttää. Yleensä sektioon päädytään vähän liian myöhään kun lääkäriä ei saa 'häiritä' tai hän on kiireinen ja kätilöiden täytyy vaan yrittää parhaansa. Säästösyistä ja ihmisten itsekkyyden takia äidit saavat elinikäisiä vammoja ja myös ne syntyneet vauvat. Jos sektio on niin vaarallinen niin miksi se on normaalikäytäntö USAssa? Miksi siellä ilokaasua ei käytetä ja kauhistellaan että sitä täällä takaperoisesta Suomessa annetaan synnyttäville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sektion pitäisi olla oma valinta, kun ei ole sekään tehdäänkö umpisuolen leikkaus avo- vai tähystysleikkauksena? Se on iso ja riskialtis lääketieteellinen toimenpide, eikä mikään "oma valinta", jonka voi tehdä lääketieteestä mitään tietämätön ihminen. Myös vauvalle sektio on huomattavasti suurempi riski kuin alatiesynnytys, mutta eihän sillä ole väliä vaan sillä, että äitiä pelottaa. Anteeksi vihainen sävy, mutta lähipiirissäni sain nähdä, mitä sektio ilman lääketieteellistä indikaatiota voi aiheuttaa... :(((((
Koska vauva ei ole mikään sairaus! Vauvakin on oma valinta ja synnytystavan pitäisi olla. Ja kaikista leikkauksista saa kieltäytyä sairaalassa niin miksei voisi myös vaatia leikkausta. Suomessa synnytys on jotenkin kuin äidin sallittu pahoinpitely. Kätilöt ovat hirveitä ja lääkärit vielä pahempia. Eläinlääkäritodistukset kohtelevat synnyttäviä eläimiä (joilla on siis ongelmia synnyttämisessä) paremmin kuin ihmiset toisia ihmisiä.
Toivottavasti sitten myös maksat sen sektion itse, kerta se on ihan vain oma valinta. Tiedät varmaan kuinka paljon kalliimpi se yhteiskunnalle on kuin normaali synnytys... "Kätilöt on hirveitä ja lääkärit vielä pahempia" kenen ajattelit sen sektion tekevän? Ihan ne samat kamalat ja mielestäsi osaamattomat gynekologit niitä tekee kuin hoitaa synnytyksiäkin.
Yksi iso syy sille miksi ajatus synnyttämisestä ei nappaa on juurikin se kun tulevia äitejä ei kuunnella. Itsemääräämisoikeus omasta kehosta jää hoitohenkilöstön mielipiteiden jalkoihin ja tuloksena on elinikäisiä vaurioita.
Ei - en kannata sektioita aina halutessa, mutta tuossakin artikkelissa oli aika selvää kenen mielipidettä olisi täytynyt uskoa. Synnyttävä nainen on heikossa tilassa ja useimmiten jo kyvytön puolustamaan mielipidettään vakuuttavasti.
Mielestäni tuonkaltaisia tapauksissa pitäisi kuunnella paremmin äitiä ja leikata. Painoarvion täytyisi olla hyvin tarkka ym, jotta voisi edes harkita alatiesynnytystä!
Minulla oli pelko liian isosta vauvasta. Esikoinen oli keskikokoinen ja tiesin, että tulossa oli tuntuvasti isompi. Esitin huoleni, jolloin vauvasta ja lantiostani tehtiin kokoarvioita. Ei otettu röntgenkuvia, mutta vauvan kokoa mittailtiin ultran avulla ja lantioni luustoa lääkärin nyrkin avulla. Lääkäri antoi kokoarvion kahteen kertaan eri raskausviikoilla. Sanoi, että otti niin hyvät mitat, että pitää arviotaan 300 g tarkkuudella osuvana ja että vauvan pää olisi sopivan muotoinen, jolla myös olisi merkitystä. Sanoi, että lantiossani on tilaa 4,5 kg vauvalle tulla ja vauvan koko olisi ylimmän arvionsa mukaankin vähän alle 4 kg.
Synnytys käynnistyi lapsivesien menolla. Lähdin sairaalaan melko pian, koska supistuksetkin olivat kivuliaita. Päätin olla ilman epiduraalipuudutusta, jotta tuntisin paremmin vauvan koon. Synnytys eteni reipasta tahtia. Kun olin jo 10 cm auki pyysin kuitenkin puudutusta ja sain sen heti, eikä kyseenalaistettu, että tarvitsenko sitä enää tuossa vaiheessa. Vauva mahtui juuri ja juuri tulemaan ulos ja vain pieni pintanirhauma tuli, johon laitettiin muutama tikki. Uskoin, ennen puudutusta ja ponnistusta, että tämä vauva mahtuisi, mutta yhtään isompi ei. Ponnistin 6 min. Supistukset olivat hyvät, paljon paremmat kuin esikoista tehdessäni, joten sekin auttoi päättämään, että alakautta yritän. Toivuin nopeasti synnytyksestä ja olin helpottunut, kun se oli sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Minulle ei oltu luvattu sektiota, mutta kätilöni kertoi, että huomioi kyllä, jos sen olisin tarvinnut. Kädessä oli kanyyli valmiina ja puudutuskin laitettiin sopivassa muodossa jatkaa, jos olisi tullut kiire.
