Nyt olisi aina muuttaa ruokailutottumuksia. Ylipainoa hurjat 40kg.

Nahkasi tulee roikkumaan. Ja pahasti. Itselle kävi samoin, ja tunnen oloni todella petetyksi. Läskinä näytin paremmalta.

Säännölliset ateria-ajat, kasviksia, marjoja, hedelmiä, terveellisiä, kemiallisesti prosessoimattomia rasvoja, välttämättömiä rasvahappoja, kuitua, vettä juomaksi...

Ravintoarvoltaan täysipainoisen ruoka hillitsee osaltaan makean ja höttöruoan himoa.

Liikuntaa ja riittävästi unta 😉

Hyviä vinkkejä tässä ketjussa :)

Ota sieltä tarmoa ja voimaa elämäntaparemonttiisi 😄

Iloa, tsemppiä, innostusta ja oikein ihanaa kesää sinulle 💛

Mulla kans sulamo toiminut. Arvioin ennen syömiseni paljon vähemmäksi mitä se todellisuudessa oli. Nyt merkinnyt kaikki syömiset ja liikunnat tarkkaan ylös, näkee selvästi missä mennään. Ei tartte arpoa. 6 kk lähtenyt 7kg, vielä 2kg tavoitteeseen mikä on 55kg. Olen 160/53v.

Älä ainakaan aloita mitään dieettiä! Jos haluat laihtua, tee yksi muutos kerrallaan. Tarkastele syömisiäsi ja liikkumisiasi: onko sinulla säännöllinen ateriarytmi? Syötkö joka aterialla proteiinia ja kasviksia? Juotko tarpeeksi?

.

Todennäköisyys pysyvään painonpudotukseen kasvaa, jos hakeudut johonkin ryhmään (mm. terveydenhuollossa niitä).

.

Itseäni harmittaa, että olen saanut joskus päähäni alkaa dieetille. Koko hel*etin dieetti suisti nälänsäätelyn yms. perseelleen ja johti loppujen lopuksi sairaalloiseen lihavuuteen. Ennen ekaa dieettiä olin normaalipainoinen. Itse hakeuduin lopulta lihavuusleikkaukseen (ylipainoa oli 40 kg), koska ilman sitä todennäköisyys päästä lihavuudesta lopullisesti on aika mitätön. Eihän se lihavuusleikkauksenkaan ole itsestään selvää, että lihavuudesta pääsee lopullisesti. Enää en kuitenkaan ikinä dieettaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vastaus kuulostaa järkevälle,totta joka sana. Mietin että onko kaikki herkut pistettävä pannaan vai voiko esim joskus ostaa jäätelökopista jäätelön tai kylässä pullan? Tyylii. Kerran viikossa?

Sallit itsellesi yhden herkun viikossa ja herkkupäivän jokaisesta pudotetusta kymmenestä kilosta.

Namipala, kun oppii antamaan tassua?

Vai josko sittenkin opettelisi uusia nautintotapoja ruuan sijaan? Esim. urheilusta saatu mielihyvä kestää paljon kauemmin kuin syömisestä saatu.

Hei tosi hyviä vinkkejä, huippua!! Usein mieli on niin malttamaton että olis laihduttava heti eikä kohta😂 mutta tiedostan tuon että hitaasti hyvä tulee. Ja juu, syitä on ollut monia...tunnesyöminen on se juttu, ensin oli masennus ja siitä toivuttuani ihan vaan iloon,lohdukkeeksi, juurikin kun aurinko paistaa tyylii...tiedän! Työ, arki ja yksin lapsen kanssa vie voimat ja sit on niin mielellään käpertynyt vain sohvalle pullapitko kainalossa meinigillä, mutta nyt tuo lapsikin on jo isompi ja olen ymmärtänyt unen tärkeyden. Lenkkeily on mukavaa,jooga ja zumba myös. Pidän liikunnasta mutta se raahautuminen sinne harrastukseensa,siinä onkin taas yksi haaste lisää. En kuitenkaan halua olla näin iso enää...nuorikin vielä olen...hetken ;) ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vastaus kuulostaa järkevälle,totta joka sana. Mietin että onko kaikki herkut pistettävä pannaan vai voiko esim joskus ostaa jäätelökopista jäätelön tai kylässä pullan? Tyylii. Kerran viikossa?

