Lue keskustelun säännöt.
Valtaosa töistä on sellaisia, joihin ei oikeasti mitään koulutusta tarvittaisi
20.05.2016 |
Työelämää kun katsoo, niin valtaosa töistä on sellaisia, jotka vähäänkään lahjakkaampi ja elämässään aktiivinen ihminen kykenee parin viikon koulutuksen jälkeen tekemään. Tärkeintä on kyky ottaa selvää ja opetella sekä varsinkin kyky sietää painetta ja epävarmuutta.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:n pointin, vakka hienan kärjistetty onkin. Minua ihmetyttää esim.nämä laitoshuoltajan tutkinnot tms, joita vaaditaan perus siivoushommiin. Tai joku myyntiedustustyö, jossa vaaditaan väh vuoden kokemusta. Ja kaikenmaailman hygienia ja anniskelupassit, mitä vaaditaan, vaikka kyseessä olisi joku ihan lyhytkin kesäduuni. Ja tulikortit, trukkikortit... Nämä kaikki on keksitty vain helpottamaan työnantajia ja firmoja, ettei heidän tarvitse perehdyttää ja käyttää resursseja työntekijöiden kouluttamiseen. Sitten uudet duunarit laitetaan kylmiltään hommiin, vaikka tuotteet, työkalut ja käytännöt voi vaihdella tosi paljon työpaikasta riippuen. Jokainenhan tulisi perehdyttää uuteen taloon. Se on ihan sama, löytyykö taskusta joku näennäinen kurssipaperi vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Ja sitä voisi sinun mielestäsi tehdä parin viikon perehdytyksellä?
Mutta joka työhön tarvitaan joku viranomaisen määrittämä lupa tai kortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Ja sitä voisi sinun mielestäsi tehdä parin viikon perehdytyksellä?
No miten paljon se kassakoneen käyttö ja valmiin lääkepakkauksen hakeminen vaatii koulutusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pointin, vakka hienan kärjistetty onkin. Minua ihmetyttää esim.nämä laitoshuoltajan tutkinnot tms, joita vaaditaan perus siivoushommiin. Tai joku myyntiedustustyö, jossa vaaditaan väh vuoden kokemusta. Ja kaikenmaailman hygienia ja anniskelupassit, mitä vaaditaan, vaikka kyseessä olisi joku ihan lyhytkin kesäduuni. Ja tulikortit, trukkikortit... Nämä kaikki on keksitty vain helpottamaan työnantajia ja firmoja, ettei heidän tarvitse perehdyttää ja käyttää resursseja työntekijöiden kouluttamiseen. Sitten uudet duunarit laitetaan kylmiltään hommiin, vaikka tuotteet, työkalut ja käytännöt voi vaihdella tosi paljon työpaikasta riippuen. Jokainenhan tulisi perehdyttää uuteen taloon. Se on ihan sama, löytyykö taskusta joku näennäinen kurssipaperi vai ei.
Ehkä koulutus takaa myös mahdollisuuden jatkaa elämässä ylemmälle koulutustasolle. Suomessa ajatellaan, että jos meillä on ihmisiä töissä vailla koulutusta olevia ihmisiä, niin ei siitä ylennytä enää kuin korkeintaan samassa työpaikassa.
No apteekissa työskentelevät, sanokaa nyt mihin tarvitsette koulutusta niin näiden ei tarvitse ihmetellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Ja sitä voisi sinun mielestäsi tehdä parin viikon perehdytyksellä?
No miten paljon se kassakoneen käyttö ja valmiin lääkepakkauksen hakeminen vaatii koulutusta?
Kandi yliopistosta ja unohdit lääkeneuvonnan, yhteisvaikutusten tarkistuksen ja siitä sen hahmottamisen milloin se on vakava, itsehoitopuolen lääkevalinnanteon ja lääkeneuvomisen ja arvion, milloin lähettää asiakas lääkäriin ja milloin ei ja vaikkapa vastaamisen siihen, että eikös mahahapposalpaaja autakin tän mun antibioottikuurin tekemiin vatsahaittoihin ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse olisin kovasti kaivannut kisälli, mestari ja oppipoika järjestelmää, jossa opiskelija on ns. yksityisopetuksessa ja pääsee käytännössä seuraamaan työtä jonkun vierellä. Minä olen nopea oppija, mutta siihen osittain liittyy myös tietty kärsimättömyys. Haluan että asiat tapahtuvat nopeasti koska olen itsekin nopea. Nykyinen oppimisjärjestelmä kahlitsee ja jarruttaa minua.
