Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
15.05.2016 |
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Mitenköhän olisit pärjännyt 80-luvulla? Silloin oli moottoripyöriä, mutta ei ollut kännyköitä. Huomaatko itse rationalisoivasi valvonnantarvettasi?
Jos et ihan jaksanut keskittyä lukemaasi, niin mies on itse alkanut ilmoittamaan ajoreittinsä, koska hän ei itse halua vi rua hengil tä missään peräkylän pöpelikössä, jos se on helposti estettävissä ilmoittamalla. Jos yhtään tiedät nykyajan moottoripyöräilystä mitään, niin tiedät että mm. ulkomaille suunnatut reissut on monesti tarkasti mietitty etukäteen, ja monella on myös g ps-paikannus mukana, jota voi läheinen, (ei siis ole pakko olla puoliso, eihän kaikilla edes ole sellaista vaan tieto annetaan jollekin toiselle läheiselle) seurata vaikkapa kotisohvalta. Ihan vain siksi, että kotona tiedetään, eikä tarvitse olla huolissaan, ja ajaja tietää myös itse, että hän ei ole ihan yksin jos jotain sattuu, vaan tieto tavoittaa jonkun.
Joskus on ihan rationaalista miettiä miten pelastautua palavasta talosta, tai mitä tehdä jos merellä veneillessä veneeseen tulee vika. Itse toki teet kaiken yksin, ilman kenenkään apua ja on kohdallasi vamasti pelottava ajatus, että joku voisi sinusta ikinä niin välittää että uskaltaisit hänelle kertoa esim. matkareittisi. Vinkiksi annan, että ei kannata antaa mustasukkaisen eksän pilata loppuelämääsi, vaan kannattaa opetella luottamaan ihmisiin uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Tämä tarina on kyllä loistava esimerkki ylikontrollivasta käytöksestä. Ei tuollainen ole missään nimessä tervettä, mutta noin se usein alkaa. Ja vaikkei se tästä pahenisikaan niin olisi hyvä hakea apua.
On suunnattoman törkeää kiristää erolla siinä tilanteessa, jos toinen ei laita viestiä. Useinhan ne naamioidaan muka vain turvallisuuden vuoksi, mutta tuollainen käytös on silkkaa puhdasta kontrollintarvetta siihen toiseen. Kuitenkin on todella epätodennäköistä, että se toinen siellä mökillä on kuollut tai muuten satuttanut itsensä. Jos viesti jää laittamatta niin kyllä sinun pitää pystyä elämään normaalia elämää siitä huolimatta eikä vetää hernettä nenään tuolla tasolla. Myöskin sellaisen pelkääminen, että aina muka sattuu jotain hirveää - ei ole tervettä ja käytät sitä vain tekosyynä tuohon kontrolliin.
Pakkoviestitellu jokaisella pysähdyksellä, ilmoitus jokaisesta poikkeamasta - sinun on PAKKO antaa sun puilison elää myös omaa elämäänsä ilman, että olet jatkuvasti kyttäämässä jokaista puolison liikettä. Kyllä - aina voi jotain sattua - mutta se ei todellakaan ole mikään syy toimia tuolla tavalla! Tukahdutat puolisosi ja rikot suhteesi tuolla hyvin pian eikä siitä ole sitten enää paluuta. Sinun on pakko hyväksyä se, että puolisollasi on oma elämä, yksityisyys ja hänellä on oikeus mennä omaa reittiään, pysähtyä ja elää ilmoittamatta sinulle mitään. Kyllä jokaisen tulee osata vähintään päivä elää ilman, että puoliso raportoi itsestään. Normaali ihminen kyllä pystyy pidempäänkin.
Kyllä näkee ettet sinäkään tiedä mistään mitään. Vaikka trollailuahan tuollainen toisen suuhun sanojen laitto on, niin kyllä se vaan jotain ihmisestä kertoo. Jos mies itse haluaa ilmoittaa, niin tottakai se on jonkun muun vika. Ja jännä näkemys että n vika ilmoittaa itsestään,, eli nähdään negatiivisena se että esimerkiksi saareen veneellä myrskyssä soutanut isä ilmoittaa päässeensä perille ehjänä, eikä esim hukkuneensa. Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää.
