Mitä sanoa terapiassa, kun sanottavaa ei ole?

Kerro terapeutille että hän saa rahansa sanoit sinä jotain tai et :)

Matki eläinten ääniä.

Mitä jos sanot että susta tuntuu ettei ole mitään sanottavaa? Olisi varmaan rakentavampaa kuin se että keksit juttuja. 

Rahan tuhlausta.

Voitko lopettaa terapian?

Onko asiat loppu ja ongelmat oikeasti käsitelty vai onko nyt käsitelty vasta ne pinnalliset, helpommin käsiteltävät asiat ja ne varsinaiset ongelmat on ne, joille ei oikein löydy sanoja? Pohdi tätä terapeutin kanssa.

Voitko perua ajan? Joudut ehkä maksamaan, mutta säästäisit ajan ja vaivan, +matkat.

Anna mulle se aika. Ahdistaa, en ole nukkunut viikkoon, pakko-ajatukset pyörii päässä

Kerro psykiatrivitsejä.

Esim: Mitä lukee kyltissä psykiatrin oven yläpuolella?

"Tyytyväisyystakuu: Jos ette ole tyytyväinen, saatte 14 pvän sisällä kompleksinne takaisin"

Vierailija kirjoitti:

Anna mulle se aika. Ahdistaa, en ole nukkunut viikkoon, pakko-ajatukset pyörii päässä

Ei taida olla kovin ihmeellisiä ajatuksia, jos kuvittelet jonkun tuntemattoman henkilön pystyvän ne setvimään. Tehkää työtä oman elämänne, läheistenne ja pääkoppanne kanssa! Koko terapiakoneisto on yhtä kallista harhaa.

Ap, miksi käyt terapiassa? Onko ne syyt miksi olet hakeutunut / joutunut terapiaan jo poistuneet? Vai etkö vaan halua keskustella juuri tämän terapeutin kanssa asioistasi?

Jos terapian tarve on loppunut, lopeta terapia kokonaan. Jos ei, niin etsi toinen terapeutti tai yritä ratkaista tilanne terapeutin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi käyt terapiassa? Onko ne syyt miksi olet hakeutunut / joutunut terapiaan jo poistuneet? Vai etkö vaan halua keskustella juuri tämän terapeutin kanssa asioistasi?

Jos terapian tarve on loppunut, lopeta terapia kokonaan. Jos ei, niin etsi toinen terapeutti tai yritä ratkaista tilanne terapeutin kanssa.

Tuntuu, että tietyt syyt/ongelmat ovat poistuneet. Tuntuu myös, että tämän terapeutin kanssa tietyt ongelmat ovat tulleet esiin tai korostuneet, mutta hän ei näe kaikkea. Esim. hänen kanssaan vihaisuus on korostunut, koska alussa hän edusti minulle osittain isääni. Nyt terppa olettaa, että olen kaikissa tilanteissa ja ihmissuhteissa haastaja ja kapinallinen, vaikka enemmänkin ongelmani on liika miellyttäminen ja alistuminen. Tämä tulee enemmän esiin naisten kanssa, olen nausvaltaisella alalla. Mietin, tulisiko tuo ominaisuus enemmän esiin naisterapeutin kanssa, mutta miehen kanssa on tullut seinä vastaan.

Terapeutti ei tiedä minusta paljoakaan, koska samat asiat ovat toistuneet ja toiset eivät ole tulleet esiin lainkaan. Ikävuodet 0-12 on käyty tarkkaan läpi, mutta ei tiedä nuoruudesta ja varhaisaikuisuudesta juuri mitään. Joskus olettaa asioita. Olen 34, niin tuossa on 20 vuotta pimeää välissä. En vain voi aloittaa niistä, liian vaikeaa.

Sano nuo. Miten se voi sua auttaa, jos on 20 vuoden aukko tiedoissa.. Pelottavaa, että edes yrittää.

Ala vain puhua, älä mieti tai sensuroi. Ala vaikka puhua siitä, mitä teit eilen tai olit tekemättä, miltä se susta tuntui, mitä olisit halunnut tehdä mut mikä esti sinua. Kerro, että olet niin lukossa terapian suhteen, että kysyit netin keskustelupalstalta, mistä sinun kannattaisi puhua. Puhu sen hetkisistä tunnereaktioista, miltä tuntuu olla siellä terapiassa, miltä terapeutti tuntuu ihmisenä ja terapeuttina.

Tämmöiset keskustelun aloitukset ohjaavat usein jonkin isomman kysymyksen äärelle. Aina ei tarvitse puhua terapiassa "vakavaa asiaa" vaan se kevyt jutustelu on myös tärkeää tiettyjen psyykkisten mekanismien takia, joita terapia käynnistää, esim. jo mainitsemasi tunteensiirto (sijoitat isääsi liittyviä tunteita terapeuttiin).

Eikö terapiaan kuulu perusteellinen alkuhaastattelu, jossa elämänkulun päätapahtumat tulee esiin?

Ei tuo ihan "Ok" ole, kun tänne kirjoitat.

Kokeile naista?

Oli sanottavaa av:lla, olet siis terapian tarpeessa

Vierailija kirjoitti:

Eikö terapiaan kuulu perusteellinen alkuhaastattelu, jossa elämänkulun päätapahtumat tulee esiin?

Kuuluu, paitsi Porvoon mtt:ssa ei.

Yksityiset saattaa jättää haastattelun välistä, jos on psykodynaamista.

Silloin juuri olet jonkin tärkeän äärellä, kun vastustat eniten.