Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä noloa olet aikuisiällä tehnyt ihastuneena?
19.05.2016 |
Kertokaa, pliis, etten ole ainoa, joka ihastuneena käyttäytyy kuin idiootti, vaikka ikää on enemmän kuin kehtaan tunnustaa. Siis en ole edes mikään nuori aikuinen enää.
Ensinnäkin olen aivan kaamea stalkkeri. Stalkkaan miestä somessa, koska olen utelias hänen tekemisistään ja kiinnostuksen kohteistaan. Lisäksi seuraan myös hänen työaikataulujaan. Näin voin ennakoida, missä sattuisin törmäämään häneen.
Nolointa on kuitenkin käyttäytymiseni hänen seurassaan. Saatan esimerkiksi tuhota hyvän tilaisuuden mukavaan jutusteluun sanomalla jotain tylyä miehelle ja jälkeenpäin ihmettelen, että miksi noin tein. Juttua ihme kyllä yleensä tulee, usein liiankin kanssa.
Supernoloa on se, että jälkeenpäin tajuan hakeutuneeni aivan liian lähelle miestä, esim. seison lähes kiinni hänessä, vaikka tilaa ympärillä olisi vaikka kuinka. Tietenkin myös kompastelen ja törmäilen hermostuneena esineisiin.
Kai joku muukin hölmöilee?
Kommentit (45)
Räpsytellyt pitkiä aitoja ripsiäni nuoremmalle miehelle keski-iän kriisissäni. Edelleen hävettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus "vahingossa" kumarrellut avokaulaisessa paidassa tai tilanteen tullen tiukoissa farkuissa. Hame on saattanut istuessa hilautua vähän liian ylös. Säälittävää, tiedän, mutta ainakin olen saanut kohteen huomion. Tiedä sitten, mitä on minusta ajatellut.
Tuijottanut niin paljon että ulkopuolisetkin on varmasti huomanneet
Vierailija kirjoitti:
Räpsytellyt pitkiä aitoja ripsiäni nuoremmalle miehelle keski-iän kriisissäni. Edelleen hävettää.
Ihanaa! En kehdannut kertoa, että keski-iän kriisistä omallakin kohdallani on kyse. Onneksi ihastus on sentään minua vielä selvästi vanhempi, vaikka parikymppisiähän nuo vanhemmat miehet kuitenkin kiikaroivat eivätkä meitä nelikymppisiä. Saapa nähdä, pian varmaan tulee sekin hetki, että yritän nuorempiani vikitellä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehnyt aloitteen. Olin ääliö ja tulkitsin miehen katseet, minun lähelle hakeutumiset ja jatkuvat keskustelunaloitukset kiinnostukseksi. Lähtihän mies kahville joo, mutta ei se aidosti kiinnostunut koskaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Räpsytellyt pitkiä aitoja ripsiäni nuoremmalle miehelle keski-iän kriisissäni. Edelleen hävettää.
Lisään vielä, että oma mieheni oli jo pidempään seurannut tätä tilannetta sivusta ja lopulta kysyi, että jatketaanko vai erotaanko? Jatketaan. Hävettää yhä enemmän kun ajattelenkin tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tällä yhtään hölmöilevää miestä paikalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Räpsytellyt pitkiä aitoja ripsiäni nuoremmalle miehelle keski-iän kriisissäni. Edelleen hävettää.
Lisään vielä, että oma mieheni oli jo pidempään seurannut tätä tilannetta sivusta ja lopulta kysyi, että jatketaanko vai erotaanko? Jatketaan. Hävettää yhä enemmän kun ajattelenkin tätä.
