Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies oli oikeasti sairaan mustis siitä kun vanhempani kuoli kahden vuoden sisällä toisistaan, ja minun voimavarani menisi vain vanhempieni suremiseen, muisteluun jne eikä hän saisi olla ykkönen, huomion keskipiste parisuhteessa. Tahallani kuulemma surin vanhempiani, että ärsytän häntä sillä. Kaiken surun keskellä otin eron tuosta sairaasta miehestä. Onneksi ei ollut yhteisiä lapsia.
"Tahallani kuulemma surin vanhempiani, että ärsytän häntä sillä."
Siis miten h-tin itsekeskeinen voi ihminen olla! Ei mitään empatiaa, pelkkä minäminäminä. Onneksi pääsit tuosta tampiosta eroon!
Vierailija kirjoitti:
Oli ollut halloween ja minulla oli pahvinen Pennywise keittiössä. Jätkä tuli kahville ja huusi kurkku suorana että kuka v""u tuo on? Hyvä ettei mennyt täräyttämään nyrkillä. Pahvihahmoa. Hitto jos mulla salarakas olisi niin ei kai se pelleksi pukeutuisi?
Jösses :DDD
Joskus mustasukkaisuus on provosoitua, jos käyttäytyy epämääräisesti ja puhuu palturia. Tulisi olla johdonmukainen sanoissa ja teoissa, että luottamus syntyy.
Toki on niitäkin jotka turhasta ovat mustankipeitä.