Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Kuuntelin työmatkalla radiota, jossa tapakouluttaja antoi lahjavinkkejä. Hänen mielestään isovanhemmat ja kummit haluavat yleensä antaa ylioppilaalle satojen eurojen lahjan. Ihanko totta? En ole koskaan kuullut moisesta. En ainakaan itse ole ajatellut toimia näin, eikä myöskään lasteni kummit: esikoisen kummien kanssa välit poikki ja toisen lapsen kummi on alkoholisoitunut työtön.

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Luojan kiitos erosin ajoissa kirkosta, ei ole kummilapsia. Tulisivat liian kalliiksi. Kun palkasta jää käteen 1500 euroa, ei ole varaa jollekin kummilapselle laittaa satojen eurojen lahjoja, kun pitää omille lapsille sapuskaa pystyä ostamaan.

Vierailija

Varakkaat vanhemmat ja isovanhemmat voivat toki antaa vaikka kymmeniä tuhansia, mutta ihan tavallisille ihmisille satanen on jo ihan merkittävä lahja. Riippuu niin paljon varallisuudesta ja muistakin tekijöistä, ettei kannata verrata muihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ma annoin siskolleni 50 euroa... Meita on monta sisarusta ja me muut huomattavasti tata nuorinta vanhempia ja huomasin, etta olin ainoa sisarus, joka ei antanut satasta. Aika huiman summan sisko ylioppilaaksi paasyllaan nettosi. Enemman euroina kuin mina vuonna 2000 markkoina. :)

Vierailija

Ihan yleistä. Olen ihan kewkituloisita piireistä, mutta kaveri sai rippilahjaksi 500 euroa isovabhemmilta, itsekin sain mummolta 150 euroa. Toinen isoäiti antaa kaikille ylioppilaiksi kirjottaneille 1000 euroa lahjaksi.

Vierailija

Kyllä minäkin haluaisin antaa kummitytölleni vaikka ja mitä. Mutta toisaalta jäin miettimään, että mitä tapakouluttaja tuolla "kummit haluavat yleensä antaa ylioppilaalle satojen eurojen lahjan." - oikeataan tarkoitti. - Olsinko siis jotenkin huono kummi, jos en haluaisi antaa? Tai en ainakaan välttämättä haluaisi antaa lahjaani rahana/ materiana, kun tuntuu, että materiaa kertyy muutenkin itse kullekin ja pelkän rahan antaminen tuntuu hieman sanoisinko kylmältä; siitä ei jää muistoa, ikäänkuin muiston jääminen olisi tärkeintä.  Mieluisan lahjan antaminenkin on haasteellista.  

Vierailija

En minä ainakaan halua, enkä itsekään kyllä tuollaisia summia saanut.

50 euroa kummilta on hyvä lahja, ja kummilapsellani on joka tapauksessa 4 kummia, mikä tuntuu olevan yllättävän yleistä.

Vierailija

500 olisi jo viidesosa kuukausipalkastani. Ei mitään mahdollisuutta antaa noin isoja lahjoja. On ikävää, kun kohta ei riitä enää mikään lahja ja vähävaraiset ja taloudestaan tarkat eivät ilkeä enää mennä juhliin. Sama näkyy häissä, rippijuhlissa jne.Miksi rahasta on tullut ainoa oikea lahja ja lahjansaajista ahneita rahankerääjiä? Mua ei huvita enää mikään...

Vierailija

Itse annoin 50€ lakin saamisesta ja loppusumman (350€) arvosanojen mukaan. En tajua miten jotkut nillittävät isosta rahasummasta etenkin kun on kertaluonteinen ja tarve ei tule yhtäkkiä vastaan

Vierailija

Meillä saivat sata euroa yhteensä porukalta, jossa oli mukana veljeni kummi, ukki eli isäni ja vammainen aikamiespoikaveljeni. Sitä ehkä pidin hiukan pihinä, kun toinen mummo ts. anoppini antoi yksinään satasen, vaikka nuo kaikki ovat erikseen parempituloisia. Appi ja äitini ovat kuolleet jo vuosia sitten. Äitini oli kyllä eläessään sitten toinen ääripää, joka antoi ihan liikaa ja yli varojensa. Me annoimme kummitytölle satasen, kun muille sukulaisille summa on ollut 50 euroa. Ei meillä ole hirveitä ylimääräistä. Kummityttömmekin oli silloin jo lakkiaishetkellä itsekin töissä, kun taas  minä oli tulloin täysin tuloton työtön (vastavalmistunut uuteen ammattin, ei riittävää työhistoriaa, miehen tulojen vuoksi, sen ajan lakien mukaan). Nykyään mullakin on kyllä töitä, mutta ei tässä herroiksi eletä vieläkään. 