Sallit itsellesi yhden herkun viikossa ja herkkupäivän jokaisesta pudotetusta kymmenestä kilosta.

Namipala, kun oppii antamaan tassua?

Vai josko sittenkin opettelisi uusia nautintotapoja ruuan sijaan? Esim. urheilusta saatu mielihyvä kestää paljon kauemmin kuin syömisestä saatu.

Sanoisin, että herkkuja ei kannata demonisoida. Totaalikieltäytyminen saattaa toimia, ja ajan myötä ne pahimmat himot saattavat laantua. Toisaalta kieltäminen saattaa pahentaa ahmimista, eli juuri ajaa siihen pakonomaiseen ähkyherkutteluun. Minulle toimi parhaiten herkuttelu 2-3 kertaa viikossa, pienissä määrin (eli vaikkapa 1 pulla tai leivos, 1 jäätelö, hieman suklaata, vähän sipsiä...). Määrällisesti isompaa herkuttelua harrastan huomattavasti harvemmin, eikä sellaiselle oikeastaan ole enää edes tarvetta. 

Ei myöskään kannata asettaa herkkuihin mitään kovin isoja tunnesidoksia. Joskus tietysti raskaan työpäivän jälkeen tuntuu ihan loistosuunnitelmalta hakea pitsa, eikä siinä ole mitään pahaa. Siinä pidemmän päälle voi olla, jos ruoka käy palkinnoksi tai lohdukkeeksi tilanteessa kuin tilanteessa. 

Ja mikä tärkeintä: en suosittele herkkukikkailua, eli tasapainoisesta syömisestä pihistelemistä sen toivossa, että voisi illalla herkutella vähän enemmän. Juuri se niukka ruokavalio ajaa ylenmääräiseen herkutteluun! Mieluummin niin, että syö pääsääntöisesti terveellisesti ja tasaisesti, ja herkuttelee hieman kun se on paikallaan - ei niin, että syö aina ajoittain raivoterveellisesti, aina ajoittain ihan liian vähän ja välillä ihan liikaa herkkuja.

Terv. 10 kiloa laihduttanut

Hei! Itse pudotin 20kg aikoinani kun olin ylipainoinen. Tässä vinkkejä, jotka toimivat omalla kohdallani! :)

- Syö paljon vihanneksia ja hedelmiä! Saat paljon kivennäisaineita, vitamiineja, kuituja yms. Hedelmä on myös tosi hyvä välipala! Jos elokuvan aikana haluaa napostella niin syö miniporkkanoita ja hummusta tai vaikka viinirypäleitä ja marjoja.

- Vältä öljyn lisäämistä kaikkeen. Pienessä määrässä öljyä voi paistaa ruokaa, mutta öljyä kannattaa vähentää. Pienessä tilavuudessa tiheästi kaloreita.

- Älä syö 1200 kaloria päivässä. Niin kovasti kuin tekisi mieli pudottaa kaikki paino yhden kuukauden aikana, kannattaa aluksi keskittyä terveeseen elämäntyyliin ja paino putoaa siinä samalla. Nainen tarvitsee päivittäin keskimäärin riippuen aktiivisuudesta noin 2000 kaloria päivässä. Jos vähennät syömisen minimiin, jossain vaiheessa ahmit kaikki herkut kaapista ja sittenhän vasta on huono olo.

- Vähennä huonoja rasvoja ylipäätään (esim punainen liha, voi, maitotuotteet, kananmunat jne) ja korvaa ne hyvillä (pähkinät, avokadot, siemenet, oliiviöljy pienissä määrin)

- Älä ala hyvin vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle. Hyvät hiilihydraatit, kuten tumma riisi, hedelmät, perunat, juurekset jne ovat terveellisiä ja tärkeitä!!

