Lapset kärsivät nuorista vanhemmista.

Jaa. Minulla yksi lapsi ja hänet sain 23v opiskelijana, hyvin on kaikki mennyt eikä tuntuis lapsi kärsineen.

Teinivanhemmat vie maan moraaliseen hautaan

Vierailija kirjoitti:

Ikiskö?

Vai se -75?

Olen pohtinut usein että mistä aiheutuu nykyinen ristiriita ihanteellisen lapsentekoiän suhteen. Miksi biologia ei kohtaa henkistä kypsyyttä? Ovatko nykyajan nuoret aikuiset lapsellisempia kuin aiemmat sukupolvet? Mistä se johtuu?

Itse olen ehkä sitten varhaiskypsä tai jotain kun olin ihan omillani toimeentuleva aikuinen jo parikymppisenä. Saimme toivotusti kolme lasta reilusti ennen 30 vuoden ikää eikä vanhemmuudessa ole ollut ongelmia.

Hahhah. Mun äiti sai minut kun oli 20v. Ja ihan normaali ja turvallinen lapsuus oli minulla.

Minä olen myös nuori äiti ja lapsillani on kiva koti, hyvät työssäkäyvät vanhemmat, rajat ja rakkautta. Sen myönnän että olen aika rento äiti, mutta ehkä se johtuu enemmän persoonasta.

Mun "kärsivä" lapseni on nyt siirtymässä lukion kolmoselle. Olin 21, melkein 22 kun tyttö syntyi itse asiassa parin vuoden yrittämisen jälkeen. Tein sitten vielä pari lisää. En kauheasti muista tyttöjen pikkulapsiajasta, mennyt kun sumussa. Varsinkin eka lapsi allergioineen oli hankala, heräili monta vuotta. Tein toiset kolme 34 veestä alkaen. Mulle on paljon rankempaa ollut tää aika. Nuorempana jaksoi jotenkin paljon paremmin pienillä unilla monen lapsen kanssa. Mutta vanhemmiten taas musta on kuitenkin tullut varmasti parempi äiti tavallaan. Silloin nuorena harmitti kun lapsia ei saanut hoitoon juuri koskaan, sitä omaa aikaa kaipasi enemmän. Nyt vanhempana riittää hyvin kun kerran pari vuodessa saa pienet yöksi johonkin.. Eli asialla on kaksi puolta..