Tässä ketjussa on ihan oikeita mustasukkaisuushirviöitä, mutta sinun kaltaisesi ihmiset vievät kyllä mustistelun ihan uudelle tasolle. Sinullekin vinkiksi, että voit myös yrittää luottaa itseesi ja kumppaniisi, ei tarvitse jokaista asiaa peilata sen vanhan mustistelijan kautta. Ei ole tervettä sellainen. Apua saa psyk. puolelta kun sitä vain kehtaa itse pyytää. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Mitenköhän olisit pärjännyt 80-luvulla? Silloin oli moottoripyöriä, mutta ei ollut kännyköitä. Huomaatko itse rationalisoivasi valvonnantarvettasi?
Jos et ihan jaksanut keskittyä lukemaasi, niin mies on itse alkanut ilmoittamaan ajoreittinsä, koska hän ei itse halua vi rua hengil tä missään peräkylän pöpelikössä, jos se on helposti estettävissä ilmoittamalla. Jos yhtään tiedät nykyajan moottoripyöräilystä mitään, niin tiedät että mm. ulkomaille suunnatut reissut on monesti tarkasti mietitty etukäteen, ja monella on myös g ps-paikannus mukana, jota voi läheinen, (ei siis ole pakko olla puoliso, eihän kaikilla edes ole sellaista vaan tieto annetaan jollekin toiselle läheiselle) seurata vaikkapa kotisohvalta. Ihan vain siksi, että kotona tiedetään, eikä tarvitse olla huolissaan, ja ajaja tietää myös itse, että hän ei ole ihan yksin jos jotain sattuu, vaan tieto tavoittaa jonkun.
Joskus on ihan rationaalista miettiä miten pelastautua palavasta talosta, tai mitä tehdä jos merellä veneillessä veneeseen tulee vika. Itse toki teet kaiken yksin, ilman kenenkään apua ja on kohdallasi vamasti pelottava ajatus, että joku voisi sinusta ikinä niin välittää että uskaltaisit hänelle kertoa esim. matkareittisi. Vinkiksi annan, että ei kannata antaa mustasukkaisen eksän pilata loppuelämääsi, vaan kannattaa opetella luottamaan ihmisiin uudestaan.
Aha 😂
Miten luulet että vuosikymmeniä sitten ihmiset ilmoitteli matkareiteistään? Ja reittimuutoksistaan? Kun ei ollut kännykkää, gepsiä tai salamannopeaa yhteysvälinettä......
Kirjekyyhkyllä?
Ei tervettä tuo ollenkaan....
Mitäs jos ukko teki nuo siksi ETTÄ oli sinulle mieliksi? Tiesi että otat hetneen nenään ja mielummin välttää noin toimien nuo riidat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Tämä tarina on kyllä loistava esimerkki ylikontrollivasta käytöksestä. Ei tuollainen ole missään nimessä tervettä, mutta noin se usein alkaa. Ja vaikkei se tästä pahenisikaan niin olisi hyvä hakea apua.
On suunnattoman törkeää kiristää erolla siinä tilanteessa, jos toinen ei laita viestiä. Useinhan ne naamioidaan muka vain turvallisuuden vuoksi, mutta tuollainen käytös on silkkaa puhdasta kontrollintarvetta siihen toiseen. Kuitenkin on todella epätodennäköistä, että se toinen siellä mökillä on kuollut tai muuten satuttanut itsensä. Jos viesti jää laittamatta niin kyllä sinun pitää pystyä elämään normaalia elämää siitä huolimatta eikä vetää hernettä nenään tuolla tasolla. Myöskin sellaisen pelkääminen, että aina muka sattuu jotain hirveää - ei ole tervettä ja käytät sitä vain tekosyynä tuohon kontrolliin.
