12 laudaturin ennätys - lukio käyty neljässä vuodessa ja yo-kirjoitukset kolmessa osassa

Yksi ongelma tässä pääsykokeiden poistamisessa on, että  entistä nuorempana joutuu arvioimaan sen, mitä tulevaisuudessa haluaa opiskella. Olen kuullut monen valinneen lukion aikanaan myös siksi, että se mahdollisti sen, että saattoi rauhassa miettiä, että mihin itse hakeutuu opiskelemaan sen jälkeen. Näin siitä huolimatta, että usein huomaa, että valitaan lukioon meneminen kun taas ammattikouluun, ikäänkuin joudutaan, jollei minnekään muualle päästä.   

Toisaalta pääsykokeet myös mittaavat sitä kenellä on motiivaatiota ja halua opiskella juurikin kyseistä alaa. Opiskelu paikkaa ei valita vain siksi, että sisäänpääsy on helppoa.

Valmennuskurssien olemassa oloa tuskin voimme kieltää. Jos valmennuskurssit keskittyvät nyt lähinnä pääsykokeisiin prässäämiseen, niin olen erinomaisen varma, että jos jatko-opiskelupaikka on tulevaisuudessa enempi riippuvainen ylioppilastutkinnon arvosanoista, niin valmennuskurssit siirtyvät niiden perässä. Toisin sanoen jos pääsykokeet poistuisvat, niin entistä useampi valmennuskurssi keskittyisi -tekemään bisnestä- pelotellen, että jollet käy heidän valmennuskurssiaan, niin et voi kirjoittaa ylioppilaaksi niin hyvin, että voisit saada jatko-opiskelupaikan...  Ts. ssamaan tapaan kuin nyt kun kohde ryhmänä on jatko-opiskelupaiaksta kilpailevat. Eli valmennuskurssi toiminta laajenisi entisestään. - Sellaista mahdollisuutta, jossa opiskelija tai yleisemmin yksilö ei saisi käyttää ulkopuolista apua pärjätäkseen opinnoissa/ saavuttakseen jatko-opiskelupaikan pidän mahdottomana. - Toiset voivat saada sitä kotijoukoilta, toiset joutuvat pärjäämään omin avuin ja kenties ostamaan apua enempi ulkopuolelta. Jos ja kun katsoo ketä yliopistoissa opiskelee, niin kyllä huomattavan osan vanhemmat, tai ainakin toinen vanhemmista on opiskellut myös aikanaan korkeakoulussa/ yliopistossa. Mikä mahtaisikaan olla vanhempien vaikutus nuoren opiskeluvalintohin jos jo lukion ensimmäisellä täytyisi valita ne oppiaineet, joihin täytyisi erityisesti panostaa saadakseen haluamansa opiskelupaikan? Toki varmasti moni ns. paremmin perillä oleva tietää jo lukion ekalla, mihin tähtää, mutta ei missään -nimessä kaikki; monella on vain haavekuvia, jostain sinne päin olevasta.     

Unohdatte nyt, että korkeakouluihin voi hakea myös ammattikoulusta. Mitenkäs tämä yo todistuksen perusteella valitseminen ja pääsykokeiden poistaminen palvelee tätä kohderyhmää?

Nythän lukiokoulutuksen suoritusaika ollaan rajaamassa siihen kolmeen vuoteen.

Kokoomuksen äänestäjä

Vierailija kirjoitti:

Unohdatte nyt, että korkeakouluihin voi hakea myös ammattikoulusta. Mitenkäs tämä yo todistuksen perusteella valitseminen ja pääsykokeiden poistaminen palvelee tätä kohderyhmää?

Harvalla ammattikoululaisella on minkäänlaisia valmiuksia yliopisto-opintoihin. Amislaisille oma hakuväylä ja oma säälikiintiö, siinä ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Unohdatte nyt, että korkeakouluihin voi hakea myös ammattikoulusta. Mitenkäs tämä yo todistuksen perusteella valitseminen ja pääsykokeiden poistaminen palvelee tätä kohderyhmää?

Sinne on tulossa vastaava valtakunnallinen tasokoe nimenomaan näistä lukuaineista. Se rinnastetaan yo-tutkintoon ja on vaatimuksiltaa suunnilleen samanlainen, mutta käsittää vain 4 ainetta, joista äidinkieli on ainoa pakollinen. Tosin sen jälkeen ei ammattikoulusta mennä yliopistoon kuin poikkeustapauksena, koska harva saa tarpeeksi pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Kyllä nämä lahjakkaat nykynuoret meidän dinosaurusten saavutuksen päihittävät. Heidän mahdollisuutensa tietovaraston keräämiseen on ihan toinen kuin meillä muinaismuistoilla. Ovat laudaturinsa ansainneet!

t. 6 laudaturia vuodelta 1977

6 ällää 1977 voi nykyään olla 6 eximiaa, jos ne ällät ei olleet tarpeeksi vahvoja.