Kyllä täällä taas sektiota romantisoidaan! Itse olen synnyttänyt kaksi alakautta ja yhden ahtaan lantion takia sektiolla. Jos vielä lapsia tulisi niin puskisin sen alapäästä läpi vaikka mikä olisi. Tietenkin tapaukset ovat erilaisia, mutta itsellä kivut sektion jälkeen olivat jotain hirveää eivätkä alatiesynnytykset vetäneet vertoja lähellekään.
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso syy sille miksi ajatus synnyttämisestä ei nappaa on juurikin se kun tulevia äitejä ei kuunnella. Itsemääräämisoikeus omasta kehosta jää hoitohenkilöstön mielipiteiden jalkoihin ja tuloksena on elinikäisiä vaurioita.
Ei - en kannata sektioita aina halutessa, mutta tuossakin artikkelissa oli aika selvää kenen mielipidettä olisi täytynyt uskoa. Synnyttävä nainen on heikossa tilassa ja useimmiten jo kyvytön puolustamaan mielipidettään vakuuttavasti.
Asiallisesti kirjoitit, mutta ei silti kannata yleistää, että äitiä ei kuunneltaisi. Itse olen esimerkiksi aina saanut olla tekemisissä todella ymmärtäväisten lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Äidin oma mielipide jää joskus jalkoihin varmasti, mutta suurin syy lienee se, että henkilökunta toimii lääketieteellisen tiedon varassa ja äiti tuntemustensa varassa. Ei ole välttämättä kyse siitä, että äitiä ei haluta kuunnella vaan siitä, mitä objektiiviset parametrit henkilökunnalle kertovat. Niiden varassa lääketieteessä kuitenkin aina ensisijaisesti toimitaan ja sillä tavalla on myöskin saatu suomen lapsi/äitikuolleisuus pysymään maailman matalimpien joukossa. Rumasti sanottuna traumatisoitunut äiti on parempi kuin kuollut äiti. Sama pätee lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Yle: Synnyttäjä voi revetä pahasti - sairaalalla on väliä
"Eniten pahoja vaurioita tulee Päijät-Hämeen, Helsingin ja Uudenmaan
sekä Vaasan sairaanhoitopiireissä"Lue koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/synnyttaja_voi_reveta_pahasti_-_sairaalalla_on_va…
Enpä yhtään ihmettele että PHKS on tuolla listalla. Minut ja lapsen pelasti se että lapsen sykkeessä oli häikkää minkä takia sain kesken alatiesynnytyksen hätäsektion, olin pyytänyt lapsen koon takia sektiota loppuraskaudessa mutta kun PHKS:n ultra näytti pientä lasta niin lääkäri ei uskonut mielipidettäni suuresta vauvasta. Mitäpä sitä äidin tuntemuksia kuuntelemaan. 4,5kg painava lapsi ei olisi syntynyt alateitse, se myönnettiin sairaalassa jälkikäteen. Edellisen lapsen kanssa oli jo ongelmia ja lapsella murtui solisluu. Mutta lääkärin mielestä se ei ollut este alatiesynnytykselle seuraavan lapsen kanssa.
Ärsyttävää jankkausta joko-tai-ei sektion ja alatiesynnyksen välillä. Alasynnytiesynnytys on tavallisessa ja riskittömässä synnytyksessä parempi, mutta artikkelin Hanna Venäläisen tapaus ei ollut tavanomainen vaan vauva oli jo lähtökohtaisesti makrosominen, joka on yksi selkeimpiä riskitekijöitä sekä äidille että lapselle. Ilman muuta olisi mitään tehdä elektiivinen sektio. Järkyttävää ylimielisyyttä Ulanderilta rinnastaa riskisynnyttäjä intiaanisokeria ja hunajaa sokerista vaativaan herranterttuun. Ja että muka ei ole mitään todisteita että lapsen viisikiloinen koko aiheuttanut äidin komplikaatioita. Pahin ammattitaitovamma on asennevamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso syy sille miksi ajatus synnyttämisestä ei nappaa on juurikin se kun tulevia äitejä ei kuunnella. Itsemääräämisoikeus omasta kehosta jää hoitohenkilöstön mielipiteiden jalkoihin ja tuloksena on elinikäisiä vaurioita.
