Kuinka suuren perinnön tulet saamaan vanhemmiltaisi tai olet jo saanut

En ole saanut elämässäni koskaan perintöä enkä tietääkseni tulekaan saamaan.

On äiti jäljellä. Sillä ei ole mitään arvokasta omaisuutta, velkoja saattaa olla vähän. Rahansa menee alkoholiin, parhaillaankin muutama kymppi säästössä kerrallaan. Mitään tuskin jää perinnöksi, mutta ei se haittaa, enpä ole koskaan ajatellut, että mun "kuuluisi" saada toisen ihmisen säästämiä/tienaamia/omistamia asioita itselleni sukulaisuuden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vois olla noin 500tonnia tulossa, mutta ongelma on siinä että ne on kaikki jonain kiinteistöinä ja tontteita. Eikä mulle jää oikein oikeutta muuttaa rahaksi sitä omaisuutta. Eli käytännössä mulle jää vaan harmia ja riitoja muiden sukulaisten kanssa.

Eikö niistä kiinteistöistä saa tuloa

Jää nähtäväksi saako vai ei. Varmaan myyvät ne kiinteistöt vielä eläessään ja jää jäljelle vaan jotain suvun maita ja mökki, joita ei voi vuokrata tai myydä, tai muuten saan koko suvun kimppuuni.

Onko ne suvun maat sitten ihan vaan ns. joutomaata, joilla ei mitään kasva? Eikö niitä metsiä osteta ja omisteta sen takia, että saisi puun  myynnistä tuloja?

Voi kai sieltä sitä puuta myydä jonkun verran. Ei sillä kuiteskaan rikastu, jos sais edes perintöverot maksettua.

Toivottavasti en mitään.

Olen yrittänyt ainakin sanoa, että pistäisivät omaisuutensa itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vois olla noin 500tonnia tulossa, mutta ongelma on siinä että ne on kaikki jonain kiinteistöinä ja tontteita. Eikä mulle jää oikein oikeutta muuttaa rahaksi sitä omaisuutta. Eli käytännössä mulle jää vaan harmia ja riitoja muiden sukulaisten kanssa.

Eikö niistä kiinteistöistä saa tuloa

Jää nähtäväksi saako vai ei. Varmaan myyvät ne kiinteistöt vielä eläessään ja jää jäljelle vaan jotain suvun maita ja mökki, joita ei voi vuokrata tai myydä, tai muuten saan koko suvun kimppuuni.

Onko ne suvun maat sitten ihan vaan ns. joutomaata, joilla ei mitään kasva? Eikö niitä metsiä osteta ja omisteta sen takia, että saisi puun  myynnistä tuloja?

Voi kai sieltä sitä puuta myydä jonkun verran. Ei sillä kuiteskaan rikastu, jos sais edes perintöverot maksettua.

On se kummallista, että saa 500.000 euron arvosta perintöä, jolla ei tee yhtään mitään. Tässä ei nyt joku täsmää. Joko arvioit omaisuuden väärin tai sitten sillä todellakin on arvoa. Voin ymmärtää, että sukurasite painaisi jotain yksittäistä rakennuspaikkaa, siis niin, että olisi paikka suvun vanhoilla mailla johon voisi rakentaa mutta ei itse halua rakentaa ja tämä "sukurasite" estää myymästä sitä ulkopuolislle. Tällaisen yhden rakennuspaikan arvo ei nyt kuitenkaan kovin päätähuimaava taida olla... Jos saat 500.000 euron arvosta metsätalousmetsää niin se ihan oikeasti taroittaa sitä, että siellä metsässä on sitten sen arvosta puuta. Maapohjan arvohan on jotain 100 /hehtaari, joten sille ei paljoakaan arvoa lasketa... Eri asia on milloin metsän hakkaaminen on taloudellisesti järkevää.. Mutta eiköhän puolenmiljoonan euron metsässä ole aina senverran hakattavaa, että saa verot maksettu ja "ehkä" vähän muutakin näin ensi hätään ja sitten taas 5 vuoden päästä vähän lisää ja jne..

Ei mitään käryä. Vanhemmillani on pienessä kunnassa suurehko omakotitalo noin hehtaarin kokoisella tontilla, lisäksi metsää muutama kymmenen hehtaaria. Isäni perii vielä lisää metsää ja puolikkaan maatilan äidiltään sitten kun hänestä aika jättää. Metsänhoitoa pitäisi kuulemma alkaa pikkuhiljaa opettelemaan, onneksi ei oma metsänomistajuus ole vielä hetkeen ajankohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Molemmilla on velkaa enemmän kuin varallisuutta, eikä tähän luultavasti koskaan tule muutosta. Perunkirjoituksessa siis ilmoitan kieltäytyväni perinnöstä.

Laki on muuttunut, ei tarvitse kieltäytyä sellaisesta mitä ei ole saamassakaan, kunhan et ota mitään pesästäkään.

Saan riesaksi juopporemmin raiskaaman vanhan ok-talon mistä ei seuraa kuin ongelmia.

mitä helvettiä sen kanssa pitäisi tehdä? Alueen talot maksaa n:100-150000€ mutta tuo on kylmä,vesikiertoinen sähkölämmitys,sisältä hirveässä kunnossa,putket,viemärit,lämmitysjärjestelmät kaikki pitäisi uusia,kämpässä on helvetisti hukka neliöitä, isot eteisaulat,ylhäällä ja alhaalla,naurettavan pieni keittiö,2 makuuhuonetta joista toinen on niin pieni ettei iso sänky mahdu.

Kukaan ei ole niin hullu että ostaisi sen näillä sähkön/siirron hinnoilla tai tekisi siihen täyden rempan.