Rajattiin muistaakseni siten, että 80% vanhoista ällistä vastaa nykyään eetä.

Onko noista sadan ällän kirjoittajista ikinä kuultu mitään lukion jälkeen? Siis onko niistä tullut huippijuristeja, poliitikkoja, päätoimittajia, yritysjohtajia jne. joita näkyisi usein missään?

Tästä kaverista oli juttua useammassakin mediassa ja jos juttuihin perehtyi, niin jo viime keväänä hän kirjoitti kuusi ainetta, viime syksynä neljä ja nyt keväällä vielä kaksi. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, millainen kurssimäärä hänellä on, varmasti suurempi kuin minimi 75. Juuri tuon suuren kurssimäärän takia hän lienee opiskellut neljä vuotta. Opiskelupaikkakin oli jo valmiina todistuksen perusteella: Aalto yliopisto ja siellä matematiikka ja fysiikka eli turha pelko, että hän "tuhlaisi" lahjojaan luokanopettajakoulutukseen. Tosin en ole sitä mieltä, että siinäkään valinnassa lahjat menisivät hukkaan. On van koululle ja oppilaille eduksi, jos opettaja on monipuolisesti lahjakas.

Terv. yhden ällä ylioppilas vuodelta kilpi ja miekka.

Olisiko niin että lukio on käyty neljässä vuodessa sen takia että saa kaikki tarpeelliset kurssit että voi kirjoittaa sen 12 ainetta, eikä sen takia että on ollut ns laiska...

Vierailija kirjoitti:

Onko noista sadan ällän kirjoittajista ikinä kuultu mitään lukion jälkeen? Siis onko niistä tullut huippijuristeja, poliitikkoja, päätoimittajia, yritysjohtajia jne. joita näkyisi usein missään?

On esim. Jyrki Katainen.

Näennäisesti ottamatta huomioon taloudellisia resursseja ajatellen aktiivinen kielten opiskelu tulisi aloittaa jo entistä varhaisemmassa iässä, tarjota siihen mahdollisuus (pienemmilläkin paikkakunnilla). Tämäkin heppu kirjoitti käsittääkseni neljä kieltä (tosin kaksi lyhyttä). Se on helpompaa ja sitten voi keskittää ja kohdentaa sen energian ja ajan varhaisemmassa iässä muualle.

Vierailija kirjoitti:

Onko noista sadan ällän kirjoittajista ikinä kuultu mitään lukion jälkeen? Siis onko niistä tullut huippijuristeja, poliitikkoja, päätoimittajia, yritysjohtajia jne. joita näkyisi usein missään?

En tiedä, mutta veikkaan että useimmat näistä peruskoulu- ja lukioaikojen "tähdistä" kouluttautuvat jollekin tusina-alalle tai muutoin vajoavat keskinkertaisuuteen. Oman kouluni huipputason suorittajat (tytöt) ovat valinneet etupäässä matalapalkkaisia sote-aloja. No, yhden lääkärin kyllä tiedän, mutta hän olikin mallia "toiseksi paras".

Todennäköisimmin huippu-ihanmikätahansa tulee ihmisestä, jolla on hieman epätasainen kykyprofiili tai jotenkin eksentrikko tai oman tiensä kulkija. Esimerkiksi sellainen joka pärjää todella hyvin yhdessä aineessa, mutta keskinkertaisesti muissa. Pedanttius, ahkeruus ja ankara suorittamismentaliteetti eivät tee kenestäkään menestyjää, vaikka niillä ominaisuuksilla pärjää suomalaisessa peruskoulussa. Erittäin perfektionistinen ja "kiltti" ihminen ei myöskään kestä työelämän paineita vaan flippaa, siksi he ovat luullakseni onnellisempia lähihoitajina kuin yritysjuristeina.