Aidosti taitavat oppijat osaavat kyllä irrottautua koulutusjärjestelmän kahleista, opiskella itse erinomaisiksi itseä kiinnostavalla alalla ja työllistää itsensä. Tunnen kolme tällaista henkilöä, yksi heistä on jopa maailmalla tunnettu konferenssipuhuja.
Mutta harva on oikeasti näin taitava, vaikka moni luulee olevansa. Jos sinä koet olevasi tällainen, niin rohkeasti hakemaan omaa tapaasi oppia.
Älä kuitenkaan erehdy luulemaan, että nopeana oppijana olet valmis nopeasti. Parhaat ymmärtävät, että oppiminen ei lopu koskaan.En missään kohtaa sanonut olevani mitenkään erityisen taitava ja älykäs oppija. Vaan että omaa oppimistyyliäni ei oteta huomioon missään. Ehkä siis olen tyhmempi oppija koska oppimistyylini ei jousta. Mutta sen tiedän että olen nopea silloin oppimaan jos informaatio tulee juuri minulle helposti sulatettavalla tavalla. Joten kritisoin vain yksinkertaisesti opiskelujärjestelmää itsessään ja sen yksipuolisuutta.
Kuulostat siltä, että haluat antaa itsestäsi kuvan nopeana oppijana, kun itse asiassa vaadit kädestä pitäen rautalangasta vääntämistä ja asioiden valmiiksi pureskelua etkä halua ponnistella itse oppiaksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pointin, vakka hienan kärjistetty onkin. Minua ihmetyttää esim.nämä laitoshuoltajan tutkinnot tms, joita vaaditaan perus siivoushommiin. Tai joku myyntiedustustyö, jossa vaaditaan väh vuoden kokemusta. Ja kaikenmaailman hygienia ja anniskelupassit, mitä vaaditaan, vaikka kyseessä olisi joku ihan lyhytkin kesäduuni. Ja tulikortit, trukkikortit... Nämä kaikki on keksitty vain helpottamaan työnantajia ja firmoja, ettei heidän tarvitse perehdyttää ja käyttää resursseja työntekijöiden kouluttamiseen. Sitten uudet duunarit laitetaan kylmiltään hommiin, vaikka tuotteet, työkalut ja käytännöt voi vaihdella tosi paljon työpaikasta riippuen. Jokainenhan tulisi perehdyttää uuteen taloon. Se on ihan sama, löytyykö taskusta joku näennäinen kurssipaperi vai ei.
Ehkä koulutus takaa myös mahdollisuuden jatkaa elämässä ylemmälle koulutustasolle. Suomessa ajatellaan, että jos meillä on ihmisiä töissä vailla koulutusta olevia ihmisiä, niin ei siitä ylennytä enää kuin korkeintaan samassa työpaikassa.
Järkeväähän se on, että yleiset taidot opiskellaan yhteisesti ja työpaikalla perehdytetään työpaikan käytäntöihin.
Ja juuri niin, että koulutus avaa ovia urakehitykselle. Meillä tulee ns. aloituspaikkoihin töihin niin peruskoulun käyneitä kuin tradenomejakin, ja kas kummaa kun ne koulutetummat etenevät vaativampiin tehtäviin ja kouluttamattomat jäävät valittamaan, että koska heidän vuoronsa tulee. No ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Ja sitä voisi sinun mielestäsi tehdä parin viikon perehdytyksellä?
No miten paljon se kassakoneen käyttö ja valmiin lääkepakkauksen hakeminen vaatii koulutusta?
Kandi yliopistosta ja unohdit lääkeneuvonnan, yhteisvaikutusten tarkistuksen ja siitä sen hahmottamisen milloin se on vakava, itsehoitopuolen lääkevalinnanteon ja lääkeneuvomisen ja arvion, milloin lähettää asiakas lääkäriin ja milloin ei ja vaikkapa vastaamisen siihen, että eikös mahahapposalpaaja autakin tän mun antibioottikuurin tekemiin vatsahaittoihin ja niin edelleen.