T.M

Vanhemmiltani en tule perimään kun max. 50 000. Mutta olen itse hankkinut omaisuutta niin paljon että en heidän rahojaan edes kärky. Ei ole mitään tarvetta.

Osa kommentoijista vaikuttaa suhtautuvan aika kylmästi vanhempiinsa.

Nolla euroa, ehkä laskun maahanpanijaisista.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä tämä kuuluu kenellekään? Ahneet odottamassa jo, mitä tulevat sitten saamaan! Sairasta!

Perinnöstä voi keskustella muutenkin.

Itse olen saanut jo n: 3,5milj.€ ja ehkä 3 miljoonaa on vielä tulossa.

Tämä minun provo otti muuten aika mehukkaasti heti tuulta siipiensä alle :D:D:D:D

Empä olisi uskonut, että porukka heittää tommosia laskelmia tänne.. Olin ajatellut, että saisin valtavan tunnekuohun aikaiseksi ja minut hirtettäisiin moraalisaarnoilla... Ehkä tämä kertoo ihmisistä jotain...

AP

Tämän ketjun aloittaja, AP kirjoitti:

Tämä minun provo otti muuten aika mehukkaasti heti tuulta siipiensä alle :D:D:D:D

Empä olisi uskonut, että porukka heittää tommosia laskelmia tänne.. Olin ajatellut, että saisin valtavan tunnekuohun aikaiseksi ja minut hirtettäisiin moraalisaarnoilla... Ehkä tämä kertoo ihmisistä jotain...

AP

Olen siis nuori mies ja suhteellisen nuoret vanhempani ovat naimisissa...

Kyllä meillä on pystytty keskustelemaan näistä asioista ihan asiallisesti, vanhemmat itsekin haluavat miettiä miten omaisuus järkevästi jaetaan. He tietävät että me heidän lapsemme tulemme kaikki hyvin toimeen omillammekin, ja vanhemmat ovat meillä tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, joten kukaan ei todellakaan ole kuola valuen odottamassa perintöä. Mutta onko se sitten parempi että asioista ei uskalleta keskustella ja sisarusten välille repeää kauhea riita perinnönjaossa? Kaikki kun me kuollaan kuitenkin joskus. (Ja eihän se ole edes sanottua että täältä ikäjärjestyksessä lähdetään.)

Vierailija kirjoitti:

Saan riesaksi juopporemmin raiskaaman vanhan ok-talon mistä ei seuraa kuin ongelmia.

mitä helvettiä sen kanssa pitäisi tehdä? Alueen talot maksaa n:100-150000€ mutta tuo on kylmä,vesikiertoinen sähkölämmitys,sisältä hirveässä kunnossa,putket,viemärit,lämmitysjärjestelmät kaikki pitäisi uusia,kämpässä on helvetisti hukka neliöitä, isot eteisaulat,ylhäällä ja alhaalla,naurettavan pieni keittiö,2 makuuhuonetta joista toinen on niin pieni ettei iso sänky mahdu.

Kukaan ei ole niin hullu että ostaisi sen näillä sähkön/siirron hinnoilla tai tekisi siihen täyden rempan.

T.M

Itse ostin tuollaisen tontin hinnalla. (Talon arvo oli negatiivinen: purkujäte kaatopaikalla monta sataa Euroa/tonni jo 10v sitten.)

Vanhan alueen kaava oli kerrassaan salliva, saatiin rakentaa juuri sellainen talo kuin haluttiin.

En tule saamaan varmaan mitään. Vanhempani asuvat vuokralla ja heillä on tappiollisista talokaupoista aika paljon lainaa. Olen alle 30-vuotias, mutta meillä on jo nyt paljon enemmän varallisuutta kuin vanhemmillani. Asumme omakotitalossa eikä meillä ole muita velkoja kuin asuntolaina. En ole koskaan edes ajatellut perintöasioita kauheasti, mun mielestä on järjetöntä esim. säästää rahaa lasten perinnöksi. Kukin käyttäköön omaisuutensa itseensä elinaikanaan, sillä jokainen on oman onnensa seppä, eikä niin voi elää että odottelee kieli pitkällä toisen perintöä.

Miehen suvussa on paljon varallisuutta ja isoja perintöriitoja. En todellakaan ole kateellinen niistä.

Isältä en usko jäävän mitään. Jotain tavaraa on ja valokuvia minusta, veljestäni ja minun pojasta. Ei ole kovin materialistinen ihminen koskaan ollut. Hänen tilin saldoa en tiedä, eikä kyllä kiinnostakkaan, saa käyttää rahansa miten haluaa. Ei niitä mulle tarvi säästellä. Äidillä on rivitalo kolmio pienellä paikkakunnalla. Jos ei veljeni siihen halua muuttaa niin myydään varmaan ja siitä voitot puoliksi. En ole ikinä mitään perintöasioita miettinyt.

Tämähän oli provo, mutta jatkakaa toki keskustelua :D

Vierailija kirjoitti:

Tämähän oli provo, mutta jatkakaa toki keskustelua :D

Kuten näkyy, suuri osa ihmisistä oikeasti miettii tulevia perintöjään, joten aika heikko provo oli. Siitä en tiedä, että miten moni täällä on vastannut rehellisesti, mutta aivan tajuttomia summia kaikille on tulossa. Sekä minun että mieheni vanhemmat ovat totaalisen persaukisia, edes omistusasuntoa ei ole, joten mitään rahanarvoista ei ole tulossa. Eipähän ainakaan tarvitse odotella kieli pitkällä kenenkään kuolemaa. Joku kymmenien tuhansien perintö kuulostaa lähinnä lottovoitolta näin köyhän korviin.

Ei niiltä taida jäädä muuta kuin velat... :D