Vierailija

Rippijuhla ei mielestäni ole rahajuhla, mutta lakista/ amiksesta/ amk:sta/ akateemisuudesta kyllä olen valmis antamaan rahaa ihan avokätisesti. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse annoin 50€ lakin saamisesta ja loppusumman (350€) arvosanojen mukaan. En tajua miten jotkut nillittävät isosta rahasummasta etenkin kun on kertaluonteinen ja tarve ei tule yhtäkkiä vastaan

1, Meillä on muitakin säästökohteita, ylisuuri rahalahja ei kuulu säästökohteisiimme, vaan kohtuusumman on riitettävä. 

2. Muitakin juhlia tulee ja niihin ei välttämättä osaa varautua

Vierailija

Kyllä. Mutta yo-juhlien jälkeen katson, että velvollisuuteni lahjoa kummilapset päättyy. Siksi aion antaa yo-juhlissa hieman isomman summan.

Vierailija

Itse sain isovanhemmilta 1000 euroa matkarahaa. Kummeilta (onko ne edes enää mun kummeja kun erosin kirkosta?) 300 euron lahjakortin. Kummit suht hyvätuloisia, oma perheeni keskituloinen, isovanhemmat pienituloisia eläkeläisiä. Mutta kyllä on läheiset välit kaikkien näiden kanssa ja varsinkin isovanhemmilla olen nyt aikuisiällä ollut auttamassa vaikka missä. Kaikesta olen kiitollinen ja vähemmästäkin olisin ollut.

Mutta kyllä, muutama satanen kummilapsen lahjaan on mun piireissä ihan normi. Ei se silti tarkoita että sun on niin pakko tehdä, mutta anna niiden antaa isoja lahjoja ketkä kykenevät ja haluavat.

Ps. En ole kummeilta saanut joululahjoja vuosikausiin ja synttäreinä saan nykyisin kukkia, pienenä ehkä 20-50e arvoisen tavaran. Ylppärilahja saadaan vain kerran elämässä.

Vierailija

Minusta on aika selvää, että jokainen antaa sen verran kuin on varaa ja mielekästä. Ei pienituloiselta voi vaatia useiden satojen eurojen lahjaa. Kaikki ymmärtävät tämän. 

Omassa ystäväpiirissäni ollaan yhdessä sovittu ettei lähdetä ostelemaan liian kalliita juttuja/kilpailemaan niillä. Se on ollut helppoa silloin kaikille. Enemmänkin merkkaa sen lahjan merkitys tai idea. Että se lahja on jollain tapaa lahjan saajan persoonalle sopiva. Siinä on joku idea/lahjan saaja on toivonut sitä. 

On tyhmää, jos lahjan antamisesta tehdään jotain kilpavarustelua, jolla leuhkitaan toisille. 

Vierailija

Kummityttöni saa 500  euroa yo-lahjaksi. Minulla on varaa siihen ja nuorella on tarvetta rahalle, kun muuttaa opiskelemaan. En ymmärrä, miksi en ilahduttaisi häntä, jos minulla on siihen mahdollisuus. Omat lapset on saaneet kummeilta 200 - 1000 e, joten en pidä tuota mitenkään kummallisena tapana. Tosin omat kaverit aikoinaan ihmetteli, miksi meillä valittiin lasten kummeiksi muita kuin kavereita eli 10-20 vuotta meitä vanhempia tai nuorempia  sukulaisia. No ihan siksi, että kun kummilla itsellään ei ole pieniä lapsia, niin kummius on erilaista.

Ai niin, 2 vuotta sitten amiksesta valmistunut kummipoika sai hänkin 500 e lahjaksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Mutta yo-juhlien jälkeen katson, että velvollisuuteni lahjoa kummilapset päättyy. Siksi aion antaa yo-juhlissa hieman isomman summan.

No kyllä sun pitää vielä häälahja antaa.

Vierailija

Kyllä itse ainakin haluamme antaa kummilapsille kunnon lahjarahan. Ei tietenkään mitään överiä, mutta tyyliin peruskoulun päättämisestä 100 euroa ja toisen asteen koulusta 200 euroa. Itse sain kymmenentuhatta markkaa ylioppilaslahjarahaa aikanaan sukulaisilta 1990-luvulla ja käytin sitä kassaa sitten säästeliäästi ja kiitollisena opiskeluaikana. Ei se rahalahja ole kaikki kaikessa, mutta jos itsellä on mahdollisuus antaa sellainen summa, niin mikä ettei. Yhdelle kummilapsille en valitettavasti voi lahjoja antaa vastaavasti, koska hänen äitinsä katkaisi lapsenkin välit sukuumme erotessaan ja on uhkaillut väkivallalla, jos lahjoja yritämme antaa. Sielläpä elelköön sitten persaukisena, kuten tekee.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla