Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa mitä hyviä puolia lapsissa on?
Kommentit (39)
Jos tiivistäisin koko asian näin: Ne hyvät puolet tajuaa vasta sitten kunnolla, kun saa omia lapsia. Samoin huonot puolet. Vaikka olisit ennen ajatellut, ettet koskaan halua lapsia, niin jos kuitenkin saat, tajuat että näinhän tämä maailma toimii, ja näin tämän kuuluu mennäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään. Pysy ehdottomasti lapsettomana. Tämä on optimiratkaisu sulle, lapsille ja geenivarastolle.
Toivottavasti sinäkään et ole lisääntynyt.
???? Mistä viha?
Typerästä ja ylimielisestä vastauksesta, aloitushan oli ihan neutraali. Tämä viimeisin lainaamani viestisi (????) vielä oikein korostaa sitä typeryyttä. En ole tuo ketä lainasit, mutta komppaan häntä kyllä.
Häh? AP ei lapsia tahdo, joten hyvä hänelle, hyvä lapsille koska olisi kamalaa syntyä lapseksi sellaiselle joka ei lapsia tahdo ja jos vähääkään uskoo Darwiniin niin hyvä geenivarastolle (evoluutio ei ole väärässä). Joten mistä siis viha???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat hellyttäviä, rakastettavia ja rakastavia, suoria, rehellisiä, ennakkoluulottomia (ennen kuin heidän ympäristönsä ne ennakkoluulot heihin istuttaa), uteliaita, innostuneita, väsymättömiä, anteliaita ja hyväsydämisiä.
Nuo nyt ensimmäisinä tulivat mieleen.
(Ja jos asialla on merkitystä, olen vapaaehtoisesti lapseton.)
Boldatut ei pidä kyllä ollenkaan paikkaansa, eikä se ole mielipideasia. Lapsille ei ole vielä kehittynyt omaatuntoa, moraalia tai käsitystä oikeasta ja väärästä. He paitsi valehtelevat, eivät koe ollenkaan huonoa omaatuntoa valehtelustaan. Lisäksi lapsi on täydellisen itsekäs otus, joka ei kykene vielä ollenkaan asettumaan toisen asemaan ja huomioimaan muita. Tämäkin on jo ihan biologinen edellytys lapsen henkiinjäämiselle.
MInkä ikäisistä nyt puhutaan? Kyllä jo viisivuotiaalla on omatunto, jos kasvuympäristö on ollut suotuisa tämän kehittymiselle. Jos kouluikäisellä ei tätä ole, niin on mennyt pahasti pieleen. Eihän kaikilla aikusillakaan ole moraalia ja sisäsyntyistä tietoisuutta oikeasta ja väärästä. Väärää vältellään lähinnä vain rangaistuksen pelosta.
Raingaistuskeskeinen kasvatus tuottaa näitä, se on selvä.
Joo, tuo kirjoitus jota tässä kommentoidaan on ihan paskaa oikeasti. Ja kirjoittaja voisi keskittää psykologian opiskelunsa omien (lapsellisten) defenssiensä tarkasteluun.
Kyllä ne on aika olennainen osa ihmisrodun jatkumisen kannalta. Etpä sinäkään täällä olis kyselemässä jossei vanhempas olis sua joskus tehny.
Jos kysyt mitä hyvää meidän lapsissa on niin vastaisin ensisijaisesti molemminpuolinen pyyteetön rakkaus. Toissijaisia on hauskuus ja ilo, sitten nautin myös lasten kasvatuksesta eli siitä kuinka lapsi iloitsee kun oppii uutta ja kuinka ylpeä voit olla toisen onnistumisesta. Onhan se myös sanoinkuvaamaton fiilis kun lapsi turvautuu sinuun ja pitää sinua tärkeimpänä maailmassa. Mutta jos elämäänsä ei kaipaa vastaavanlaisia tuntemuksia ja elämän mittarina on joku muu kuin lasten ja perhe-elämän tuoma onni, niin parempi jättää lapset tekemättä. Ja vaikka toi kuvailu kuulostaa ruusuiselta niin täytyy muistaa että ei olisi hyviä puolia ilman huonoja se on vaan itsestä kiinni että onko omasta mielestä viivan alla enemmän hyviä vai huonoja puolia.
Vierailija kirjoitti:
Ne saattaa huolehtia sinusta vanhana. ->> niin näyttää suomen vanhustenhuollon tilanteesta päätellen !
Jos et tykkää työelämästä, saat hyvän syyn olla vuosia pois töistä. -->> vuosikymmeniä jopa !