Minä en tarkoittanut näitä apteekkityön kannalta harvinaisia juttuja, minkä olen kertonut ja jonka asian jätät KOKO AJAN huomiotta. Mitään noista ei tapahdu valtaosassa apteekkityöaikaa. Mitään tuollaista en ole huomannut valtaosassa ajasta, kun olen apteekissa ollut. Ja joissain maissa myydään valtaosa lääkkeistä ihan tavallisissa kaupoissa, eikä katastrofeja siellä yleisesti tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat katsoa työelämää ihan eri vinkkelistä kuin minä. Tuntemieni ihmisten ammateissa ei parin viikon koulutuksella pärjättäisi (lääkäri, sairaanhoitaja, juristi, kielenkääntäjä, tulkki, uimaopettaja, arkeologi, ym.) Millaisia ammatteja oikein tarkoitat?
Minä olen kielenkääntäjä ja ihan oikeasti muutaman kuukauden koulutus työhön olisi riittänyt kun olin jo opetellut kielet koulussa ja myöhemmin itsekseni hyvälle tasolle. Tietenkin se edellyttää valmiudet ja lahjakkuuden, mutta itse työn oppiminen ei tosissaan vaatisi muuta kuin yhden lukukauden kurssituksen. Loppu kuusi vuotta yliopistossa oli tärkeää lähinnä miesten iskemisen ja juopottelun kannalta. Minkä merkitystä ei tietenkään sovi vähätellä.
Olennaista on oppia myymään ammattitaitonsa työnantajille. Itse työ on se helpompi osuus.
Juuri kun pääsin iloitsemasta, että kerrankin kääntäjiä ja tulkkeja arvostetaan joku kääntäjä tulee väheksymään työtä. Minä kielenkääntäjänä ja tulkkina koin, että koulutuksesta oli huomattavasti hyötyä, paljon on silti saanut oppia työssäkin, ja paljon on vielä oppimatta.
Olen ehkä väärässä mutta eikö kääntäjänkoulutukseen kuulu kielen lisäksi kunnon perehtyminen mm ko maan/maiden kulttuuriin yms? Olen ehdottomsti sitä mieltä että kääntäjä on surullisen aliarvostettu koulutus ja ala kun ihmiset eivät ymmärrä mitä se pitää sisällään mutta että jopa joku kääntäjä itse :(
Totta on että tekstiä voi kääntää niin että asia tulee (ainakin jotenkuten) selväksi mutta vaatii taitoa ja todellista osaamista käyttää kieltä niin että tulos on muutakin kuin mekaaninen, kenties heikkotasoinenkin suora käännös.
Kyllä kuuluu, ja paljon muutakin. Esimerkiksi tiedonhaku, eri alojen tunteminen, tekstilajien ja tyyppien osaaminen ja kummankin kielen osaaminen todella hyvällä tasolla ovat olennaisia asioita kääntäjän koulutuksessa. Olen törmännyt sekä opiskelujeni aikana että työelämässä näihin kääntäjiin, jotka olivat mielestään valmiita jo suoraan lukionpenkiltä ja joille koulutus on täysin turha. Yleensä se näkyy siinä, että ei ole viitsitty tai osattu etsiä riittävästi tietoa käännettävästä alasta, vaan käytetään täysin vääriä termejä, tai tyyli tai rekisteri on täysin väärä, on käytetty esimerkiksi puhekielisiä ilmauksia keskellä kuivaa asiatekstiä. Usein käännöksissä näkyy myös toisen kielen vaikutus, jolloin kieli ei ole idiomaattista eikä sujuvaa. Ei ole ihan harvinaista myöskään se, että käännös on jopa mahdoton ymmärtää ilman alkutekstiä. Valitettavasti nykyajan markkinoilla hinta ratkaisee, joten kuka tahansa kahta kieltä osaava voi saada käännöstöitä, vaikka todellista osaamista ei olisikaan.
Siitähän nousi iso haloo joitain vuosia takaperin, kun Maikkari ulkoisti kääntäjäpalvelut halvemmalle yritykselle, ja valtaosa firman käyttämistä kääntäjistä irtisanoutui. Osa käännöksistä oli aivan luokattomia sen jälkeen, kun hommaa alkoivat tehdä ne, jotka halvimmalla suostuivat, koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Ja sitä voisi sinun mielestäsi tehdä parin viikon perehdytyksellä?
No miten paljon se kassakoneen käyttö ja valmiin lääkepakkauksen hakeminen vaatii koulutusta?