Pakkoviestitellu jokaisella pysähdyksellä, ilmoitus jokaisesta poikkeamasta - sinun on PAKKO antaa sun puilison elää myös omaa elämäänsä ilman, että olet jatkuvasti kyttäämässä jokaista puolison liikettä. Kyllä - aina voi jotain sattua - mutta se ei todellakaan ole mikään syy toimia tuolla tavalla! Tukahdutat puolisosi ja rikot suhteesi tuolla hyvin pian eikä siitä ole sitten enää paluuta. Sinun on pakko hyväksyä se, että puolisollasi on oma elämä, yksityisyys ja hänellä on oikeus mennä omaa reittiään, pysähtyä ja elää ilmoittamatta sinulle mitään. Kyllä jokaisen tulee osata vähintään päivä elää ilman, että puoliso raportoi itsestään. Normaali ihminen kyllä pystyy pidempäänkin.
Kyllä näkee ettet sinäkään tiedä mistään mitään. Vaikka trollailuahan tuollainen toisen suuhun sanojen laitto on, niin kyllä se vaan jotain ihmisestä kertoo. Jos mies itse haluaa ilmoittaa, niin tottakai se on jonkun muun vika. Ja jännä näkemys että n vika ilmoittaa itsestään,, eli nähdään negatiivisena se että esimerkiksi saareen veneellä myrskyssä soutanut isä ilmoittaa päässeensä perille ehjänä, eikä esim hukkuneensa. Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää.
Tässä ketjussa on ihan oikeita mustasukkaisuushirviöitä, mutta sinun kaltaisesi ihmiset vievät kyllä mustistelun ihan uudelle tasolle. Sinullekin vinkiksi, että voit myös yrittää luottaa itseesi ja kumppaniisi, ei tarvitse jokaista asiaa peilata sen vanhan mustistelijan kautta. Ei ole tervettä sellainen. Apua saa psyk. puolelta kun sitä vain kehtaa itse pyytää. Tsemppiä!
Reaktiosi ylilyönnit paljastavat sinut trolliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Mitenköhän olisit pärjännyt 80-luvulla? Silloin oli moottoripyöriä, mutta ei ollut kännyköitä. Huomaatko itse rationalisoivasi valvonnantarvettasi?
Jos et ihan jaksanut keskittyä lukemaasi, niin mies on itse alkanut ilmoittamaan ajoreittinsä, koska hän ei itse halua vi rua hengil tä missään peräkylän pöpelikössä, jos se on helposti estettävissä ilmoittamalla. Jos yhtään tiedät nykyajan moottoripyöräilystä mitään, niin tiedät että mm. ulkomaille suunnatut reissut on monesti tarkasti mietitty etukäteen, ja monella on myös g ps-paikannus mukana, jota voi läheinen, (ei siis ole pakko olla puoliso, eihän kaikilla edes ole sellaista vaan tieto annetaan jollekin toiselle läheiselle) seurata vaikkapa kotisohvalta. Ihan vain siksi, että kotona tiedetään, eikä tarvitse olla huolissaan, ja ajaja tietää myös itse, että hän ei ole ihan yksin jos jotain sattuu, vaan tieto tavoittaa jonkun.
Joskus on ihan rationaalista miettiä miten pelastautua palavasta talosta, tai mitä tehdä jos merellä veneillessä veneeseen tulee vika. Itse toki teet kaiken yksin, ilman kenenkään apua ja on kohdallasi vamasti pelottava ajatus, että joku voisi sinusta ikinä niin välittää että uskaltaisit hänelle kertoa esim. matkareittisi. Vinkiksi annan, että ei kannata antaa mustasukkaisen eksän pilata loppuelämääsi, vaan kannattaa opetella luottamaan ihmisiin uudestaan.
Sinä olitkin pelkkä trolli. En kuluta sinuun enempää aikaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Mitenköhän olisit pärjännyt 80-luvulla? Silloin oli moottoripyöriä, mutta ei ollut kännyköitä. Huomaatko itse rationalisoivasi valvonnantarvettasi?