Monille pelkkä lisääntymiskyky on todiste kypsyydestä, ts. saat näin ajattelevilta ihmisiltä sosiaalista hyväksyntää ilman, että oikeasti muutat mitään itsessäsi tai käytöksessäsi. -->> pääset aivan uusien ihmisten arvioitavaksi oletko riittävän hyvä.
Rintasyöpä on harvinaisempaa synnyttäneillä kuin sellaisilla naisilla, jotka eivät ole tehneet lapsia.-->> synnytys ei suojele rintasyövältä, eikä imetys.
Jos sinulla on huono itsetunto etkä "kehtaa" esim. ostaa itsellesi leluja tai pelejä tai vaikka laskea mäkeä, saat lapsista hyvä tekosyyn leikkiä itsekin.
-->> no onha tuo excuse, laskiaisena ottaa sitten ilon irti ja kesällä power parkissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat hellyttäviä, rakastettavia ja rakastavia, suoria, rehellisiä, ennakkoluulottomia (ennen kuin heidän ympäristönsä ne ennakkoluulot heihin istuttaa), uteliaita, innostuneita, väsymättömiä, anteliaita ja hyväsydämisiä.
Nuo nyt ensimmäisinä tulivat mieleen.
(Ja jos asialla on merkitystä, olen vapaaehtoisesti lapseton.)
Boldatut ei pidä kyllä ollenkaan paikkaansa, eikä se ole mielipideasia. Lapsille ei ole vielä kehittynyt omaatuntoa, moraalia tai käsitystä oikeasta ja väärästä. He paitsi valehtelevat, eivät koe ollenkaan huonoa omaatuntoa valehtelustaan. Lisäksi lapsi on täydellisen itsekäs otus, joka ei kykene vielä ollenkaan asettumaan toisen asemaan ja huomioimaan muita. Tämäkin on jo ihan biologinen edellytys lapsen henkiinjäämiselle.
MInkä ikäisistä nyt puhutaan? Kyllä jo viisivuotiaalla on omatunto, jos kasvuympäristö on ollut suotuisa tämän kehittymiselle. Jos kouluikäisellä ei tätä ole, niin on mennyt pahasti pieleen. Eihän kaikilla aikusillakaan ole moraalia ja sisäsyntyistä tietoisuutta oikeasta ja väärästä. Väärää vältellään lähinnä vain rangaistuksen pelosta.
Raingaistuskeskeinen kasvatus tuottaa näitä, se on selvä.
Joo, tuo kirjoitus jota tässä kommentoidaan on ihan paskaa oikeasti. Ja kirjoittaja voisi keskittää psykologian opiskelunsa omien (lapsellisten) defenssiensä tarkasteluun.
Eikä ole "paskaa", enkä ymmärrä miksi tätä faktaa vasten pitää niin vahvasti hyökätä. Jos väitetään että lapset yleisesti ovat "rehellisiä, anteliaita ja hyväsydämisiä" niin se vaan ei pidä paikkaansa. Kun lapsiksi yleensä käsitetään ikävuodet 0-18, niin suurimman osan tuosta ajasta lapset EIVÄT olet noita asioita. Jos taas tarkoitti että esim. 8-12 vuotiaat ovat tuollaisia, niin olisi sitten tarkentanut.
Vierailija kirjoitti:
Jos kysyt mitä hyvää meidän lapsissa on niin vastaisin ensisijaisesti molemminpuolinen pyyteetön rakkaus.
Ensinnäkin, kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan. Toiseksi, se vanhemman rakkaus on täysin hormonaalista, ja ilman sitä ihmisrotua ei olisi syntynyt. Kolmanneksi, lapsen rakkaus vanhempaankin on täysin vain biologian sanelemaa, sillä kun lapsi käyttäytyy "rakastavasti" saa se vanhemmalta varmemmin hoivaa.
Mitään pyyteettömyyttä lapsen ja vanhemman välisessä rakkaudessa ei siis ole, vaan se perustuu täysin biologiseen lajin selviytymistä turvaavaan vaistokäyttäytymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne saattaa huolehtia sinusta vanhana. ->> niin näyttää suomen vanhustenhuollon tilanteesta päätellen !
Jos et tykkää työelämästä, saat hyvän syyn olla vuosia pois töistä. -->> vuosikymmeniä jopa !
Monille pelkkä lisääntymiskyky on todiste kypsyydestä, ts. saat näin ajattelevilta ihmisiltä sosiaalista hyväksyntää ilman, että oikeasti muutat mitään itsessäsi tai käytöksessäsi. -->> pääset aivan uusien ihmisten arvioitavaksi oletko riittävän hyvä.