Kandi yliopistosta ja unohdit lääkeneuvonnan, yhteisvaikutusten tarkistuksen ja siitä sen hahmottamisen milloin se on vakava, itsehoitopuolen lääkevalinnanteon ja lääkeneuvomisen ja arvion, milloin lähettää asiakas lääkäriin ja milloin ei ja vaikkapa vastaamisen siihen, että eikös mahahapposalpaaja autakin tän mun antibioottikuurin tekemiin vatsahaittoihin ja niin edelleen.
Minä en tarkoittanut näitä apteekkityön kannalta harvinaisia juttuja, minkä olen kertonut ja jonka asian jätät KOKO AJAN huomiotta. Mitään noista ei tapahdu valtaosassa apteekkityöaikaa. Mitään tuollaista en ole huomannut valtaosassa ajasta, kun olen apteekissa ollut. Ja joissain maissa myydään valtaosa lääkkeistä ihan tavallisissa kaupoissa, eikä katastrofeja siellä yleisesti tapahdu.
Teetkö johtopäätöksesi sen perusteella, mitä näet sillä vartin apteekkireissulla, kun käyt hakemassa reseptilääkkeesi ja ostamassa käsikauppalääkkeet varastoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
museotyö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tosi paljon kaikkea turhaa koulutusta, kuten vaikka hygieniapassi.
Olin v.2004 eräässä 'Teollisuustyöväen asuntomuseossa' ns. museotyöntekijänä (työ oli suurimmaksi osaksi pelkkää nurmenleikkuuta käsikoneella. )
Aikaisemmin kaupunki kävi alueella hoitamassa nurmenleikkuun ns. ajoleikkureilla. (Isoja traktoreita joilla homma hoitui noin varttitunnissa)
Museonpito oli uskottu erään yhdistyksen huostaan.
Sen edustaja soitti kaupungille,että 'älkää lähettäkö enää niitä ajoleikkureita tänne museoalueelle,meillä kun on näitä työllistettäviä työttömiä ja jotainhan näille pitää meidän keksiä...'
No keksittiin siis nurmenleikkuu:omakotitalon pihalle tarkoitettu pieni työnnettävä ruohonleikkuri pärähti aamusta käyntiin säksätti pesäpallokentän kokoista pihaa aamusta iltaan puoleen viiteen saakka. Taas parin päivän päästä homma alkoi alusta,siistiä kun piti pihalla olla (ketään ei itse museon esittelyn kehittäminen ollut kiinnostanut enää vuosiin) Yleisönä olivat usein jotkut viralliset matkaohjelmaan sisällytetyt vierailut,viralliset kultturilautakuntien edustajat yms. väki.
Heille piti tietysti olla kahvit ja tuliaismaljat kierroksen lopuksi pihapöydällä tarjolla.
Termoskannut piti viedä pöytään, mutta sitä tarkoitusta varten piti olla voimassa oleva hygieniapassi koko henkilökunnalla.
Koko porukka kävimme siis tuon vaaditun kurssin.
Kertaakaan minun ei tarvinnut tuoda edes termoskannua ja pahvimukeja pöytään,ei edes lautasliinoja.
Vierailuja, jota varten tarvittiin tarjoilu,oli sinä kesänä enää yksi ja senkin tarjoilut hoitikin sitten erikseen tilattu pitopalvelu.
Syksyllä tuo kesätyö sitten luonnollisesti päättyikin.
Niin on päättynyt tuon vaaditusti suorittamani hygieniapassin voimassaoloaikakin.
En ole tarvinnut sitä koskaan yhtään mihinkään.
Kyllä:aivan turha koulutus ja tämän tiesimme kaikki jo sinne mennessämmekin.
Kiva tarina. Paitsi että hygieniapassin voimassaoloaikaa ei ole (ainakaan toistaiseksi) rajattu.
Muistaakseni siinä pankkikorttia muistuttavassa läpykässä oli mainittu,että voimassa viisi vuotta.Sikäli kun muistan,mutta aivan tyhjän panttina se jossain kirjoituspöydän laatikossa on.
Aijaa, mun hygieniaosaamiskortissa lukee etupuolella mun nimi, syntymäaika, osaamistestaajan tunnus ja päivämäärä, ja kortin takapuolella lukee mikä kortti on, mitä se tarkoittaa ja että "Tämä kortti on voimassa... toistaiseksi".