- Tee itse mahdollisimman paljon ruokaa kotona, vähennä ulkonasyömistä

- Jätä pois limsat ja turhat mehut. Itsepuristettua appelsiinimehua voi juoda silloin tällöin, mutta muuten pyri pitäytymään vain veden juomisessa.

- Jos lempiruokasi ovat epäterveellisiä ruokia, niin pyri tekemään terveellisiä versioita niistä! Tämä auttoi minua hirveästi! 

- Ei tarvitse heti alkaa harrastamaan todella raskasta liikuntaa. Jos aikaa on arkipäiväisin vähän niin käytä kehoasi siirtyessä paikasta toiseen. Pyöräile töihin autolla ajamisen sijaan. Kävele paljon.

- Vähennä suolan käyttöä. Sen sijaan, että kaadat sitä suoraan ruokaan, ripottele lopuksi päälle hiukan tarvittaessa. Liiallinen suola turvottaa.

- Kuitupitoiset ruuat ovat hyviä! Aamulla tee vaikka kaurapuuroa ja lisää päälle marjoja, banaania ja hiukan vaikka vaahterasiirappia tai pähkinävoita.

- Itse tein töihin eväät, esimerkiksi täysjyväleipää, jonka välissä hummusta, kasviksia jne ja sitten pari hedelmää mukaan sen kanssa.

- Älä näännytä itseäsi!! Rakasta itseäsi, välitä itsestäsi, syö terveellisesti, säännöllisesti, ja tarpeeksi. Syö kunnes olet kylläinen, mutta oikeita ruokia. Jos tulee nälkä, niin syö, mutta terveellisesti. Pistä terveytesi etusijalle, ja takaan että paino putoaa! Syö reipas aamupala, kevyt lounas, välipala, päivällinen ja kevyt iltapala. Varmista, että saat kuitenkin tarpeeksi energiaa. Joinakin päivinä saa herkutella, älä kokonaan kiellä itseltäsi herkkuja. Ota vaikka yksi päivä viikossa, jolloin saat syödä vaikka kaksi herkkua. 

Tsemppiä! :) 

Vierailija kirjoitti:

6 vastaus kuulostaa järkevälle,totta joka sana. Mietin että onko kaikki herkut pistettävä pannaan vai voiko esim joskus ostaa jäätelökopista jäätelön tai kylässä pullan? Tyylii. Kerran viikossa?

Jos herkut on ongelma niin nuo kerta viikkoon herkuttelut johtaa usein sortumiseen, eli tee kuten minä ja jätä kokonaan. Terv. -25kg, enää 5kg normaalipainoon.

Kuinka monta yläpeukkua voisi kerrallaan antaa 28:lle? Loisto-ohjeet. :>

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vastaus kuulostaa järkevälle,totta joka sana. Mietin että onko kaikki herkut pistettävä pannaan vai voiko esim joskus ostaa jäätelökopista jäätelön tai kylässä pullan? Tyylii. Kerran viikossa?

Jos herkut on ongelma niin nuo kerta viikkoon herkuttelut johtaa usein sortumiseen, eli tee kuten minä ja jätä kokonaan. Terv. -25kg, enää 5kg normaalipainoon.

Onko tämä mielekästä näin niin kuin yleisesti ajatellen? Kun miettii, että kiusauksia ja tilaisuuksia herkutella tulee kuitenkin paljon: yllättäviä kahvitteluja, pullakahveja sukulaisilla, valmistujaisjuhlia, joulupäivällisiä... Mietin, kuinka mielekkäältä pidemmän päälle tuntuu sellainen elämä, johon eivät kuulu herkut lainkaan. (En siis kyseenalaista sinun ratkaisujasi, hienoa jos toimii!) 