Rintasyöpä on harvinaisempaa synnyttäneillä kuin sellaisilla naisilla, jotka eivät ole tehneet lapsia.-->> synnytys ei suojele rintasyövältä, eikä imetys.
Jos sinulla on huono itsetunto etkä "kehtaa" esim. ostaa itsellesi leluja tai pelejä tai vaikka laskea mäkeä, saat lapsista hyvä tekosyyn leikkiä itsekin. -->> no onha tuo excuse, laskiaisena ottaa sitten ilon irti ja kesällä power parkissa.
Olet väärässä:
Esimerkiksi alkoholin käyttö ja tupakointi lisäävät rintasyöpäriskiä, synnyttäminen pienentää sitä.
– Raskaudet suojaavat naista rintasyövältä. Vasta kun rintarauhanen alkaa tuottaa maitoa, se on kehittynyt valmiiksi. Mitä pidempään rintarauhaset ovat keskeneräiset, sitä herkemmin niihin syntyy solumuutoksia, Tanner selittää. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpäsairauksien osastonylilääkärinä.
http://www.kauneusjaterveys.fi/terveys-hyvinvointi/terveys/kun-syopa-vi…
On ihana seurata lapsen kasvua ja kehitystä, keskustella hänen kanssaan yms. Mutta pienituloisena lasta ei olisi kannattanut tehdä. Vaikka kuinka nipistää niin kaikki raha menee lapsen tarpeisiin ja silti joutuu monista jutuista kieltäytymään eikä itselle saa koskaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsi vaivautua kertomaan sulle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lapsissa on samat hyvät puolet kuin muissakin ihmisissä.
Uskooko joku muka tähän? Minä sanoisin pikemminkin, ettei esimerkiksi kaksivuotiaassa lapsessa ole mitään niistä ominaisuuksista, jotka tekevät ihmisistä siedettäviä tai mielenkiintoisia. Pelkkä potentiaali olla näitä asioita kehittyy todella hitaasti monen vuoden kuluessa, kiitos aivojen hitaan kypsymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat hellyttäviä, rakastettavia ja rakastavia, suoria, rehellisiä, ennakkoluulottomia (ennen kuin heidän ympäristönsä ne ennakkoluulot heihin istuttaa), uteliaita, innostuneita, väsymättömiä, anteliaita ja hyväsydämisiä.
Nuo nyt ensimmäisinä tulivat mieleen.
(Ja jos asialla on merkitystä, olen vapaaehtoisesti lapseton.)
Boldatut ei pidä kyllä ollenkaan paikkaansa, eikä se ole mielipideasia. Lapsille ei ole vielä kehittynyt omaatuntoa, moraalia tai käsitystä oikeasta ja väärästä. He paitsi valehtelevat, eivät koe ollenkaan huonoa omaatuntoa valehtelustaan. Lisäksi lapsi on täydellisen itsekäs otus, joka ei kykene vielä ollenkaan asettumaan toisen asemaan ja huomioimaan muita. Tämäkin on jo ihan biologinen edellytys lapsen henkiinjäämiselle.
Niin. Lapset vain ovat aitoja ja ihan vilpittömästi sellaisia kuin ovat. Siksikin ne ovat niin ihania.
Höpsis. Tykkään tehdä töitä nuorten kanssa, mutta yläkoululaisetkin osaavat pelata kaikenlaisia sosiaalisia pelejä, valehdella, mielistellä, manipuloida. Se, että suurin osa tällaisista yrityksistä on kömpelöitä ja läpinäkyviä, ei tee käyttäytymisestä vilpitöntä. Monet osaavat kyllä jallittaa vanhempiaan aivan mennen tullen. Onhan heillä ollut vuosia aikaa oppia, mistä naruista kannattaa vetää.
t. opettaja
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on aika olennainen osa ihmisrodun jatkumisen kannalta. Etpä sinäkään täällä olis kyselemässä jossei vanhempas olis sua joskus tehny.
Ja tämä on huono asia, koska...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat kivoja silloin kun he nukkuvat ja sukeltavat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kysyt mitä hyvää meidän lapsissa on niin vastaisin ensisijaisesti molemminpuolinen pyyteetön rakkaus.
Ensinnäkin, kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan. Toiseksi, se vanhemman rakkaus on täysin hormonaalista, ja ilman sitä ihmisrotua ei olisi syntynyt. Kolmanneksi, lapsen rakkaus vanhempaankin on täysin vain biologian sanelemaa, sillä kun lapsi käyttäytyy "rakastavasti" saa se vanhemmalta varmemmin hoivaa.
