Tunnnetko ketään, joka ei ole päässyt yo-kirjoituksista läpi kolmannellakaan kerralla?
Mikä on ennätysmäärä reputuskertoja, jonka tiedät?
Kommentit (25)
Kyllä. Lapsuudenaikainen leikkikaveri ja naapurin poika. Minä en muista enää, mutta joku juttu oli, ettei kolmen kerran jälkeen enää päässyt yrittämään, olisi kai pitänyt uusia jo luokka tai jotain? Hän opiskeli kai hoitoalalle, eikä koskaan saanut lakkia. Muistaakseni kielistä kinnasi.
Pienilä paikkakunnilla lukioon voi päästä, jos vanhemmat tuntevat oikeat henkilöt vaikka keskiarvo ei riittäisikään sisäänpäsyyn. Yksi tälainen tuttu on yrittänyt kolmannen kerran tänä keväänä, taitaapa vanhentua kirjoitukset nyt ja jäädä lakki kokonaan saamatta. Eipä ne keskiarvorajat turhaan ole sisäänpääsyä kontrolloimassa.
Vanhemmat varmaan kuvitteluvat, että kirjoituksissa menestymiseen pätee myös hyvä veli-verkosto.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Lapsuudenaikainen leikkikaveri ja naapurin poika. Minä en muista enää, mutta joku juttu oli, ettei kolmen kerran jälkeen enää päässyt yrittämään, olisi kai pitänyt uusia jo luokka tai jotain? Hän opiskeli kai hoitoalalle, eikä koskaan saanut lakkia. Muistaakseni kielistä kinnasi.
Joutuu vaan aloittamaan alusta, jos kolmannella kerralla ei pääse läpi. En kyllä ymmärrä miksi tuollainen sääntö on.
Ei kai niihin ennen voinut yrittää kun kolmesti? Itse kirjoitin vuonna 2000, ja silloin sai hajauttaa kirjoitukset kolmeen eri kertaan. Kirjoitin ekan aineen syksyllä 1999 ja loput keväällä ja syksyllä 2000.
Sääliksi käy vähä-älyiset jotka menevät lukioon. En oo ajatellut, että tosiaan joku voi olla ihan pääsemättä niitä kokeita läpi.
Sääntö on siksi, että erotellaan jyvät akanoista. Jos voisi aina puoli vuotta kerrallaan keskittyä yhteen aineeseen, se ei ole olleenkaan yhtä vaativaa kuin pusertaa monet kirjoitukset samassa ajassa. Johan nyt voi hajauttaa ja jos kirjoittaa vain pakolliset 4 ainetta, pääsee tosi helpolla takavuosiin verrattuna, kun rykäistiin 6 ainetta kerralla.
No minun lukiokaverini ei edes osallistunut yo-kokeisiin, koska hän ei päässyt edes kursseja läpi. En tiedä kävikö edes lukiota loppuun.
Yksi tuttuni reputti kolme kertaa, enmiista ainetta mutta olidikohan ollu matikka. Hän kirjoitti sit kaikki aineet uudiksi ja sai sit lopulta lakin.
En ymmärrä miksi vanhemmat painostavat lukioon ja vielä suhteita käyttämällä saavat jälkikasvunsa sisään, jos kerran äly ei riitä opiskeluun. No jos totta puhutaan ei lukio älyä vaadi vaan tunneilla kuuntelemista ja läksyjen tekoa. Vähemmän sometusta ja keskittymiskykyä niin kuka vaan pääsee läpi. Kyllähn se huono peruskoulun päättötodistus jo kertoo, että keskittymiskykyä ja opiskelutahtoa ei ole.
Eiköhän pienillä paikkakunnilla lukioon oteta KAIKKI halukkaat ilman sukulaisten anomista kunnanjohtajalta/sivistystoimen johtajalta/rehtorilta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän pienillä paikkakunnilla lukioon oteta KAIKKI halukkaat ilman sukulaisten anomista kunnanjohtajalta/sivistystoimen johtajalta/rehtorilta.
Aivan. Ei tarvitse mennä kuin 24 km Helsingistä kun löytyy jo lukio johon pääsee alle 6:n keskiarvolla.
Olisi kiva tietää mikä on kirjoitusten tulos, jos alle kutosella pääsee sisään. Jotkut voivat hyvinkin kasvaa henkisesti vasta lukiossa ja koulu alkaa maittaa hyvinkin. Kaikki eivät vielä peruskoulussa jaksa keskittyä opintoihinsa.
