Mitä ajattelette, kun näette saman vaatteen kuin itsellä on jonkun muun päällä?
Musta on se on jotenkin kiusallista mutta hauskaa. Ei niin paha, jos näkee netissä saman paidan kuin itsellä jonkun muun päällä, mutta livenä on kiusallista. Mietin, että näyttääkö vaate kummanko päällä paremmalta :D
Kommentit (37)
Ajattelen, että tuollakin naisella on hyvä maku.
Se on noloa ja vaivaannuttavaa. Vaihtaisin heti toiseen, jos sellainen mahdollisuus olisi.
En ole ikinä törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ostan vaatteeni ulkomailta tai ulkomaalaisista liikkeistä, tai sitten second hand- liikkeistä.
Minulla on aika tarkka maku, eikä H&M/Lindex/Seppälä-kledjut sitä juuri sivuuta. Lisäksi olen hoikka ja pitkä, ja kyseisten liikkeiden vaatteet ovat mitoitettu persjalkaisille 165-senttisille.
Olen usein ihmetellyt, kuinka harvoin sitä itse asiassa tapahtuu. Ostan vaatteita ihan tavallisistakin kaupoista enkä pelkistä kivijalkaputiikeista, joten luulisi useinkin tulevan tuttuja vaatteita vastaan. Tai voihan olla ettei niihin kiinnitä edes huomiota, jos ne on jotain ihan tavallisia.
No onhan nuo vähän outoja tilanteita.
Kerran baarissa oli n.40v nainen, jolla samanlainen 3/4 hihainen paita päällä kuin itselläni työpaitana. Itsellä päällä hihaton juhlatoppi. Mietin, että on vähän arkinen illanviettoon ja kuumakin. Samoin yksi oma arkimekko tuli illanvietossa vastaan. Mietin, että turhan arkinen illanviettoon.
Työpaikalla minulla (silloin olin joku 28v) ja +50v työkaverilla oli samanlainen mekko. Hänellä mekon alla paksut legginsit ja minulla sukkahousut. Tuli itselle (tarpeettomasti?) liian alaston olo ja vähän hilpeä tilanne oli kyllä. Mekko jäi itsellä parin kerran jälkeen käyttämättä ja meni kirppiksellä eteenpäin. Taisi olla liian tätimäinen sittenkin.
Ylioppilasjuhlissa (pieni koulu n.20 ylioppilasta) oli viidellä tytöllä samanlainen mekko+jakku. Hassua vain minusta ja näki, ettei pienellä paikkakunnalla ennen nettikauppojen olemassa oloa ollut juuri valikoimaa, kun lähikaupungissakin oli vain yksi Seppälä.
Häiritsee niin pirusti. Minulla pitäisi olla yksinoikeus käyttää farkkuja.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ostan vaatteeni ulkomailta tai ulkomaalaisista liikkeistä, tai sitten second hand- liikkeistä.
Minulla on aika tarkka maku, eikä H&M/Lindex/Seppälä-kledjut sitä juuri sivuuta. Lisäksi olen hoikka ja pitkä, ja kyseisten liikkeiden vaatteet ovat mitoitettu persjalkaisille 165-senttisille.
Uniikki av-mamma 😂
Tuttuja tuntemuksia siis muillakin :)
Arkivaatteissa se ei ole niin iso asia, mutta juhlavaatteissa todellakin. Lapsena muistan 90-luvun lopulla, kun oltiin häissä pienellä kylätalolla ja äidilläni oli samanlainen mekko kuin jollain toisella rouvalla niin äiti lähti parin kilsan päähän kotiin vaihtaan mekon :D
ap
Mulla käy töissä useinkin niin, että työkaverilla tai opiskelijalla on sama vaate kuin minulla, mutta eri värisenä. Sitten vain naureskellaan, ei siitä kukaan ole vielä nolostunut.
Mentiin kerran perheeni ja silloisen poikaystäväni kanssa tapaamaan mun pappaa. Poikkiksellani 15 v ja papallani 55 v oli samanlaiset jack&jones shortsit :D
Viimeksi saatiin ihan tuntemattoman naisen kanssa hyvät naurut. Molemmilla oli päällä samanlainen pienen valmistajan takki, joita valmistetaan ehkä 1-3 per koko. Eli ihan suht harvinainen vaate. Kehuttiin vaan naureskellen, että ompa sulla hieno takki. Ei herätä siis sen kummempia ajatuksia. :)
Kaukana ovat ne ajat, kun ala-asteen toinen tyttö suuttui minulle, kun olin saanut samanlaisen puseron lahjaksi, kuin hänellä oli. Ei olisi kuulemma saanut käyttää, kun hän oli saanut sen ensin. Silloin harmitti pitkään, kun kyse oli ainokaisesta Seppälä tms. ketjun vaatteesta, joka mulla oli. Isä kun osti siihen aikaan kaikki vaatteeni Tarjoustalosta ja se vasta noloa oli.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ostan vaatteeni ulkomailta tai ulkomaalaisista liikkeistä, tai sitten second hand- liikkeistä.