Mitään pyyteettömyyttä lapsen ja vanhemman välisessä rakkaudessa ei siis ole, vaan se perustuu täysin biologiseen lajin selviytymistä turvaavaan vaistokäyttäytymiseen.
En tunne ketään vanhempaa, joka kieltäisi rakkauden lapsiinsa. Heitäkin varmasti on, mutta pitävät melua itsestään sitten vain anonyymeina nettipalstoilla.
Kaikki rakkaus on hormonaalista ja biologian sanelemaa. Rakkaus lapseen on vain se vahvin. Yleensä vanhempi on varsinkin pikkulapsiaikana valmis kuolemaan lapsensa puolesta. Minä kuolisin aikuistenkin lasteni puolesta ilman mitään miettimistä, enkä suinkaan ole ainoa.
Eli voit lähestyä näin kyynisesti asiaa tai ajatella rakkautta kauniimpana, henkisempänä asiana. Se on ihan oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat kivoja silloin kun he nukkuvat ja sukeltavat :)
Myös kun olevat päiväkodissa, koulussa tai mummolassa :;D
Ei vaines... lapset ovat ihania miltei joka hetki ihan kotonakin. Totta kai on joskus konflikteja, sairasta menoa, ellei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kysyt mitä hyvää meidän lapsissa on niin vastaisin ensisijaisesti molemminpuolinen pyyteetön rakkaus.
Ensinnäkin, kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan. Toiseksi, se vanhemman rakkaus on täysin hormonaalista, ja ilman sitä ihmisrotua ei olisi syntynyt. Kolmanneksi, lapsen rakkaus vanhempaankin on täysin vain biologian sanelemaa, sillä kun lapsi käyttäytyy "rakastavasti" saa se vanhemmalta varmemmin hoivaa.
Mitään pyyteettömyyttä lapsen ja vanhemman välisessä rakkaudessa ei siis ole, vaan se perustuu täysin biologiseen lajin selviytymistä turvaavaan vaistokäyttäytymiseen.
Puhuinkin omista lapsistani joita rakastan. En voi puhua kenenkään muun puolesta tai kenenkään muun tunteista. Ja miksei biologian myötä tuleva rakkaus voi olla pyyteetöntä. Jos lapset käyttäytyisivät rakastettavasti vain hoivaa saadakseen miksi he käyttäytyvät välillä myös huonosti? Kyllä lapsi ymmärtää rakkauden pyyteettömänä ja sen että vanhempi rakastaa häntä käyttäytyi hän miten tahansa. Mutta jos rakkauden taso tai motiivi on se asia mikä saa sinut jättämään lapset tekemättä niin ehkä parempi niin jos olet niin tunneköyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat hellyttäviä, rakastettavia ja rakastavia, suoria, rehellisiä, ennakkoluulottomia (ennen kuin heidän ympäristönsä ne ennakkoluulot heihin istuttaa), uteliaita, innostuneita, väsymättömiä, anteliaita ja hyväsydämisiä.
Nuo nyt ensimmäisinä tulivat mieleen.
(Ja jos asialla on merkitystä, olen vapaaehtoisesti lapseton.)
Boldatut ei pidä kyllä ollenkaan paikkaansa, eikä se ole mielipideasia. Lapsille ei ole vielä kehittynyt omaatuntoa, moraalia tai käsitystä oikeasta ja väärästä. He paitsi valehtelevat, eivät koe ollenkaan huonoa omaatuntoa valehtelustaan. Lisäksi lapsi on täydellisen itsekäs otus, joka ei kykene vielä ollenkaan asettumaan toisen asemaan ja huomioimaan muita. Tämäkin on jo ihan biologinen edellytys lapsen henkiinjäämiselle.
Niin. Lapset vain ovat aitoja ja ihan vilpittömästi sellaisia kuin ovat. Siksikin ne ovat niin ihania.
Tämän vastauksen valossa sanoisin, että jos ei hanki lapsia niin hyvä puoli on se, että pystyt edelleen tarkastelemaan maailmaa objektiivisesti.
Riippuu minkäikäisistä lapsista puhut. Siinä vaiheessa, kun käsitys oikeasta ja väärästä, alkaa syntyä, tulee usein (ainakin meidän lapsilla) vaihe, kun lapsi on todella tiukka sääntöjen ja oikein tekemisen puolustaja. Toisen asemaan asettumisen ja empatian kyky kehittyy myös lapsuudessa pikkuhiljaa vaiheittain. Vaiva on vähän eri vaiheessa kuin esim. 3 vuotias. Molemmat kuitenkin lapsia.