Jos on mukavat olot vanhempien kanssa asuessa, ei ole kiire mihinkään. Ja mihin sitä kiirehtisikään, kun ei ilman todistusta pääse jatko-opintoihin työpaikasta puhumattakaan. Harva vanhempi on niin antelias, että rahoittaa kouluja käymättömälle jälkikasvulleen oman asunnon ja elämisen. Siinäpä sitten asustellaan peräkammarin poikana kunnes lukuhalut palaavat ja saadaan koulutus ja työasiat kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää mikä on kirjoitusten tulos, jos alle kutosella pääsee sisään. Jotkut voivat hyvinkin kasvaa henkisesti vasta lukiossa ja koulu alkaa maittaa hyvinkin. Kaikki eivät vielä peruskoulussa jaksa keskittyä opintoihinsa.
Itselläni oli kutonen ka yläasteella. Lukion päättötodistuksessa ka oli 8,6 ja kirjoitin M. Meillä oli yläasteella todella huono luokkahenki ja siitä kärsi kaikki
Tämä menee nyt ohi aiheen, mutta minua harmittaa, että edelleen on monin osin vallalla käsitys, että lukioon mennään opiskelemaan ja tekemään töitä tulevaisuuden eteen. Vastaavasti ammattikouluun mennään kun mihinkään muualle ei päästä. Ammattikoulussa sitten hengaillaan ja puuhastellaan, kunnes "blling" valmistutaan n.n alan ammattiin. - Kuitenkaan esimerkiksi pelkällä heiksoti menneen lukion päästötodistuksella tai surkeasti menneillä ylioppilaskirjoitusten todistuksella ei ole, ainakaan viime vuosina ollut paljoakaan arvoa. - Jatko-opiskelupaikkoja kun voi tavoitella niin ammattikoulun päästötodistuksella kuin yo-todistuksen turvin.
Siinäpä se onkin, että monet "joutuvat" lukioon, kun eivät pääse ammattikouluun.
Vastentahtoisesta lukiossa olosta ei ole mitään hyötyä kenellekään, taitaa enemmän olla ne vanhemmat, jotka itse eivät ole sitä valkolakkia saaneet, jotka haluaisivat lapsensa lukioon.
Viisaat vanhemmat yrittävät tsempata lastaan jo ylasteen alusta alkaen siihen, että tosiasiassa se peruskoulun päästötodistus määrää pitkälti tulevaisuuden.
Ei moniakaan yläasteella joko kiinnosta opiskelu tai ei vain tajua opiskella. Lukiossa sitten skarppaa. Tiedän yhdenkin joka veti lukionkin aika perseelleen mutta kirjoituksissa sitten kunnostautui ja kirjoitti melkein kaikista E:t. Pääsi sitten todistuksen perusteella tekniseen tiedekuntaan opiskelemaan.
Myös tiedän muutamia joilla kirjoitukset ovat menneet ihan penkin alle ja ovat sitten pääsykokeisiin panostaneet oikein urakalla ja päässeet pääsykoekiintiössä sisään.
Eli ei kannata luovuttaa koskaan :)
tällä hetkellä kirjoittanut juuri kaksi kieltä ja ensimmäisten kokeiden tuloksia odotellessa. Ylä-asteella 7.6 ka ja ei tullut panostettua kouluun. Huonon ilmapiirin ja kavereiden jääminen vähäiselle ei tue kauheasti tässä kirjoituksiin lukemisessakaan niin kuin kurssi suorituksissakaan tähän asti. Yhtäkkiä sain motivaation lukea nyt yo-kokeisiin kuitenkin tosi paljon mutta epäröin että en ehdi oppia lähes kaikkea mitä haluaisin viimeisen vuoden aikana. Tulevaisuuden suunnitelmia on, mutta keskittymishäiriö häiritsee ja on häirinnyt koko lukion ajan joka ei ole niin kiva. Katsotaan mihin rahkeet riittää.
Nykyäänhän voi saman aineen kokeen tehdä uudestaan ja uudestaan, kunhan on sen yokoekelpoisuuden saanut (eli tarpeeksi niitä kursseja suorittanut). Ei ole mitään paniikkia päästä kerralla tai toisellakaan läpi, kun aina voi tehdä uudestaan.
Hjallis Harkimo pääsi vasta neljännellä yrityksellä läpi.