Itselleni kortin suorittaminen kuului amk-opintoihin ja se oli helppoa, koska asiat olivat suht tuttuja. Mutta kyllä meidänkin ryhmässä oli niitä urpoja, jotka ei olleet ikinä kuulleetkaan oikeista kuumennuslämpötiloista yms. Eihän se sitä tarkoita että kyseiset henkilöt muistaisivat nämä asiat sitten oikeissa töissä, mutta koko kortin pointti onkin siinä, että kyseiset henkilöt ovat niistä tietoisia ja heidän kuuluisi tietää ne. Kortin suorittamalla työnantaja tietää että kyseinen henkilö on ainakin joskus kuullut ja osannut nämä asiat (jolloin ne on helpompi palauttaa mieleen tositilanteessa).
(Itse en ole tarvinnut korttia kertaakaan, koska opintoni eivät liittyneet ruokaan millään tavalla, mutta silti kyseinen kurssi oli pakollinen kaikille. Kouluttauduin myös sittemmin maisteriksi eikä minua siis enää edes huolittaisi mihinkään kahviloihin töihin vaikka haluaisin.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat katsoa työelämää ihan eri vinkkelistä kuin minä. Tuntemieni ihmisten ammateissa ei parin viikon koulutuksella pärjättäisi (lääkäri, sairaanhoitaja, juristi, kielenkääntäjä, tulkki, uimaopettaja, arkeologi, ym.) Millaisia ammatteja oikein tarkoitat?
Minä olen kielenkääntäjä ja ihan oikeasti muutaman kuukauden koulutus työhön olisi riittänyt kun olin jo opetellut kielet koulussa ja myöhemmin itsekseni hyvälle tasolle. Tietenkin se edellyttää valmiudet ja lahjakkuuden, mutta itse työn oppiminen ei tosissaan vaatisi muuta kuin yhden lukukauden kurssituksen. Loppu kuusi vuotta yliopistossa oli tärkeää lähinnä miesten iskemisen ja juopottelun kannalta. Minkä merkitystä ei tietenkään sovi vähätellä.
Olennaista on oppia myymään ammattitaitonsa työnantajille. Itse työ on se helpompi osuus.
Juuri kun pääsin iloitsemasta, että kerrankin kääntäjiä ja tulkkeja arvostetaan joku kääntäjä tulee väheksymään työtä. Minä kielenkääntäjänä ja tulkkina koin, että koulutuksesta oli huomattavasti hyötyä, paljon on silti saanut oppia työssäkin, ja paljon on vielä oppimatta.
Olen ehkä väärässä mutta eikö kääntäjänkoulutukseen kuulu kielen lisäksi kunnon perehtyminen mm ko maan/maiden kulttuuriin yms? Olen ehdottomsti sitä mieltä että kääntäjä on surullisen aliarvostettu koulutus ja ala kun ihmiset eivät ymmärrä mitä se pitää sisällään mutta että jopa joku kääntäjä itse :(
Totta on että tekstiä voi kääntää niin että asia tulee (ainakin jotenkuten) selväksi mutta vaatii taitoa ja todellista osaamista käyttää kieltä niin että tulos on muutakin kuin mekaaninen, kenties heikkotasoinenkin suora käännös.
Kyllä kuuluu, ja paljon muutakin. Esimerkiksi tiedonhaku, eri alojen tunteminen, tekstilajien ja tyyppien osaaminen ja kummankin kielen osaaminen todella hyvällä tasolla ovat olennaisia asioita kääntäjän koulutuksessa. Olen törmännyt sekä opiskelujeni aikana että työelämässä näihin kääntäjiin, jotka olivat mielestään valmiita jo suoraan lukionpenkiltä ja joille koulutus on täysin turha. Yleensä se näkyy siinä, että ei ole viitsitty tai osattu etsiä riittävästi tietoa käännettävästä alasta, vaan käytetään täysin vääriä termejä, tai tyyli tai rekisteri on täysin väärä, on käytetty esimerkiksi puhekielisiä ilmauksia keskellä kuivaa asiatekstiä. Usein käännöksissä näkyy myös toisen kielen vaikutus, jolloin kieli ei ole idiomaattista eikä sujuvaa. Ei ole ihan harvinaista myöskään se, että käännös on jopa mahdoton ymmärtää ilman alkutekstiä. Valitettavasti nykyajan markkinoilla hinta ratkaisee, joten kuka tahansa kahta kieltä osaava voi saada käännöstöitä, vaikka todellista osaamista ei olisikaan.