Jos et ihan jaksanut keskittyä lukemaasi, niin mies on itse alkanut ilmoittamaan ajoreittinsä, koska hän ei itse halua vi rua hengil tä missään peräkylän pöpelikössä, jos se on helposti estettävissä ilmoittamalla. Jos yhtään tiedät nykyajan moottoripyöräilystä mitään, niin tiedät että mm. ulkomaille suunnatut reissut on monesti tarkasti mietitty etukäteen, ja monella on myös g ps-paikannus mukana, jota voi läheinen, (ei siis ole pakko olla puoliso, eihän kaikilla edes ole sellaista vaan tieto annetaan jollekin toiselle läheiselle) seurata vaikkapa kotisohvalta. Ihan vain siksi, että kotona tiedetään, eikä tarvitse olla huolissaan, ja ajaja tietää myös itse, että hän ei ole ihan yksin jos jotain sattuu, vaan tieto tavoittaa jonkun.
Joskus on ihan rationaalista miettiä miten pelastautua palavasta talosta, tai mitä tehdä jos merellä veneillessä veneeseen tulee vika. Itse toki teet kaiken yksin, ilman kenenkään apua ja on kohdallasi vamasti pelottava ajatus, että joku voisi sinusta ikinä niin välittää että uskaltaisit hänelle kertoa esim. matkareittisi. Vinkiksi annan, että ei kannata antaa mustasukkaisen eksän pilata loppuelämääsi, vaan kannattaa opetella luottamaan ihmisiin uudestaan.
Aha 😂
Miten luulet että vuosikymmeniä sitten ihmiset ilmoitteli matkareiteistään? Ja reittimuutoksistaan? Kun ei ollut kännykkää, gepsiä tai salamannopeaa yhteysvälinettä......
Kirjekyyhkyllä?Ei tervettä tuo ollenkaan....
Mitäs jos ukko teki nuo siksi ETTÄ oli sinulle mieliksi? Tiesi että otat hetneen nenään ja mielummin välttää noin toimien nuo riidat?
Älä viitsi provota.
Tämä on ollut todella hyvä ja asiallinen ketju, joten ei pilata tätä vähättelemällä ja trollaamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/mustasukkaisuudesta-voi…
Tuossa jo jonkun aiemmin linkkaamassa artikkelissa on minusta hieman liian valoisa näkemys mustasukkaisuuteen suhtautumisessa, varsinkin tämä kohta:
"Mustasukkaisten epäilyjen kanssa eläminen on raskasta kumppanille. Puoliso on silti usein avainasemassa, sillä mustasukkainen hakee kumppanistaan turvaa. Vaikka kyselyt ärsyttäisivät, on tärkeää, että asioita ei salailla.
– Mustasukkaista helpottaa, kun kumppani kertoo päivittäin rakastavansa häntä. Se, että kuulee olevansa tärkeä, lisää mustasukkaisen turvallisuuden tunnetta, Vaaranen sanoo."
Tässä ketjussa kerrotuissa tapauksissa 99% ainoa järkevä ratkaisu on ero. Terapia sopii niille, jotka tunnustavat ongelmansa ja ovat valmiita muuttumaan. Suuri osa ei näin halua tehdä, tai ainakaan kumppani ei enää jaksa odottaa sitä hetkeä, eikä mielestäni tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Käytin emännän koiran lenkillä, kun hän ei sitä jaksanut viedä kun oli maannut koko päivän kotona tekemättä mitään ja itse tulin koulusta kotiin ja sattui olemaan kengätkin jalassa. Kotona tunnin päästä löysin kaikki omat tavarani rappukäytävästä heitettynä kun oli luullut että menen alakertaan panemaan jotain varattua eukkoa.
Hmmm. Olit siis tunnin verran lenkittämässä koiraa ja sillä aikaa naisesi ehti kuvittelemaan, että olet lähtenyt panemaan alakerran eukkoa ja otit koiran mukaan? Aika nopea liikkeissään tämä laiska emäntäsi, kun sille päälle sattui :D
Pääsitpähän mustisnaisesta eroon nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole mitään kovin järisyttävää ollut, mutta pitkän liiton aikana olen vähitellen lakannut käymästä missään ja oppinut varomaan tekemisiäni ja sanomisiani. Jo seurustelun alkuaikoina mies kielsi minua lähtemästä ystävän kanssa risteilylle, ja minä hullu tottelin. Olisi pitänyt silloin ymmärtää lähteä, kokonaan, mutta olin niin nuori ja kokematon enkä ollut törmännyt mustasukkaisuuteen aiemmin.