Toki määrien vähentäminen kuuluu asiaan, ja ehkä myös näkökulmien muuttaminen: itse syön enää hyvin harvoin ennen niin voittamattomiksi kokemiani herkkuja, ja karkkeina menee tätä nykyä enemmän esim. banaanilastut ja jogurttirusinat, sipsien tilalla pääsääntöisesti dippikasvikset. Kevyempikin herkku voi olla vallan sopiva, vaikka toki aivojen huijaaminen siten, että pikkuporkkanat korvaisivat tyystin vaikkapa suklaan, voipi olla vähän liian iso haaste.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vastaus kuulostaa järkevälle,totta joka sana. Mietin että onko kaikki herkut pistettävä pannaan vai voiko esim joskus ostaa jäätelökopista jäätelön tai kylässä pullan? Tyylii. Kerran viikossa?

Jos herkut on ongelma niin nuo kerta viikkoon herkuttelut johtaa usein sortumiseen, eli tee kuten minä ja jätä kokonaan. Terv. -25kg, enää 5kg normaalipainoon.

Onko tämä mielekästä näin niin kuin yleisesti ajatellen? Kun miettii, että kiusauksia ja tilaisuuksia herkutella tulee kuitenkin paljon: yllättäviä kahvitteluja, pullakahveja sukulaisilla, valmistujaisjuhlia, joulupäivällisiä... Mietin, kuinka mielekkäältä pidemmän päälle tuntuu sellainen elämä, johon eivät kuulu herkut lainkaan. (En siis kyseenalaista sinun ratkaisujasi, hienoa jos toimii!) 

Toki määrien vähentäminen kuuluu asiaan, ja ehkä myös näkökulmien muuttaminen: itse syön enää hyvin harvoin ennen niin voittamattomiksi kokemiani herkkuja, ja karkkeina menee tätä nykyä enemmän esim. banaanilastut ja jogurttirusinat, sipsien tilalla pääsääntöisesti dippikasvikset. Kevyempikin herkku voi olla vallan sopiva, vaikka toki aivojen huijaaminen siten, että pikkuporkkanat korvaisivat tyystin vaikkapa suklaan, voipi olla vähän liian iso haaste.

Ohis

Ja montako kiloa sinä olet laihduttanut? Tai ollut sokerikoukussa? En puhunut mitään loppuelämästä, puhuin laohduttamisesta. Kun ylipainoa on 40kg ja muu syöminen tuntuu olevan kunnossa, niin tarkoittaa sitä että herkkuja menee ja paljon. Meni mullakin, tiedän tunteen. Siksi sanonkin että ei mitään herkkuja laihdutuksrn alkumetreillä, jos kerta viikkoon herkuttelee niin ajattelitko että jaksaa 40kg tiputtaa? Aikaa menee, kun herkkupäivä stoppaa hyvän pudotuksen. Alussa siis herkut pois, sokerikoukusta on päästävä! Kunhan alkaa olla useitä kiloja poissa niin sitten vaikka herkutella kerran kuukaudessa tjtn. Ei todellakaan viikossa. Nyt kun itsellä 5kg normipainoon herkuttelen kun siltä tuntuu. Eli juhlissa yleensä, kotiin en näe mitään tarvetta herkkuja ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6 vastaus kuulostaa järkevälle,totta joka sana. Mietin että onko kaikki herkut pistettävä pannaan vai voiko esim joskus ostaa jäätelökopista jäätelön tai kylässä pullan? Tyylii. Kerran viikossa?

Jos herkut on ongelma niin nuo kerta viikkoon herkuttelut johtaa usein sortumiseen, eli tee kuten minä ja jätä kokonaan. Terv. -25kg, enää 5kg normaalipainoon.

Onko tämä mielekästä näin niin kuin yleisesti ajatellen? Kun miettii, että kiusauksia ja tilaisuuksia herkutella tulee kuitenkin paljon: yllättäviä kahvitteluja, pullakahveja sukulaisilla, valmistujaisjuhlia, joulupäivällisiä... Mietin, kuinka mielekkäältä pidemmän päälle tuntuu sellainen elämä, johon eivät kuulu herkut lainkaan. (En siis kyseenalaista sinun ratkaisujasi, hienoa jos toimii!) 