Kokoomuksen äänestäjä

Muistakaa että menestyvän nuoren takana on vahva tukeva perhe. Mistään tyhjiöstä eivät synny yleisurheiluharrastukset ja musiikillinen osaaminen. Äiti ja/tai iskä on vienyt lapsen jo pienestä harrastamaan. Mitenkään puuttumatta alkuperäiseen uutiseen, tässä nähdään miten tärkeää lapselle on vanhempien tuki sekä valveutuneisuus. Omalle lapselle aion antaa parhaat eväät maailmaan vaikka joutuisin sen eteen itkemään verta. Kahden alkoholistivanhemman lapsena joka kirjoitti lukiosta kohtuulliset paperit ja kamppaili seuraavan vuosikymmenen terapiassa ja itseään etsien, tiedän miten vaikeaa on nousta vaikeista lähtökohdista ylös. Mutta se on mahdollista. Kävin maisteritutkinnon yli kolmikymppisenä. Myöhään kyllä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! C-lyhyellä matikalla ja nyt keski-ikäisenä teen matemaattisesti haastavaa asiantuntijatyötä. Vaikka minulle sanottiin että olen surkea matikassa enkä tajua mitään (opettajat). En juo, harrastan ja haluan samaa lapselleni.

Kaikenlainen menestys on hienoa mutta hienompaa on se että ympärillä on rakastavia ja välittäviä, eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Ottakaa pienten lasten vanhemmat tästä opiksi ja muistin virkistykseksi. Muistakaa myös että on paljon lapsia joiden koko lapsuus menee hukkaan vanhempien ongelmien takia eivätkä he saa esille suurinta tähteään. Tällaisten urheiden jaksavien lasten tähteä haluaisin kiillottaa myös!

Miksihän näin fiksu kaveri haluaa mennä armeijaan

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaaksi 20-vuotiaana, todennäköisesti armeija/siviilipalvelus käytävä, opinnot pääsee aloittamaan luultavasti 21-vuotiaana

Samaan aikaan muualla maailmassa on jo kandidaatin tutkinto suoritettuna, joillakin jo maisterin tutkintokin. Esimerkiksi Venäjällä moni aloittaa yliopisto-opiskelut jo 17-vuotiaana. Suomessa valmistutaan lähes kolmekymppisinä ja sitten ihmetellään kun mm. syntyvyys laskee koko ajan.

Itse valmistuin maisteriksi 22-vuotiaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaaksi 20-vuotiaana, todennäköisesti armeija/siviilipalvelus käytävä, opinnot pääsee aloittamaan luultavasti 21-vuotiaana

Samaan aikaan muualla maailmassa on jo kandidaatin tutkinto suoritettuna, joillakin jo maisterin tutkintokin. Esimerkiksi Venäjällä moni aloittaa yliopisto-opiskelut jo 17-vuotiaana. Suomessa valmistutaan lähes kolmekymppisinä ja sitten ihmetellään kun mm. syntyvyys laskee koko ajan.

Itse valmistuin maisteriksi 22-vuotiaana. 

Sitten tein toisen maisterintutkinnon valmiiksi 23-vuotiaana. Hölmöyttäni haksahdin vielä palaamaan takaisin yrityselämästä väittelemään tohtoriksi.

Jos voisin valita uudestaan, en opiskelisi niin paljon. 

Ilmeisen lahjakas kaveri. Tuollaisilla tuloksilla täytyy olla jonkinlainen valokuvamuisti yms.

Mutta noin yleensä olen myös sitä mieltä että lukiossa on turha istua neljää vuotta ja viilata yo-arvosanoja kirjoittelemalla samoja aineita useaan kertaan. Niillä ei tosiaan ole mitään merkitystä sen jälkeen kun on jatko-opintoihin päässyt, eikä ne ole myöhemmin mikään näyttö älykkyydestä tai osaamisesta. (vaikka jotkut kympin tytöt saattaakin näin uskoa ja vielä kymmenen vuotta myöhemmin mainostaa laudatureitaan) Myöhempi osaaminen ja menestys on kuitenkin aina oma näyttönsä ihan erikseen ja aina tuoreempi näyttö kuin menneet yo-arvosanat.