Myöhemmin tuli ystäväpiirin mustamaalaus, menojen rajoittaminen, epäilykset. Jossakin kohtaa puhelintakin ratsattiin, samoin laukut ja taskut tutkittiin, mutta näitä ei enää ole muutamaan vuoteen ollut - kai? Ainakaan mitään epäilyttävää ei liene löytynyt, kun ei ole tullut enää puheeksi.
En tiedä, pitäisi varmaan edes nyt keski-ikäisenä vapauttaa itseni jatkuvasta varpaillaan olosta ja lähteä. Kun saisi voimaa jostakin.
Menee offtopiciin mutta tässä keskustelussa on mainittu muutaman kerran ”pistokoe”. Mitä se tarkoittaa näiden asioiden yhteydessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ei ole mustasukkaisuutta, jos huolestuu siitä ettei toisesta kuulu mitään. Ihminen voi olla ylihuolehtivainen esim. vaikka sen takia, että joku läheinen on kuollut onnettomuudessa tai rikoksen uhrina. Kun kumppanista ei kuulu mitään, tulee sellainen tunne, että "tämä on ihan samanlainen tilanne kuin silloin..." Eikä sitten osaa ajatella realistisesti, vaan tuntuu siltä että aivan hyvinkin jotain vakavaa on voinut sattua.
Vierailija kirjoitti:
Menee offtopiciin mutta tässä keskustelussa on mainittu muutaman kerran ”pistokoe”. Mitä se tarkoittaa näiden asioiden yhteydessä?
Alapään tunnustelemista sormilla vieraan miehen siemennesteen varalta. Kyllä, luit oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole mitään kovin järisyttävää ollut, mutta pitkän liiton aikana olen vähitellen lakannut käymästä missään ja oppinut varomaan tekemisiäni ja sanomisiani. Jo seurustelun alkuaikoina mies kielsi minua lähtemästä ystävän kanssa risteilylle, ja minä hullu tottelin. Olisi pitänyt silloin ymmärtää lähteä, kokonaan, mutta olin niin nuori ja kokematon enkä ollut törmännyt mustasukkaisuuteen aiemmin.
Myöhemmin tuli ystäväpiirin mustamaalaus, menojen rajoittaminen, epäilykset. Jossakin kohtaa puhelintakin ratsattiin, samoin laukut ja taskut tutkittiin, mutta näitä ei enää ole muutamaan vuoteen ollut - kai? Ainakaan mitään epäilyttävää ei liene löytynyt, kun ei ole tullut enää puheeksi.
En tiedä, pitäisi varmaan edes nyt keski-ikäisenä vapauttaa itseni jatkuvasta varpaillaan olosta ja lähteä. Kun saisi voimaa jostakin.
Lähde! Kyllä asiat järjestyvät, kun vain saa itsensä repäistyä irti lannistavasta suhteesta ensin. Kerroit, ettei teillä ole ollut mitään erityisen järisyttävää, mutta onhan tuo. Ei ehkä kerralla mitään mullistavaa, mutta pienetkin asiat murentavat sinua sisältäpäin. Sitäpaitsi, kertomasi asiat eivät ole mitään "pientä epäilyä", vaan todella kauhistuttavaa henkistä pahoinpitelyä. Toistan, lähde! Meillä on vain yksi elämä, ja sitä ei kannata tuhlata.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin laivalle, silloinen poikaystäväni pisti kaverinsa tarkkailemaan minua sinne. En koskaan pettänyt häntä, hän kyllä minua. Jos oli poolopaita niin kiskaisi kauluksen alas, ja tarkasti kaulan, etten vain fritsuja piilotellut. Toinen mieheni tuli maksamaan taksia kun tulin illan riennoista kotiin...epäili , että olin paneskellut kuskin kanssa, koska kyyti oli halvempi mitä hänellä oli ollut kaupungilta kotiin. Kannoin painavaa reppua ja olkapäälleni tuli pieniä verenpurkaumia...kyseli onko fritsuja😂
Pitää vielä lisätä, että kaksi vuotta eron jälkeen tämä viimeinen mies soitti ihan päissään ja halusi tietää, olinko pettänyt häntä suhteemme aikana, ja että olinko rakastanut häntä. Vielä soittelee muutaman kerran vuodessa, vaikka erosta jo kahdeksan vuotta. Ei kuitenkaan olla vihoissaan toisillemme enään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jäi mietityttämään työkaverin käytös. Hän oli tavannut ihanan miehen, asuivat silloin eri paikkakunnilla. Mies oli ollut yövuorossa ja työkaverini yritti soittaa hänelle ruokiksen aikana useita kertoja, laitteili whatsapp-viestejä myös useita. Selitti sitten, että "yleensä soitellaan ja laitetaan viestiä kun se menee kotiin ja nukkumaan" mutta tällä kertaa ei siis saanut heti yhteyttä samoihin kellonaikoihin kuin yleensä.