Siitähän nousi iso haloo joitain vuosia takaperin, kun Maikkari ulkoisti kääntäjäpalvelut halvemmalle yritykselle, ja valtaosa firman käyttämistä kääntäjistä irtisanoutui. Osa käännöksistä oli aivan luokattomia sen jälkeen, kun hommaa alkoivat tehdä ne, jotka halvimmalla suostuivat, koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta.
Joo, sama tilanne on av-kääntämisen parissa edelleen hyvin pitkälti. Osaavimmat lopettivat, ja työt tekevät innokkaimmat tyypit, joita ei haittaa alan palkkojen polkeminen. Tämä näkyy myös laadussa, ja sama koskee valitettavasti muitakin kääntämisen aloja. Kilpailuttamisen kautta kaikki valtion ja kuntien käännöstyöt on ulkoistettu halvimmille käännösfirmoille, jotka maksavat kääntäjille ihan naurettavia palkkioita. Töitä tekevät taas siis lähinnä opiskelijat ja itseoppineet, ja asiakkaat kiroavat kelvotonta laatua. Valtion ja kuntien eri tahojen kääntäjät saavat sitten korjailla näitä kelvottomia käännöksiä, eli työ tehdään käytännössä kahteen kertaan. Jokainen voi laskeskella, miten halvaksi se tulee verrattuna työn teettämiseen hieman kalliimmalla osaavilla tekijöillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutinpa työtä et pystyisi tekemään ilman koulutusta.
Ai lukemaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä ja ojentamaan lääkkeitä. Eihän tuossa tehdä päätöksiä vaan toteutaan muiden päätöksiä melko mekaanisesti. Pitää siinä nyt osata lukea ja erottaa lukemansa lääkkeiden nimet toisistaan, mutta kai suurin osa väestöstä osaa lukea.
Ihan neuvona: jos ei tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, ei ehkä kuitenkaan kannata paljastaa tietämättömyyttään kaikille.
Meinaat että siellä apteekissa vielä nykyäänkin YLEISESTI sekoitetaan SUURIN OSA kaikista lääkkeistä aineksista tarkalleen? Jännää! Kun musta lähes kaikki lääkkeet myydään niissä kartonkilaatikoissa, useat reseptilääkkeetkin vaan haetaan jostain sopesta valmiiksi pakattuna. Lisäksi lähes jokainen potilas joko tietää tarkkaan, mitä ostaa, tai resepti sanoo sen laatikon, mitä ostaa.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D
En ollut sama kommentoija, mutta satun kyllä tietämään, mitä toimenkuvaan kuuluu valtaosasta työajasta apteekissa. Tämän toteamiseen riittää vähänkin pitempi oleskelu apteekissa.
Ja sitä voisi sinun mielestäsi tehdä parin viikon perehdytyksellä?
No miten paljon se kassakoneen käyttö ja valmiin lääkepakkauksen hakeminen vaatii koulutusta?
Kandi yliopistosta ja unohdit lääkeneuvonnan, yhteisvaikutusten tarkistuksen ja siitä sen hahmottamisen milloin se on vakava, itsehoitopuolen lääkevalinnanteon ja lääkeneuvomisen ja arvion, milloin lähettää asiakas lääkäriin ja milloin ei ja vaikkapa vastaamisen siihen, että eikös mahahapposalpaaja autakin tän mun antibioottikuurin tekemiin vatsahaittoihin ja niin edelleen.
Minä en tarkoittanut näitä apteekkityön kannalta harvinaisia juttuja, minkä olen kertonut ja jonka asian jätät KOKO AJAN huomiotta. Mitään noista ei tapahdu valtaosassa apteekkityöaikaa. Mitään tuollaista en ole huomannut valtaosassa ajasta, kun olen apteekissa ollut. Ja joissain maissa myydään valtaosa lääkkeistä ihan tavallisissa kaupoissa, eikä katastrofeja siellä yleisesti tapahdu.
Teetkö johtopäätöksesi sen perusteella, mitä näet sillä vartin apteekkireissulla, kun käyt hakemassa reseptilääkkeesi ja ostamassa käsikauppalääkkeet varastoon?
