Olen syntynyt 1975 ja aletaan miehen kanssa yrittämään esikoista heinäkuussa. :)

Vierailija kirjoitti:

Onnea teille! Itse sain esikoisen 40 vuotiaana. Raskaus oli vauvaton, ei mitään ongelmia, alkuraskauden lievää kuvotuksentunnetta lukuunottamatta. Ei tullut turvotusta ei ollut ongelmia selän tai liikkumisen tai minkään suhteen. Synnytyskin eteni hyvin enkä tarvinnut epiduraaliakaan. Ja lapsi on terve ja ihana!

Sitten taas minua nuoremmat synnyttäjät on kaiken kokeneet niin hirveänä ja vaivalloisena ja on kipuja ym. Eli älä huoli noista pelotteluista, joita täällä on!

Kiitoksia. :)

Vierailija kirjoitti:

Kauhean negatiivisia kommentteja. Onhan noita nyt vaikka miten paljon nykyään yli nelikymppisenä äidiksi tulevia. Onnea yritykselle, ap! Toivottavasti teitä lykästää nopeasti :)

Jos  alle 1 prosentti tämän ikäluokan naisista saa lapsia niin noita nyt on vaikka miten paljon? :D Yli puolet päätyy keskenmenoon, lapsen riski syntyä kuolleena puolittuu, istukan häiriöt ja kromosomihäiiröiden riski nousee huomattavasti niin tuo on silkkaa venäläistä rulettia lapsen hengellä ja terveydellä.

Onnea matkaan AP! :)

Vierailija kirjoitti:

Onnea! T: 1996 syntynyt, joka aloittaa esikoisen yrittämisen elokuussa :)

Surullista :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nauti Downista kärsivästä lapsestasi. :)

Etpä sinä sitä tiedä syntyykö lapsemme terveenä vai sairaana. Eiköhän sieltä terve lapsi putkahda, kun noudatan paljon terveitä elämäntapojakin ja huolehdin aina riittävästä unesta. Syön siis terveellisesti, harrastan monipuolisesti liikuntaa, nukun 8h, ei ole ylipainoa, en tupakoi tai juo kauheasti edes alkoholia. :)

Etpä sinä tiedä, syntyykö teille lasta ollenkaan...

Onnea yritykseen!

No toivoppa sinä sitten meille sitä paskinta, että ei syntyisi. :)

Onnea yritykseen. Älä välitä pahantahtoisista ihmisistä. Heillä on pahaolla. Minä olen myös 75 syntynyt ja kolmas toiveissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhean negatiivisia kommentteja. Onhan noita nyt vaikka miten paljon nykyään yli nelikymppisenä äidiksi tulevia. Onnea yritykselle, ap! Toivottavasti teitä lykästää nopeasti :)

Jos  alle 1 prosentti tämän ikäluokan naisista saa lapsia niin noita nyt on vaikka miten paljon? :D Yli puolet päätyy keskenmenoon, lapsen riski syntyä kuolleena puolittuu, istukan häiriöt ja kromosomihäiiröiden riski nousee huomattavasti niin tuo on silkkaa venäläistä rulettia lapsen hengellä ja terveydellä.

Oletko vähän sekaisin? Miksi sua häiritsee jos joku nelikymppisenä haluaa lapsen? Lääkärien mielestä se on täysin ok. Harmittaako sua, että omat lapset tuli tehtyä liian nuorena ja joku on saanut ehkä nauttia vapaammasta nuoresta aikuisuudesta ilman lapsia?

Minä sain esikoisen 41 -vuotiaana. Raskaus oli helppo ja lapsi täysin terve. Ensimmäinen aviomieheni oli sairaalloinen. Ei hankittu lapsia mutten halunnut sairauden takia toista hylätäkään. Onni kävi jä löysin vielä uuden rakkauden leskeydyttyäni. En pätkääkään pelkää että lapsi häpeäusi meitä tai häpeä että tein hänet iäkkäämpänä.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä mutta kannattaisi varmaan alkaa yrittämään nyt eikä heinäkuussa koska tärppäämisestä ei ole mitään takeita ja sitä vaikeammaksi tulee mitä vanhemmaksi tulet.

Tuskin kahdella kuukaudella kauheasti mitään merkitystä on ja kelläpä sitä koskaan on raskautumisesta takeita, on nuoriakin ihmisiä jotka kärsii lapsettomuudesta, mutta aika moni nainen on kuitenkin vielä 42-vuotiaana saanut vauvan, joten en hätäile turhia. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole liian vanha. Itse olen vm. 1976 ja minulla on ihana kolmen kuukauden ikäinen vauva :) Raskaus oli selvästi vaikeampi kuin edelliset ja pistän sen iän piikkiin, mutta muuten tunnen olevani paljon kypsempi äiti tälle iltatähdellemme kuin vanhemmille lapsilleni, jotka olen saanut päälle parikymppisenä. Onnea yritykseen!

Millä tavalla raskautesi oli vaikeampi?