Toki määrien vähentäminen kuuluu asiaan, ja ehkä myös näkökulmien muuttaminen: itse syön enää hyvin harvoin ennen niin voittamattomiksi kokemiani herkkuja, ja karkkeina menee tätä nykyä enemmän esim. banaanilastut ja jogurttirusinat, sipsien tilalla pääsääntöisesti dippikasvikset. Kevyempikin herkku voi olla vallan sopiva, vaikka toki aivojen huijaaminen siten, että pikkuporkkanat korvaisivat tyystin vaikkapa suklaan, voipi olla vähän liian iso haaste.

Ohis

Ja montako kiloa sinä olet laihduttanut? Tai ollut sokerikoukussa? En puhunut mitään loppuelämästä, puhuin laohduttamisesta. Kun ylipainoa on 40kg ja muu syöminen tuntuu olevan kunnossa, niin tarkoittaa sitä että herkkuja menee ja paljon. Meni mullakin, tiedän tunteen. Siksi sanonkin että ei mitään herkkuja laihdutuksrn alkumetreillä, jos kerta viikkoon herkuttelee niin ajattelitko että jaksaa 40kg tiputtaa? Aikaa menee, kun herkkupäivä stoppaa hyvän pudotuksen. Alussa siis herkut pois, sokerikoukusta on päästävä! Kunhan alkaa olla useitä kiloja poissa niin sitten vaikka herkutella kerran kuukaudessa tjtn. Ei todellakaan viikossa. Nyt kun itsellä 5kg normipainoon herkuttelen kun siltä tuntuu. Eli juhlissa yleensä, kotiin en näe mitään tarvetta herkkuja ostaa.

Onko sinulla tapana reagoida kysymyksiin noin hyökkäävästi?  :o Tarkoitukseni ei tosiaan ollut väheksyä, vaan etsiä eri näkökulmia itselleni kiinnostavaan aiheeseen (kun kaikille kaikki tavat eivät toimi - ja siksi niitä näkökulmia on IMO hyvä olla).

Olen itse laihduttanut 10 kg (laihdutus jatkuu), ja suhde herkutteluun on toki ollut ongelmallinen... mutta en osaa sanoa, onko minulla ollut makeaan aivan huomattavan vaikea suhde (vaan eipä jokaisella ylipainoisella välttämättä olekaan). 

Varsinainen "herkkupäivä" teki juuri sen mitä epäilitkin, eli stoppasi hyvän laihdutuksen. Sen vuoksi herkuttelen - ehkä yllättäen - nykyään 2-3 kertaa viikossa, mutta huomattavasti pienemmissä määrin, ja sellaisia tyypilliä "mättöpäiviä" pidän hyvin harvoin. Yritän opetella heti kerrasta sellaisen elämäntavan, jolla voi elää laihdutuksen jälkeenkin, ja.. no, hyvin on mennyt. 

Mutta silti ehkä isompi rooli on ollut syödä muuten terveellisesti ja tasaisesti, ettei esim. liian niukka syöminen aja herkuttelemaan. Kun tuo on kunnossa, herkutteluille ei oikeastaan ole mitään pakonomaista tarvetta. :)

 

Kun ylipainoa on noin paljon, se usein kielii jostakin syvemmästäkin ongelmasta, kuin siitä, että tykkää herkuista. En sano, että sinun kohdallasi se välttämättä olisi näin, mutta monen (kuten itseni) kohdalla kyllä. Sitten, kun sain elämän muutoin hallintaan (lähdin pois huonosta parisuhteesta, sain töitä jne.), alkoi elämäntapamuutoksen tekeminenkin tuntua paljon mahdollisemmalta. Kannattaa siis miettiä todellisia syitä sille, miksi kilot ovat tulleet. Näiden syiden selvittäminen tekee laihduttamisesta paljon helpompaa, koska ymmärtää syvällisemmin syyt siihen. Paljon tsemppiä sinulle ja kaikille muillekin tätä ketjua lukeville saman asian kanssa painiskeleville! :)