Kun olen mukana jonottamassa kiireisessä apteekissa reseptilääkkeitä hakevien ystävien ja tuttujen kanssa, jossa aikaa kuluu 2-4 tuntia, ja jossa aikani kuluu lähinnä apteekkihenkilökunnan tarkkailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla koukutusaloilla ei edes yritetä viedä koulutusta käytäntöön eli koulutus ei vastaa tilannetta todellisessa työelämässä. Kouluttajilla ei myöskään ole tulosvastuuta siinä, että tuottaako koulutus työmarkkinoille kelpaavaa työvoimaa. Suimessahan on koulutettu ihmisiä vain koska valtio maksaa opiskelupaikkojen määrän mukaan. Sehän on hulluutta. On hyvä tuoda järkeä koulutusmääriin ja sisältöihin, jotta ihmisiä ei huijattaisi kouluttautumaan aloille, joissa ei ole työvoiman tarvetta. Siinä mielessä on hyvä herättää yliopistot ja korkeakoulut ruususen unesta.
Koulutuksessa (yliopistot/korkeakoulut) maksetaan tutkinnoista ilman edesvastuuta siitä työllistyvätkö valmistuneet.
Poliitikoilla ja virkamiehiehiltä puuttui ja puuttuu yhä tuotantotalouden osaamista kun ne alkoivat palkita oppilaitoksia pelkkien tuotantomäärien mukaan ilman muita laatukriteerejä, kuten sen huomioiminen että koulutetut työllistyvät.
Sen seurauksena oppilaitokset alkoivat kilpailla kouluttamisella ja tuottaa valmistuneita sen mukaan mihin opiskelijoilla on halua opiskella ja mistä valmistui helposti. Tämä tilanne vallitsee yhä vaikka oppilaitokset toki havaitsivat ongelman, niin oppilaitosten keskinäinen kilpailu ja kunkin saavutetuista eduista kiinni vaikeuttaa yhteiskunnan kannalta parhaaseen tavoitetilaan pääsemistä. Oppilaitokset pitäisi saada karsimaan kukin oma-aloitteellisesti koulutussuuntia, jotka ovat niille kannattavia, mutta eivät yhteiskunnalle kannattavia ts. valmistuneet eivät työllisty.
Keinot korjaamisen löytyvät tuotantotaloudesta. Pitää luoda takaisinkytkentä siten, että oppilaitokset saavat nykytilanteen sijasta valmistuneesta vain osan palkkiosta ja loput kun valmistunut on työllistynyt koulutetetulle alalle ja vähintään 3-5v ajaksi työhön, josta koulutettu maksaa verot koulutuksen mahdollistaneelle yhteiskunnalle.
Ei ole vaikea nähdä, että tarjotut kolutussuunnat vaihtuisivat varsin nopeasti sen jälkeen paremmin yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.
Tämä ei ole mikään uusi idea, eikä rakettitiedettä. Kysymys kuluukin, miksi mitään tämän suuntaista ei olla toteutettu ja edes tietääkseni ole valmisteilla?
Luulet olevasi kovinkin omaperäinen, vaikka lässytät samaa paskaa kuin moni muu tyhjäpää. Yliopistot eivät ole olemassa valmistamassa ihmisiä työelämään, yliopistot ovat pääasiassa tutkimuslaitoksia. Tämän asian muuttaminen tuhoaa yliopistot ja pysäyttää tieteellis-teknologisen kehityksen.
Kuule, olen yliopistossa töissä ja ollut jo yli 25v, ymmärrän hyvin mitä siellä tehdään ja arvostan tutkimusta, perustutkimuksest soveltavaan, todella paljon. Se on kuitenkin vain yksi yliopistojen ydintehtävistä, muita ovat opettaminen, opiskeleminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansainvälinen akateeminen yhteistyö.
Mitään näistä tehtävistä ei ole ilman toista, niitä kaikkia tarvitaan ja ne kaikki ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Olen nähnyt, kokenut ja hyvin verkostoituneena muiden yliopistojen vastaavissa tehtävissä työskentelevien kanssa, koko sen ajan kun nykyinen OPM:n kanssa vuosituhannen alussa sorvattu ohjaus ja palkitsemisjärjestelmä on ollut voimassa mitkä sen vaikutukset ovat käytännössä olleet.
Yliopistojen rahoituksesta ja tukimuksen rahoituksesta toki kaikki ei tule palkkioista valmistuneista, mutta niin merkittävä osa että sillä on melko suuri vaikutus suuntaamalla toimintaa opetuksen osalta helpon rahan tekemiseen. Kyse on tämän vääristymän korjaamisesta.
Kyse ei ole kaiken sen budjettirahan muuttamisesta, joka osoitetaan suoraan tai akatemian rahoituksen kautta. Sen yliopistot saavat tutkimuksessa saavutettujen ansioiden mukaan ja hakemalla rahoitusta tutkimushankkeille.
