Sukulaiset arvostelevat, koska olen hoikka

Muistan, kun olin 23-vuotiaana melko hoikka ja kävin sukulaisnaiseni luona, niin sain kuulla siltä samantyyppisiä ivallisia kommentteja. Karmea akka, en enää nykyään käy. Tosin en ole enää hoikkakaan :D Nyt ei tullut kommentteja, kun olin lihonut. Ehkä hoikkuuteni siis oli ihan vaan kateuden aihe?

Lisäyksenä vielä, että yhtenä syynä tähän sukulaisten huonoon käytökseen saattaa olla se, että he typerästi olettavat hoikkien ja terveellisesti elävien tuomitsevan ylipainoiset. Oletus on tietenkin todella typerä, koska itse en ainakaan välitä lainkaan siitä, että minkä kokoisia muut ovat, ja pidän monia ylipainoisia naisia todella kauniina. Joskus kun olin sukulaiseni luona kylässä ja kieltäydyin kohteliaasti pullasta, niin sain kommenttia, että ”tuomitsetko ja halveksutko sä kaikkia ylipainoisia potilaitakin” (olen siis hoitoalalla). Tuosta kommentista on jo vuosia, mutta se tuntui jo niin vittumaiselta, että muistan sen vieläkin. :D

T: 38

Työpaikan kahviossa aina tuputetaan pullaa keksiä leivoksia karkkia limpparia ja muuta shaissea. Olen aina vastannut etten pidä makeasta, koska en oikeasti pidä. Sama toistuu ja toistuu ja toistuu. Tekisi välillä mieli sanoa että yletön sokerilla mässäily vaikuttaa rappeuttavasti muistiin, muiden kehon ongelmien lisäksi. Onneksi saa etäillä nykyään.

Lihaskuntoni on erittäin hyvä eikä ylimääräistä ole sitten niin tippaakaan. Kaveritkin jaksoi joskus vielä sössöttää kuinka alle sata kiloiset punnitaan neuvolassa,heh heh, johon aloin vastata että yli sata kiloiset krematoriossa, niin sepä on sitten loppunut.

Tympii kun en ole ilkeä luonne ja jää aina kaiveleen kun joskus sitten tympääntyneenä sivallan takaisin. Umpioutojen ihmisten kommentit ei edes rekisteröidy, ei jaksa vaivautua.

M 178/65