Vastaavasti mies oli ajanut työkaverin luokse ja pysähtynyt huoltoasemalle syömään - puheluita oli tullut varmaan toistakymmentä ja viestejä myös, kun puhelin oli unohtunut autoon ruokailun ajaksi.
Kaverin selitys oli "olen niin huolissani, että jos jotain on tapahtunut". Eiköhän sitä ennemmin tapahdu jotain liikenteessä jos kuski vastaa niihin puheluihin/viesteihin?Voihan se olla, että itselläni on yliherkät tuntosarvet ja tuollainen huolissaan oleminen on ihan normaalia.
No yuollainen käytös on ehkä liioittelua, mutta kyllä mulla ja miehellä on tapana viestiä hengissäolosta jotenkin jos emme ole samoilla huudeilla. Meille meinasi tulla ero reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies lähti kaverinsa kanssa kahdestaan mökille, ja viimeinen viesti jonka häneltä sinä iltana sain oli " Me mennään nyt saunaan ja uimaan, katellaan myöhemmin". Ja oli siis sovittu että laitetaan viestiä silloin kun ollaan käymässä nukkumaan. Soitin hänelle aamulla kun heräsin, mutta puhelin oli kiinni. Selitys viestin laittamattomuudelle hänen puoleltaan oli se että viesti "unohtui", vaikka oli ollut tuon viimeisen viestin jälkeen vielä 5 tuntia ainakin hereillä, ja että ei ollut katsonut puhelimen akun riittävyyttä, vaan se oli yöllä sammunut. Ilmoitin miehelle etten halua seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa voi käydä niin että unohtaa ilmoittaa itsestään, ja unohtaa että puhelin on kiinni. Sen jälkeen näitä unohduksia ei ole sattunut, ja nykyään moottoripyörälläkin kauemmas lähtiessään kertoo tarkan ajoreitin, ja ilmoittaa jos poikkeaa siltä, sekä laittaa viestiä aina kun pysähtyy. Tämä jo ihan hänen omankin turvallisuutensa takia, että jos sattuu ajamaan tieltä niin ettei kukaan näe, niin voi joutua virumaan kauankin ilman apua, jollei kukaan tiedä apua soittaa.
Tämä tarina on kyllä loistava esimerkki ylikontrollivasta käytöksestä. Ei tuollainen ole missään nimessä tervettä, mutta noin se usein alkaa. Ja vaikkei se tästä pahenisikaan niin olisi hyvä hakea apua.
On suunnattoman törkeää kiristää erolla siinä tilanteessa, jos toinen ei laita viestiä. Useinhan ne naamioidaan muka vain turvallisuuden vuoksi, mutta tuollainen käytös on silkkaa puhdasta kontrollintarvetta siihen toiseen. Kuitenkin on todella epätodennäköistä, että se toinen siellä mökillä on kuollut tai muuten satuttanut itsensä. Jos viesti jää laittamatta niin kyllä sinun pitää pystyä elämään normaalia elämää siitä huolimatta eikä vetää hernettä nenään tuolla tasolla. Myöskin sellaisen pelkääminen, että aina muka sattuu jotain hirveää - ei ole tervettä ja käytät sitä vain tekosyynä tuohon kontrolliin.