Ap:n koko maailmankuva lienee sitä mitä Kansalliskirjaston johtaja Ekholm kutsuu termillä "epäsivistyksen keveys".
En itse usko oman kokemukseni perusteella, että pelkän peruskoulun tai lukion käynyt fiksu tyyppi pystyisi selviämään pelkällä perehdytyksellä monistakaan työtehtävistä, joista minulla on kokemusta valmistumiseni jälkeen.
Ensinnäkin mistä tuo ap:n "80%" on haettu? Hatustatko vedät?
Koko keskustelu on myös turhaa, ellei oteta käytännön esimerkkejä. Kerropa nyt mistä tehtävistä puhut. Toimituspäällikkö, graafinen suunnittelija, kirurgi, apuvälineteknikko, yliopistolehtori, arkeologi, vaatesuunnittelija, S2-opettaja, kirjanpitäjä, arkkitehti, ravitsemusterapeutti, konservaattori, optikko, jne... näistäkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella alalla jos vähän tinkisi laadusta niin helposti pärjäisi ilman sekä yhteiskunnalle että yksilölle erittäin kalliiksi tulevaa koulutusta. Päiväkodit ovat tästä hyvä esimerkki, esimerkiksi ison lapsiryhmän hallinnan oppii kattavasti viimeistään muutamassa kuukaudessa ihan vaan siltä pohjalta, että pääsee kokeilemaan sitä käytännössä. Jostain vuosien mittaisesta yliopiston pääsy- ja tenttikirjojen lukemisesta taas ei ole sen suhteen hyötyä, ja niiden lukemisen tuoma lisäarvo lasten hoidon kannalta on vähäinen. Joka tapauksessa eniten ratkaisee se, onko persoona oikea, ei lukeneisuus.
Aivan. Ja esimerkiksi kehityspsykologian oppii totta vieköön muutamassa viikossa tarkkailemalla yhden lapsiryhmän lapsia. Sitä paitsi, mitäs siitä, jos vaikkapa kolmevuotias ei osaa puhua. Kyllä ne aina jossain vaiheessa oppii.
Käsityksesi varhaiskasvatuksen ammattilaisten työstä on siis tasoa "lapsiryhmän hallinta" ja ehkä lisäksi nenän niisto, pyllyn pyyhkiminen, kengännauhojen solmiminen sekä vaipan vaihto. Jos ap:n idea työssä selviämisestä parin viikon perehdytysjaksolla perustuu tällaiseen ajatteluun, niin ilman muuta. Mutta samaan syssyyn laittaisin kyllä ihan kaikki ammatit: mitä ihmeellistä loppujen lopuksi on esim. lääkärin työssä? Kuka vaan osaa katsoa korvat ja kurkun, painella imusolmukkeita, kuunnella keuhkot, palpoida vatsaa, napauttaa polven alapuolelle pikku vasaralla ja lopuksi kirjoittaa resepti antibiootteja (netistä voi tsekata lisätietoja). Tadaa, seuraava potilas!
Väitätkö, että kotihoidossa oleva kolmevuotias ei sitten opi puhumaan? Siellähän ei ole sitä kirjaviisautta.
On olemassa myös kotihoidossa olevia kolmevuotiaita, jotka eivät ole oppineet puhumaan. Mutta koska lto-tutkinto on aivan turha, osaa vanhempi itsekin olla yhteydessä neuvolaan, kun huolestuu lapsensa puheenkehityksestä. Paitsi, että kuka tahansahan osaa hoitaa terveydenhoitajan työt, eli vanhempi osaa itsekin arvioida, tarvitseeko lapsi puheenkehityksensä tueksi puheterapiaa, ja osaa kirjoittaa lapselleen lähetteen logopedille. Paitsi, että kuka tahansahan pystyy toimimaan puheterapeuttina ilman koulutusta...
Hyvin vaikea uskoa, että kotihoidossa tai päivähoidossa olevien välillä olisi suurtakaan eroa puheen kehityksessä. Jos vanhempi ei itse ymmärrä huolestua siitä, jos 3-vuotias ei osaa puhua niin sen tekee kyllä esim. neuvolan terveydenhoitaja. Ei siihen tarhan tätiä tarvita.
Edelleenkin että jos et tiedä, mitä jonkun toimenkuvaan kuuluu, niin ei ehkä kannattaisi kommentoida mitään.. :D