Aikaisemmat raskauteni olivat selkeästi erilaisia, ja olin "elämäni kunnossa" niiden ajan. Nyt oli koko 9 kk pahoinvointia, kaikenlaisia kipuja ja kolotuksia, selkäkipua, verenpaine koholla, raskausdiabetes ja mitähän vielä. Olo oli kuin satavuotiaalla mummolla koko raskauden ajan ja lääkäri määräsikin minut rv 20 eteenpäin sairaslomalle. Olo normalisoitui onneksi vauvan synnyttyä, mutta selvästi huomasi että nainen ei ole suunniteltu lisääntymään enää liki nelikymppisenä, tai ainakaan minun kroppani ei tahtonut sitä kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenkin tätä aina halunnut kysyä...miltä tuntuu olla noin tyhmä?

Millähän perusteella olen tyhmä?

Samaa kysyn minäkin! Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten naiset saivat lapsia niin kauan kuin olivat hedelmälliessä iässä. Eli ikähaitarilla alle 20-40+

Olivatko he jotenkin tyhmiä?

Sain itse toisen lapsen 40+. En koe olevani mitenkään erikoisen tyhmä. Päinvastoin - minusta olisi aika karseeta olla mummo sinä iässä.

Toihan on aivan normaali ikä. Huuteleeko joku nelikymppiselle isälle...?

Vierailija kirjoitti:

Onnea! T: 1996 syntynyt, joka aloittaa esikoisen yrittämisen elokuussa :)

Kiitos. :) Onnea myös sinulle raskauden yritykseen.

Onnea, minullekin parempi aika olisi näin vanhemmalla iällä:-) olisin paljon viisaampi (ainakin luulen niin).

Ihmiset ovat fysiologisesti niin erilaisia, moni ei pidä itsestään huolta ja on fyysisesti jo huonossa kunnossa kolmikymppisenä. Mutta sitten on meitäkin, jotka ovat elämänsä kunnossa ja pitävät parempaa huolta itsestään kuin parikymppisenä. :) Eikä tuki-ja liikuntaelinsairauksia, ylipainoa, mitään perussairauksia. Kaikkea ei ehkä kannata yleistää oman kehonsa tai kokemustensa kautta. 

Ei kysyttävää. Itsellä sama tilanne ja mieheni on vielä useita vuosi vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä mutta kannattaisi varmaan alkaa yrittämään nyt eikä heinäkuussa koska tärppäämisestä ei ole mitään takeita ja sitä vaikeammaksi tulee mitä vanhemmaksi tulet.

Tuskin kahdella kuukaudella kauheasti mitään merkitystä on ja kelläpä sitä koskaan on raskautumisesta takeita, on nuoriakin ihmisiä jotka kärsii lapsettomuudesta, mutta aika moni nainen on kuitenkin vielä 42-vuotiaana saanut vauvan, joten en hätäile turhia. :)

Ap. Ymmärrät kai sun itsepetoksen? Jos kuulut tohon 30%onnea, mutta tilastojen valossa todennäköisempää on, että et saa lasta. Ja tämä on taas fakta. Eli alapeukut turhia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä mutta kannattaisi varmaan alkaa yrittämään nyt eikä heinäkuussa koska tärppäämisestä ei ole mitään takeita ja sitä vaikeammaksi tulee mitä vanhemmaksi tulet.

Tuskin kahdella kuukaudella kauheasti mitään merkitystä on ja kelläpä sitä koskaan on raskautumisesta takeita, on nuoriakin ihmisiä jotka kärsii lapsettomuudesta, mutta aika moni nainen on kuitenkin vielä 42-vuotiaana saanut vauvan, joten en hätäile turhia. :)

Ap. Ymmärrät kai sun itsepetoksen? Jos kuulut tohon 30%onnea, mutta tilastojen valossa todennäköisempää on, että et saa lasta. Ja tämä on taas fakta. Eli alapeukut turhia

Ja mitä sitten? Tunnen todella paljon vanhempia äitejä ja tuntuu yleistyvän tuo vanhempana synnyttäminen. Onnea ap yritykseen, kyllä teitä lykästää! 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat fysiologisesti niin erilaisia, moni ei pidä itsestään huolta ja on fyysisesti jo huonossa kunnossa kolmikymppisenä. Mutta sitten on meitäkin, jotka ovat elämänsä kunnossa ja pitävät parempaa huolta itsestään kuin parikymppisenä. :) Eikä tuki-ja liikuntaelinsairauksia, ylipainoa, mitään perussairauksia. Kaikkea ei ehkä kannata yleistää oman kehonsa tai kokemustensa kautta. 

Joo. Sun hyvä kunto voi auttaa sitten, jos lapsi syntyy niin jaksamaan sen kanssa. Mutta tutki vaikka alan kirjallisuutta niim tajuat, että vaikka et jaksanut lenkkeikkä 20-vuotiaana ja nyt 41vee juokset maratonin, ei se paranna pätkääkään sun hedelmällisyyttä. Vaan se ikä tulee vastaan kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nauti Downista kärsivästä lapsestasi. :)

Etpä sinä sitä tiedä syntyykö lapsemme terveenä vai sairaana. Eiköhän sieltä terve lapsi putkahda, kun noudatan paljon terveitä elämäntapojakin ja huolehdin aina riittävästä unesta. Syön siis terveellisesti, harrastan monipuolisesti liikuntaa, nukun 8h, ei ole ylipainoa, en tupakoi tai juo kauheasti edes alkoholia. :)

Terveet elintavat ovat tietysti positiivinen juttu, mutta ne eivät vaikuta siihen tuleeko down-lapsi vai ei. Yksi suuri riskitekijä siihen on ikä.