Pääsykokeita ei saa mielestäni myöskään poistaa, koska monilla aloilla tarvitaan ihan erilaista osaamista, sellaista mitä lukiossa ei opi. Ja sitä osaamista pitää osata etsiä pääsykokeissa sekä myös oikenlaista taipumusta alalle. Sellaiset alat on tietenkin ihan erikseen jossa opiskelu on ikään kuin  jatkoa lukioaineille, esim. vaikkapa tuo matematiikka ja fysiikka, kemia yms. Ja aina pitää olla mahdollisuutta uuteen alkuun vähän vanhempanakin, eikä se uusi alku saa lähteä siitä että pitää alkaa korottelemaan vanhoja yo-arvosanoja jotta pääsisi opiskelemaan jotain alaa missä lukio-osaamisella ei ole juuri merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:

- Totta. yhteenkään kauppakorkeaan, lääkikseen tai oikikseen ei pääse pelkillä papereilla/ yo -tutkinnolla. - Toki mitä paremmat arvosanat on kirjoittanut, niin suhteessa sitä vähemmän tarvii saada itse pääsykokeista pisteitä. Mutta voinee kysyä, pitäiskö yo-arvosanoille antaa nykyistä paljon enemmän arvoa valinnoissa. Kärjistäen, koska lopullinen vainta on lähes kaiklle aloille kiinni pääsykokeen tuloksista  on teoriassa mahdollista, että yliopistolta saa paikan se ammattikoulusta valmistunut "mammapalstan kauhu" mopo-poika / sidukkapissis  ja n. Laudaturia  kirjoittanut sankari-ylioppilas  jää vaille opiskelupaikkaa, Epätodennäköistä, mutta mahdollista.   

Itse asiassa Vaasan yliopiston kauppatieteelliseen tiedekuntaan on olemassa erillisvalinta, jossa pelkkien yo-arvosanojen perusteella voi päästä opiskelemaan tiettyjä pääaineita. :) Terveisin tuleva KTM (toivottavasti) vuosimallia 2017, joka ei ole päivääkään lukenut pääsykokeisiin.

Sivusta monien kavereiden pääsykoetuskailua seuranneena täytyy kyllä todeta, että pääsykoerumba ja mahdolliset välivuodet on kyllä aikamoista voimavarojen tuhlausta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Tiedä sitten mikä olisi oikeudenmukainen ja tehokas tapa järjestää jatko-opiskeluihin hakeutuminen, mutta itse olen ollut todella tyytyväinen siihen, että lukiossa tehty työ palkittiiin suoraan opiskelupaikalla.

Tämä nyt ei sinänsä liittynyt ketjun aiheeseen, joten todettakoon vielä loppuun, että 12 ällää oon kyllä melkoisen upea suoritus! Onnea vain tuoreelle ylioppilaalle. :)

Elfving on ruotsalainen nimi ja siinä ei lausuta f-kirjainta, verrattavissa nimeen Dufva, missä ei myöskään kuulu lausua f-kirjainta, ne toimivat ainoastaan kirjoitusmerkkeinä, mutta eivät kuulu ääntämisessä. Kuulostaa todella koomiselta Suomessa noiden nimien  väärin lausuminen.

"Itse asiassa Vaasan yliopiston kauppatieteelliseen tiedekuntaan on olemassa erillisvalinta, jossa pelkkien yo-arvosanojen perusteella voi päästä opiskelemaan tiettyjä pääaineita. :)"  ... - Ahaa. - Kiitos kun kerroit. - Yleensähän ottaen kärjistäen vain perinteisesti "poikien -aloiksi mielletyille aloille e. matemaattis /- teknisille aloille on saatettu tarjota opiskelupaikkaa heille, jotka ovat kirjoittaneet tietyistä aineista "tarpeeksi hyvin" ja toki silloinkin ja aivan ymmärrettävästi kirjoittanut "oikeat" aineet. (Mutta ei kai kukaan kuvitellutkaan, että pääsyyn riittäsi jos olisi kirjoittanut lähinnä vain vaikka pelkkiä vieraita kieliä).  - Vaan mahtaako Vaasan yo -arvosanoilla tapahtuvaan hakuun riittää mistä tahansa aineesta kirjoitet tarpeeksi hyvät arvosanat?  

 - Harmillista ja mielestäni vahingollista /tietämättömyyttä  osoittaa se, että monet saattavat suhtautua edellä mainittuihin yksinkertaistaen matemaattis/ -teknisiin tieteisiin vähätellen tai peräti, jotenkin halveksien ja tai ainakin kummeksuen tyyliin, että jos oikeasti olet niin tai noin lahjakas/ fiksu  sekä osaava  että kykenevä kun kirjoitit siitä ja tuosta "L":t, niin mikset hakenut tai hae lääkikseen?  -tai opiskelemaan rahoitus/ tuotantotaloutta? ja tai vaikka oikikseen??  Ikäänkuin meidän kaikkien haave jostain kumman syystä olisi aina ja alituisesti vain kuuluva seuraavaan kolmikkoon lääkis/ kauppakorkea / oikis ja kaikki muut olisivat enempi vähempi vara-vaihtoehtoja.