Ei - en kannata sektioita aina halutessa, mutta tuossakin artikkelissa oli aika selvää kenen mielipidettä olisi täytynyt uskoa. Synnyttävä nainen on heikossa tilassa ja useimmiten jo kyvytön puolustamaan mielipidettään vakuuttavasti.
Asiallisesti kirjoitit, mutta ei silti kannata yleistää, että äitiä ei kuunneltaisi. Itse olen esimerkiksi aina saanut olla tekemisissä todella ymmärtäväisten lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Äidin oma mielipide jää joskus jalkoihin varmasti, mutta suurin syy lienee se, että henkilökunta toimii lääketieteellisen tiedon varassa ja äiti tuntemustensa varassa. Ei ole välttämättä kyse siitä, että äitiä ei haluta kuunnella vaan siitä, mitä objektiiviset parametrit henkilökunnalle kertovat. Niiden varassa lääketieteessä kuitenkin aina ensisijaisesti toimitaan ja sillä tavalla on myöskin saatu suomen lapsi/äitikuolleisuus pysymään maailman matalimpien joukossa. Rumasti sanottuna traumatisoitunut äiti on parempi kuin kuollut äiti. Sama pätee lapseen.
Ymmärrän, mutta silti joudun tekemään omakohtaiset päätökset sen perusteella mitä olen itse valmis kestämään.
Myönnän, olen liikaa kohdannut omassa tuttavapiirissä räikeitä hoitovirheitä ja sen on hyvin nähnyt miten hoitohenkilöstö puolustaa asiaansa loppuun asti, potilaalla tulee olla tukiverkot kunnossa että kykenee ajamaan omaa etuaan ja saamaan korvauksia vammoista, joita ei voida lopullisesti edes parantaa lisäleikkauksilla. Enkä viittaa nyt edes pelkästään synnytyksiin.
Artikkelin tapauksessa sattui selvästi mielestäni virhe ja sektio olisi pitänyt tehdä, mutta ei se silti ole mikään syy sanoa, että kaikilla äideillä olisi oikeus valita synnytystapansa. Ja joku ihmetteli, miksei koskaan kerrota, kun sektio menee pieleen... No ihan vastahan oli se kätilöopiston juttu julkisuudessa, missä äiti kuoli sektion seurauksena.
Moni täällä on kirjoittanut, että sektio olisi sekä äidille että lapselle riskialttiimpi synnytystapa. Äidillä on sektiossa jonkin verran suurempi vakavien komplikaatioiden riski, ja sektioarpi kohdussa voi lisätä riskejä tulevissa raskauksissa. Mutta ei kai kukaan normaalilla aivotoiminnalla varustettu voi väittää, että sektio olisi LAPSELLE riskialttiimpi tapa syntyä kuin alateitse. Joo, lapsi ei saa heti pillumehua iholleen, ja allergiariski voi kasvaa. Mutta alateitse tunkeutuessa on minun mielestäni vieläkin vakavampia uhkia. Luita voi murtua ja mennä sijoiltaan, mutta pahinta ovat mahdollisen hapenpuutteen aiheuttamat vammat, esim. cp-vamma. Tai kuoleminen napanuoraan kuristuessa. KUKAAN vauva ei ole kuollut sektion SEURAUKSENA (= olisi jäänyt henkiin, jos olisi puskettu alateitse). Luulisi sen olevan ilmeistä jo sen perusteella, että sairaita ja huonosti voivia vauvoja sektioidaan, koska he eivät olisi riittävän vahvoja selviämään alatiesynnytyksen koettelemuksista. Vai miksi ihmeessä näin tehtäisiin, jos sektio olisi vaarallisempi tapa syntyä?
Itse olen synnyttänyt lapseni alateitse, mutta jos olisi jotain häikkää (esim. epävarmaa, mahtuuko lapsi syntymään), en käsitä, miksi pitäisi lähteä nykyaikana edistyksellisen lääketieteen oloissa pelleilemään ja ottamaan turhia riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä on kirjoittanut, että sektio olisi sekä äidille että lapselle riskialttiimpi synnytystapa. Äidillä on sektiossa jonkin verran suurempi vakavien komplikaatioiden riski, ja sektioarpi kohdussa voi lisätä riskejä tulevissa raskauksissa. Mutta ei kai kukaan normaalilla aivotoiminnalla varustettu voi väittää, että sektio olisi LAPSELLE riskialttiimpi tapa syntyä kuin alateitse. Joo, lapsi ei saa heti pillumehua iholleen, ja allergiariski voi kasvaa. Mutta alateitse tunkeutuessa on minun mielestäni vieläkin vakavampia uhkia. Luita voi murtua ja mennä sijoiltaan, mutta pahinta ovat mahdollisen hapenpuutteen aiheuttamat vammat, esim. cp-vamma. Tai kuoleminen napanuoraan kuristuessa. KUKAAN vauva ei ole kuollut sektion SEURAUKSENA (= olisi jäänyt henkiin, jos olisi puskettu alateitse). Luulisi sen olevan ilmeistä jo sen perusteella, että sairaita ja huonosti voivia vauvoja sektioidaan, koska he eivät olisi riittävän vahvoja selviämään alatiesynnytyksen koettelemuksista. Vai miksi ihmeessä näin tehtäisiin, jos sektio olisi vaarallisempi tapa syntyä?