Siis oliko tämä kertaluontoinen tilanne vai joku pidempään jatkunut vikittely-yritys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen munannut itseni ulkopuolisten silmissä olemalla aivan liian päivänselvä "hienovaraisissa" flirttailuyrityksissäni. Tuijottelu, liian lähelle tunkeminen, jalkapeli, pyrkimykset jäädä kahden hänen kanssaan jne. Niissä tilanteissa kellään muulla ei ole ollut merkitystä, koska näen vain hänet, mutta jälkikäteen on monta kertaa hävettänyt etteikö nyt vähempikin riittäisi... Hän sitten lopulta kertoi, ettei ole kiinnostunut, koska ei halua työpaikkajuoruja liikkeelle. No aijjaa. En ole salarakasmateriaalia! :D
Kirjottanu kirjeen. Laittanu sydämiä hänen fb sivulleen. Stalkannut kaiken mahdollisen. Kopioinut kuvansa puhelimeen. Jaksanut jauhaa tyypistä kavereille koko ajan. Noloa koska miestä tää vaa huvittaa ..ja ikää on mullakin. Toisaalta hyvä että on ikää muuten olisi varmaan tehnyt vielä jotain hullumpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen munannut itseni ulkopuolisten silmissä olemalla aivan liian päivänselvä "hienovaraisissa" flirttailuyrityksissäni. Tuijottelu, liian lähelle tunkeminen, jalkapeli, pyrkimykset jäädä kahden hänen kanssaan jne. Niissä tilanteissa kellään muulla ei ole ollut merkitystä, koska näen vain hänet, mutta jälkikäteen on monta kertaa hävettänyt etteikö nyt vähempikin riittäisi... Hän sitten lopulta kertoi, ettei ole kiinnostunut, koska ei halua työpaikkajuoruja liikkeelle. No aijjaa. En ole salarakasmateriaalia! :D
Tämä on niin tuttua, että näkee vain hänet, puhuu vain hänelle, työpaikalla etenkin todella noloa. Ihan niin kuin muut eivät muka huomaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Räpsytellyt pitkiä aitoja ripsiäni nuoremmalle miehelle keski-iän kriisissäni. Edelleen hävettää.
Lisään vielä, että oma mieheni oli jo pidempään seurannut tätä tilannetta sivusta ja lopulta kysyi, että jatketaanko vai erotaanko? Jatketaan. Hävettää yhä enemmän kun ajattelenkin tätä.
Siis oliko tämä kertaluontoinen tilanne vai joku pidempään jatkunut vikittely-yritys?
Tämä oli valitettavasti yhteen henkilöön muutamaan kertaan kohdistuva todella huono vikittely-yritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivittäin taistelen itseni kanssa, että en vain vilkaisisi ihastukseni työkalenteria. Toistuvasti häviän taisteluni ja päädyn pohtimaan, että ehkä menenkin syömään vasta vähän myöhemmin, kun tuo kokous loppuu vasta silloin tai oikeastaan minäkin voisin osallistua tuohon koulutukseen.
Ap sai hymyn huulille, olen tehnyt noi samat entiselle työkaverille ja luulin tulleeni hulluksi :D vaikka olen jo unohtanut ihastukseni, pikkuisen kyllä hävettää oma käytös koska ihastumisen näki varmaan kilometrin päähän...
Vierailija kirjoitti:
Onko tällä yhtään hölmöilevää miestä paikalla?
Kiersin ympäri kerrostaloa, jossa ihastukseni asui, jos sattuisin vaikka näkemään.
Epätoivoista oli, ihastus nimittäin asui viidennessä kerroksessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällä yhtään hölmöilevää miestä paikalla?
Pyytänyt mukavan oloista naista ulos, vaikkapa kahville. Seurauksena sain vittuilua ja selän takana puhumista. Ei koskaan enää. :(
Ihastuin erään ruokakaupan myyjään ja aloin käymään kyseisessä kaupassa aikas usein - kerran sain vihdoin tilaisuuden sanoa jotain myyjälle, kun hän oli täyttämässä hyllyjä, ja hätäpäissäni kysyin onko heillä jotain vegaanilevitettä.. (Jotenkin ajattelin, että piti kysyä jotain harvinaista.)
Noh tyyppi innostui selittämään miten on itsekin vegaani ja jakoi auliisti kokkausvinkkejä.
Ravasin sitten kaupassa ostamassa vegaanituotteita kunnes kundi pyysi minua treffeille ja seurustelimme noin vuoden.
En koskaan paljastanut vegaanilevitteen olleen peitetarina, vaan elin vuoden elämästäni täysvegaanina :)
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin erään ruokakaupan myyjään ja aloin käymään kyseisessä kaupassa aikas usein - kerran sain vihdoin tilaisuuden sanoa jotain myyjälle, kun hän oli täyttämässä hyllyjä, ja hätäpäissäni kysyin onko heillä jotain vegaanilevitettä.. (Jotenkin ajattelin, että piti kysyä jotain harvinaista.)
Noh tyyppi innostui selittämään miten on itsekin vegaani ja jakoi auliisti kokkausvinkkejä.
Ravasin sitten kaupassa ostamassa vegaanituotteita kunnes kundi pyysi minua treffeille ja seurustelimme noin vuoden.
En koskaan paljastanut vegaanilevitteen olleen peitetarina, vaan elin vuoden elämästäni täysvegaanina :)
Ihana! :D
Alue: Aihe vapaa
En lähesty ketään millään tavalla niin ei tule mokailtua. :^)