Minulla on aika tarkka maku, eikä H&M/Lindex/Seppälä-kledjut sitä juuri sivuuta. Lisäksi olen hoikka ja pitkä, ja kyseisten liikkeiden vaatteet ovat mitoitettu persjalkaisille 165-senttisille.
No wau! Teillä on varmaan koko perhe vaatetettu yhteensopiviin valkoisiin pellavavaatteisiin, juotte riittävästi vettä ja pesette pyykin hajustamattomalla huuhteluaineella!
Neljännes vuosisata sitten köyhänä opiskelijana menin luennolle, päälläni oli uusi hieno neule jonka olin tarjouksesta ostanut kaupungin muotiliikkestä. Luennolla oli ainakin neljällä muulla sama neule. Sen vaatteen käyttöikä jäi lyhyeksi.
Kyllä se vähän vaivaannuttaa ja laittaa miettimään, onko tämä sittenkään "minun vaatteeni". Pukeudun aika perusvaatteisiin, joten kyllähän näitä tulee vastaan. Jos ollaan työpaikalla ja kyseessä on henkilö, joka on suunnilleen saman ikäinen ja samantasoisissa tehtävissä ja välimme ovat ok, niin kaikki on kunnossa.
Mutta täytyy tunnustaa, että kun huomasin nuoren harjoittelijatytön käyttävän samanlaista paitaa, jota aiemmin olin itsekin töissä käyttänyt, siirsin paidan vapaa-ajan vaatteeksi. Tai jos huomaan, että henkilöllä, josta en pidä, on samanlainen vaate, jää se helposti omalla kohdalla jatkossa kaappiin, koska yhdistän sen mielessäni siihen epämiellyttävään henkilöön.
Eli samanlaisen vaatteen näkeminen toisen päällä johtaa aina jonkinlaiseen vertailuun, olenko minä samanlainen kuin tuo toinen ja jos en, olenko harkinnut asuni oikein. Koruissa sama juttu.
Jos olen varma, että vaate näyttää päälläni yhtä hyvältä tai paremmalta, jatkan vaatteen käyttöä. Jos tajuan, että näytän vaate pääällä kömpelöltä/tyylittömältä toiseen verrattuna, jää vaate kaappiin. Jos siis näen usein samaa vaatetta käyttävää henkilöä, esim. töissä.
Minulla menee aina hetki edes tajuta, että jollakin on sama vaate. Sittenkin pitää vielä uudestaan tsekata, että onko se nyt tosiaan ihan sama. Näyttää niin vieraalta toisen päällä.
Yleensä kaikki yhdistävät vaatteita niin eri tavoin, ettei se edes häiritse. Ehkäpä jos joku huippumalli-näköinen kantaisi juhlissa samaa mekkoa, joka minullakin on päällä, ja mekko olisi helposti tunnistettavissa, kokisin oloni kiusaantuneeksi ja pohtisin vertaillaanko meitä minun häviöksi.. Normaalisti olen sen verran tyytyväinen itseeni ja siihen, miltä vaatteet päälläni näyttävät, ettei haittaa samis-pukeutumiset.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ostan vaatteeni ulkomailta tai ulkomaalaisista liikkeistä, tai sitten second hand- liikkeistä.
Minulla on aika tarkka maku, eikä H&M/Lindex/Seppälä-kledjut sitä juuri sivuuta. Lisäksi olen hoikka ja pitkä, ja kyseisten liikkeiden vaatteet ovat mitoitettu persjalkaisille 165-senttisille.
Onpas tämä herättänyt kommentteja. Ne vaatteet on mitoitettu 165-senttisille ja persjalkaisille, enkä minäkään siis voi niitä käyttää.
Terv. pitkä ja ihan vaan normaalivartaloinen
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ostan vaatteeni ulkomailta tai ulkomaalaisista liikkeistä, tai sitten second hand- liikkeistä.
Minulla on aika tarkka maku, eikä H&M/Lindex/Seppälä-kledjut sitä juuri sivuuta. Lisäksi olen hoikka ja pitkä, ja kyseisten liikkeiden vaatteet ovat mitoitettu persjalkaisille 165-senttisille.
Ovatko ulkomailta ostetut vaatteet enää niin hirveän harvinaisia? Eikö kuka vaan voi tilata nettikaupasta mitä vaan minne vaan mistä vaan?
Katson miltä se näyttää ja useimmiten yhtä hyvältä mitä minulla.