Pakkoviestitellu jokaisella pysähdyksellä, ilmoitus jokaisesta poikkeamasta - sinun on PAKKO antaa sun puilison elää myös omaa elämäänsä ilman, että olet jatkuvasti kyttäämässä jokaista puolison liikettä. Kyllä - aina voi jotain sattua - mutta se ei todellakaan ole mikään syy toimia tuolla tavalla! Tukahdutat puolisosi ja rikot suhteesi tuolla hyvin pian eikä siitä ole sitten enää paluuta. Sinun on pakko hyväksyä se, että puolisollasi on oma elämä, yksityisyys ja hänellä on oikeus mennä omaa reittiään, pysähtyä ja elää ilmoittamatta sinulle mitään. Kyllä jokaisen tulee osata vähintään päivä elää ilman, että puoliso raportoi itsestään. Normaali ihminen kyllä pystyy pidempäänkin.
Kyllä näkee ettet sinäkään tiedä mistään mitään. Vaikka trollailuahan tuollainen toisen suuhun sanojen laitto on, niin kyllä se vaan jotain ihmisestä kertoo. Jos mies itse haluaa ilmoittaa, niin tottakai se on jonkun muun vika. Ja jännä näkemys että n vika ilmoittaa itsestään,, eli nähdään negatiivisena se että esimerkiksi saareen veneellä myrskyssä soutanut isä ilmoittaa päässeensä perille ehjänä, eikä esim hukkuneensa. Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää.
Tässä ketjussa on ihan oikeita mustasukkaisuushirviöitä, mutta sinun kaltaisesi ihmiset vievät kyllä mustistelun ihan uudelle tasolle. Sinullekin vinkiksi, että voit myös yrittää luottaa itseesi ja kumppaniisi, ei tarvitse jokaista asiaa peilata sen vanhan mustistelijan kautta. Ei ole tervettä sellainen. Apua saa psyk. puolelta kun sitä vain kehtaa itse pyytää. Tsemppiä!
On täysin eri asia ilmoittaa, että on päässyt veneellä perille, kun soutaa myrskysäässä. Ethän sinä nyt voi ottaa jotain täysin yksilöllistä harvinaista tilannetta ja väittää, että koska tässä tilanteessa on hyvä ilmoittaa, näin se on kaikissa.
Sairaalloinen mustasukkaisuus alkaa usein tuollaisesta hirvittävästä ja epäterveestä kontrollintarpeesta. On todellakin sairasta, että miehen pitää soittaa jokatauolla - puhumattakaan, että mökki-illanvuoksi soittamatta jäänyt puhelu voi johtaa mihinkään loukkaantumiseen - erosta nyt puhumattakaan! Vaikka et olisikaan miestäsi mustasikkainen ja tämä kontrollontoi on jotain muuta, tarvitset apua.
Ja mitä omaan suhteeseeni tulee - mistä en tuossa puhunut kyllä sanallakaan, luotan kyllä täysin mieheeni. Jos hän menee ulos, hänen ei tarvitse viestitellä, tai muutenkaan olla yhteydessä. Hän tulee kotiin, kun tulee, se on hänen omaa aikaansa. Jokaisella on parisuhteessa oikeus yksityisyyteen, omaan aikaansa ja vapauteen. Emme soittele joka työmatkailtana, laitamme joitain viestejä, mutta jos ei ole mitään asiaa, en todella koe tarvetta tietää, kosak mies on kotiutunut esim. - illalliselta tai koska menee nukkumaan. Myös itse matkustan paljon enkä soittele miehelleni päivittäin eikä hänkään minulle. Laitamme messenger viestejä, mutta ei ole tarvetta raportoida kaikkea. En ihan ymmärrä, mistä päättelit tuosta aikaisemmasta viestistäni, että edes olen parisuhteessa? puhumattakaan, että meillä olisi mustasukkaisuus tai kontrollointitarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Aina ei ole mustasukkaisuutta, jos huolestuu siitä ettei toisesta kuulu mitään. Ihminen voi olla ylihuolehtivainen esim. vaikka sen takia, että joku läheinen on kuollut onnettomuudessa tai rikoksen uhrina. Kun kumppanista ei kuulu mitään, tulee sellainen tunne, että "tämä on ihan samanlainen tilanne kuin silloin..." Eikä sitten osaa ajatella realistisesti, vaan tuntuu siltä että aivan hyvinkin jotain vakavaa on voinut sattua.