Itse olen synnyttänyt lapseni alateitse, mutta jos olisi jotain häikkää (esim. epävarmaa, mahtuuko lapsi syntymään), en käsitä, miksi pitäisi lähteä nykyaikana edistyksellisen lääketieteen oloissa pelleilemään ja ottamaan turhia riskejä.
Sait juuri itsesi kuulostamaan todella tyhmältä, kun väität päivänselvänä asiaa, joka ei ole totta. Sektio ON lapselle vaarallisempi kuin alatiesynnytys
-Välittömät leikkaukseen liittyvät vaarat. Suomessa suurin osa keisarileikkauksista tehdään spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, joihin joskus liittyvä äidin verenpaineen lasku heikentää istukan verenvirtausta nopeasti ja paljon. Vaikka lapsi syntyy vain muutamia minuutteja äidin verenpaineen laskun jälkeen, hän voi olla kärsinyt lyhytaikaisesta hapenpuutteesta (Rout ja Rocke 1994). Yleisanestesiassa nukutusaineet menevät istukan läpi ja lamaavat lapsen hengitystä ja ärtyvyyttä.
Elektiiviseen keisarileikkaukseen liittyy suurentunut vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy. Raskausviikolla 37 vaara on seitsenkertainen (esiintyvyys 7,4 %), ja vielä 39. raskausviikolla, jolloin suurin osa elektiivisistä keisarileikkauksista tehdään, riski on kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %) (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on suurempi vaara joutua hoitoon vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastolle myös veren pienen glukoosipitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi (Wagner 1994). Synnytyksen aiheuttama katekoliamiinien erityksen käynnistyminen valmistaa lasta syntymänjälkeistä sopeutumista (adaptaatiota) varten. Elektiivinen keisarileikkaus ei käynnistä eritystä, ja koko adaptaatioprosessin täytyy tapahtua syntymän jälkeen (Agata ym. 1995).
Kirurgiset komplikaatiot vaanivat myös lasta; riski saada ihon laseraatio veitsestä kohtua avattaessa on 1,3¿1,9 %, perätilassa olevalla sikiöllä vielä suurempi (Goer 2001).
Keisarileikkauksen jälkeiseen synnytykseen liittyy lisääntyneitä vaaroja myös lapsen kannalta. Perinataalikuolleisuus on suurentuneen kohturuptuurariskin vuoksi kahdeksan kertaa suurempi verrattuna ensisynnyttäjien tai niiden uudelleensynnyttäjien lapsiin, joille ei ole aikaisemmin tehty keisarileikkausta (Smith ym. 2002).
Myöhempään terveyteen liittyvät riskit. Synnytystapa saattaa vaikuttaa vastasyntyneen immunologiaan. Alateitse syntyneiden lasten veressä on enemmän liuskatumaisia valkosoluja, monosyyttejä ja luonnollisia tappajasoluja kuin keisarileikkauksella syntyneillä. Lisäksi fagosyyttien toimintakyky on alateitse syntyneillä lapsilla parempi jopa vielä kuusi kuukautta syntymän jälkeen (Grönlund ym. 1999). Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä myöhemmän atopian, astman tai infektiokierteen syntymisen kannalta (Xu ym. 2001).
Vierailija kirjoitti:
Ulander on mies. Hänen helppo kommentoida, kun ei koskaan joudu itse synnyttämään...
Jos mun kohdalla olis sattunut tollanen urpo lääkäriks, olisin mennyt synnyttämään muualle. Pistää aina niin vihaksi kun äitejä ei kuunnella ja lääkärit leikkii jumalaa...
Jaaha. Ulanderilla näköjään muutenkin aika erikoiset mielipiteet synnytyslääkäriksi. Ihmetellä pitää. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylilaakari-100-kilometrin-s…
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Ulanderilla näköjään muutenkin aika erikoiset mielipiteet synnytyslääkäriksi. Ihmetellä pitää. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylilaakari-100-kilometrin-s…
Kiitos linkistä. Tuosta kaistapäästä pitäisi tehdä valviraan ilmoitus!
Tilastollisesti parempaa lahjaa ei äiti lapselleen voi antaa, kuin onnistuneen alatiesynnytyksen.
Maissa, joissa tehdään enemmän sektioita, ei imeväiskuolleisuus ole lainkaan laskenut ja äitikuolleisuus on noussut. Sekö on mitätön pieni sivuvaikutus, jonka voi jättää huomiotta?