Jos et jaksa siivota, niin jätätkö vain siivoamatta?
Vai teetkö homman hammasta purren? Nyt olis selkeästi sellainen tilanne, että pitäisi siivota (en siivoa tiettyinä siivouspäivinä, vaan silloin kun ehdin ja on tarve), mutta en kertakaikkisesti jaksa, jää varmaan ensi viikonloppuun. Mietin onko muita, jotka pystyvät sietämään villakoiria nurkissa ja tahroja siellä täällä?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se siivoaminen on melko pakollista ainakin lapsiperheessä. Jonkun on pakko siivota, että koti säilyy turvallisena ja arki sujuu. Kaaoksessa elämästä tulee kamalaa, ainakin meillä. Tavarat on hukassa ja itsekin olen huonompi äiti, jos koti on sotkuinen. Mielestäni siivoaminen on aliarvostettua. Ärsyttää, kun moni sanoo vain että no älä siivoa, ei se niin tärkeää ole. Mutta totuus on, että kun koti on suht siisti, niin energiaa ja aikaa jää niihin tärkeisiin asioihin, kuten lasten kanssa olemiseen.
Ja vielä jatka, että mielestäni siivoamisen tärkeyden vähättely on myös äitien (vieläkin äidit tekee valtaosan kotitöistä) työn vähättelyä. Jos sanon, että olen aika väsynyt, niin siihen vastaus on, että no jätä siivoaminen vähemmälle. Kysy siinä nyt sitten vaikka muutamaksi tunniksi lastenhoitoapua, että saisit luotua järjestystä kotiin. Ja en ole mikään siivoushullu, vaan tarkoitan normaalia siisteyttä. Kodin kunnossapito on myös tärkeä osa lapsista välittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siivoa jos en jaksa, mies tiskaa, minä pesen pyykkiä, kakarat saa kerätä romunsa lattialta, mies ottaa luudalla ja kiffelillä enimmät roskat ja villakoirat lattialta.
Mikään pakko ei ole siivota muuten jos ei jaksa. Kun vieraita on tulossa pitää pinnistää vähän enemmän, aina en jaksa siivota tarpeeksi silloinkaan, siihen saavat vieraat tyytyä.
Kiffeli XD Olisiko ihan vain rikkakihveli.
Kiffeli on ihana sana, jota käytän jatkossa. Tulin heti hyvälle tuulelle, kun luin viestin.
Jatkossa putsaan satunnaiset roskat harjan ja kiffelin avulla. :)
Inhoan siivoamista eikä mieskään pidä siitä. Meillä käy siivooja kahden viikon välein ja hoitaa kaiken mahdollisen (toki esim astiapesukoneen laitanme itse). Pyykit viedään pesulaan.
Meillä siivotaan vakio siivouspäivinä, kaksi kertaa viikossa. Pestään vessa, imuroidaan ja pyyhitään pölyt. Haluan pitää asunnon siistinä ja on mukava olla selittelemättä mitään jos tulee yllätysvieraita. Tiskit pestään käsin pitkin päivää tai viimeistään päivän päätteeksi. Mutta jos ei siivoaisi näin, kyllä sitä karvaa ja roskaa olisi aivan jumalattomasti kun on useampi kissa, joista lähtee sitä karvaa ihan tolkuton määrä.
Kyllä mullakin on usein sellainen että en kehtaa tarttua imuriin tai muutenkaan ruveta siivoamaan, eli toisin sanoen en jaksa imuroida. Välillä olen yksinkertaisesti laiska ja toisinaan johtuu huonosta mielialasta että joutuu ottamaan itseään ihan kunnolla niskasta kiinni, jotta saa lattian imuroitua ja pestyä.
Jätän siivoamatta, tai nykyisin komennan lapset keräämään omat kamansa omaan huoneeseen niin heti näyttää paremmalta.
Ei mua sotku haittaa, yksin asuessa sitä sieti vieläkin paremmin kun tiesi itse sotkeneensakin. Tiskit saa lojua, joskus joutuu pyykit pesemään uudelleen kun kuivahtivat rumpuun, villakoirat voi työntää maton alle. Kyllä se inspiraatio sitten tulee kun ei paljain jaloin voi kävellä suihkun jälkeen.