Ymmärrettävää, mutta omien traumojen siirtäminen kumppaniin ja vaatiminen, että kumppani toimii niiden mukaan, ei ole taas hyväksi. Jos on jokin trauma, pitää käydä ammattilaisen pakeilla, EIKÄ vaatia, että kumppani tekee kompromissin omasta yksityisyydestään ja omasta ajastaan. Tiedän kyllä ihmisiä - mukaanlukien oman äitini - jotka koko ajan pelkäävät pahinta. Se tukahduttaa ihmissuhteet. Muita kontrolloimalla ei ole terve eikä hyvä hallita omia pelkoja.
Itseäni on alkanut ahdistaa etäsuhteessa, kun joka päivä pitäisi soitella kuulumiset, ja jos minua ei heti tavoita, aletaan toisessa päässä hermostua. Pelkään, että seuraava askel on jo nurkan takana, ja kohta ollaan mustasukkaisessa vainoamisessa.
Henkistä väkivaltaa oli se, että riidan yhteydessä huusi minulle, että minun pitäisi tappaa itseni. Hänen mielestään olin mielisairas. Todiste mielisairaudestani oli, että joskus ajattelin asioita itsekseni tai väsyneenä kaipasin hiljaista hengähdystaukoa. En niissä tilanteissa ottanut kontaktia, koska halusin olla hiljaa hetken. Käski hankkimaan lääkityksen ja menemään osastolle. Tarvitsin hänen mukaansa vahvaa hoitoa, koska päässäni oli vikaa.
Järkeni sanoi vahvasti, että kukaan normaali ihminen ei yllytä toista itsemurhaan, vaikka olisi riitaa. Minusta tuntuisi sairaalta huutaa toiselle niin. Aloin ajautua pois tuosta suhteesta.
Onneksi se on ohi.
Alue: Aihe vapaa
Tämä tarina on kyllä loistava esimerkki ylikontrollivasta käytöksestä. Ei tuollainen ole missään nimessä tervettä, mutta noin se usein alkaa. Ja vaikkei se tästä pahenisikaan niin olisi hyvä hakea apua.
On suunnattoman törkeää kiristää erolla siinä tilanteessa, jos toinen ei laita viestiä. Useinhan ne naamioidaan muka vain turvallisuuden vuoksi, mutta tuollainen käytös on silkkaa puhdasta kontrollintarvetta siihen toiseen. Kuitenkin on todella epätodennäköistä, että se toinen siellä mökillä on kuollut tai muuten satuttanut itsensä. Jos viesti jää laittamatta niin kyllä sinun pitää pystyä elämään normaalia elämää siitä huolimatta eikä vetää hernettä nenään tuolla tasolla. Myöskin sellaisen pelkääminen, että aina muka sattuu jotain hirveää - ei ole tervettä ja käytät sitä vain tekosyynä tuohon kontrolliin.
Pakkoviestitellu jokaisella pysähdyksellä, ilmoitus jokaisesta poikkeamasta - sinun on PAKKO antaa sun puilison elää myös omaa elämäänsä ilman, että olet jatkuvasti kyttäämässä jokaista puolison liikettä. Kyllä - aina voi jotain sattua - mutta se ei todellakaan ole mikään syy toimia tuolla tavalla! Tukahdutat puolisosi ja rikot suhteesi tuolla hyvin pian eikä siitä ole sitten enää paluuta. Sinun on pakko hyväksyä se, että puolisollasi on oma elämä, yksityisyys ja hänellä on oikeus mennä omaa reittiään, pysähtyä ja elää ilmoittamatta sinulle mitään. Kyllä jokaisen tulee osata vähintään päivä elää ilman, että puoliso raportoi itsestään. Normaali ihminen kyllä pystyy pidempäänkin.