Mainitsin puolison painosta, uhkaili itsemurhalla
Eli mies lihonut 25-30kg. Hienovaraiset vihjailut, parannetaan yhdessä elintapoja , lenkkeillään ei auttanut. Yksin liikun.
Eilen sanoin suoraan että pitäisi hänen laihduttaa. Vastasi että hän voi kyllä tappaa itsensä niin pääsen hänestä eroon! Ja voin etsiä uuden ukon. Kävi myös kaupassa hakemassa kasan herkkuja illalla ja söi niitä sohvalla tv:Tä katsellen. Kuulema MINÄ tämän iltamässäilyn aiheutin,kun olen niin kusipää.
En oikein tätä hakenut ja kaduttaa jo että mainitsin mitään....
Kommentit (36)
Riippuvuus riippuvuuksien joukossa. Yhtä hyvin syömisen tilalla voisi olla pelaaminen, viina, huumeet tai seksi.
Rotilla on tutkittu addiktoitumista.
Häkissä jossa ei ollut mitään virikkeitä, kavereita ja eikä mitään syytä elää, rotat lutkuttivat huumeita niin pitkään kunnes kuolivat.
Kumma juttu että sitten kun olosuhteet olivat paremmat, niin eipä huumeet kelvanneetkaan.
Siis se huume ei ole se syyllinen ja addiktiota aiheuttava asia.
Addiktoitumisen aiheittaa elämän sellaiset olo suhteet, joissa ei ole oikeasti mitään mieltä elää.
Hyvät ihmissuhteet mainittiin tärkeimmiksi asioiksi ja taisi olla mielekäs tekeminen.
Luulen että miehesi ei koe olevansa arvostettu.
Lopeta päkättäminen, arvostelu, vertailu, ja alentavalla tavalla lässyttäminen ja kontrollointi.
Miehesi voi olla herkkä. Hän on aikuinen ihminen eikä mikään sinun alammaisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten hyväksyt elämän (tulevaisuudessa mahdollisesti sairaalloisen) ylipainoisen miehen kanssa. Senkin, että liikkumaan myöhemmin ei oikeen pääse, kaikkialle meno on hankalaa kun toinen on ihan älytön tankki. Se että tulee varmasti jotain tauteja, sydän- ja versisuonitaudit, hengitysvaikeuksia, polvet pettää jne. Lapsille älyttömän hyvä roolimalli myös. Mites se jaksaa niiden kanssa touhuta ku sohvalta ei pääse ku jääkaapille asti.. Tää nyt on vaan se pahin ajateltu skenaario (paitsi joku yli 200kg joka ei sängystä edes enää oikein nouse).
Johonkin se rajakin pitää vetää. Keskustele miehen kanssa siitä.
... Tai sitten saatat elää elämäsi miehen kanssa, joka sattuu olemaan ylipainoinen, mutta jonka kanssa elämä ei kuitenkaan tule olemaan mitään tämänkaltaista ponnistelua. Hän saattaa olla ihan keskivertoterve, tai hänen terveytensä voi seilata niin kuin kenellä tahansa muullakin, hän voi herätä laihduttamaan joskus tulevaisuudessa lääkärin ohjaamana, ja hän saattaa olla aivan erinomainen ja osallistuva isä lapsille, ja ylipainostaan huolimatta rakastettava mies. Ja tämä siksi, ettei se mielikuva jää elämään, että olisi kaikkein todennäköisintä, että miehesi kuolee ilman muuta ennenaikaisesti tuhansiin sairauksiin ja on vielä huono roolimalli lapsille. Ei paino kuitenkaan määritä ihan kaikkea elämässä.
Boldasin kohdan jonka jätit hienosti huomioimatta. Eihän tuossa ollut mitään puhetta että se on se ainut vaihtoehto, vaan se pahin mahdollinen.
Olisin luultavasti vastannut että en halua hänestä eroon, mutta ei sen vuoksi kannata itseään tapaa että minusta haluaa eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten hyväksyt elämän (tulevaisuudessa mahdollisesti sairaalloisen) ylipainoisen miehen kanssa. Senkin, että liikkumaan myöhemmin ei oikeen pääse, kaikkialle meno on hankalaa kun toinen on ihan älytön tankki. Se että tulee varmasti jotain tauteja, sydän- ja versisuonitaudit, hengitysvaikeuksia, polvet pettää jne. Lapsille älyttömän hyvä roolimalli myös. Mites se jaksaa niiden kanssa touhuta ku sohvalta ei pääse ku jääkaapille asti.. Tää nyt on vaan se pahin ajateltu skenaario (paitsi joku yli 200kg joka ei sängystä edes enää oikein nouse).
Johonkin se rajakin pitää vetää. Keskustele miehen kanssa siitä.
... Tai sitten saatat elää elämäsi miehen kanssa, joka sattuu olemaan ylipainoinen, mutta jonka kanssa elämä ei kuitenkaan tule olemaan mitään tämänkaltaista ponnistelua. Hän saattaa olla ihan keskivertoterve, tai hänen terveytensä voi seilata niin kuin kenellä tahansa muullakin, hän voi herätä laihduttamaan joskus tulevaisuudessa lääkärin ohjaamana, ja hän saattaa olla aivan erinomainen ja osallistuva isä lapsille, ja ylipainostaan huolimatta rakastettava mies. Ja tämä siksi, ettei se mielikuva jää elämään, että olisi kaikkein todennäköisintä, että miehesi kuolee ilman muuta ennenaikaisesti tuhansiin sairauksiin ja on vielä huono roolimalli lapsille. Ei paino kuitenkaan määritä ihan kaikkea elämässä.
Boldasin kohdan jonka jätit hienosti huomioimatta. Eihän tuossa ollut mitään puhetta että se on se ainut vaihtoehto, vaan se pahin mahdollinen.
Minä vuorostani boldasin perustelun sille, miksi minä kirjoitin kommenttini. :) Koska tällä palstalla yleensä juuri nämä pahimmat skenaariot muuttuvat niiksi ainoiksi totuuksiksi, etenkin lihavuuden suhteen.
Jos vaihdettaisiin lihavan miehen paikalle nainen, niin keskustelu etenisi aivain toisella tavalla. Hirvittää ajatellakin.
Jos lihavan miehen tilalle laitettaisiin lihava nainen, keskustelu etenisi aivan toisella tavalla. Järkyttää ajatellakin.
Vierailija kirjoitti:
Eli mies saa joko mielestään syöpötellä itsensä hengiltä tai vaihtoehtoisesti uhkailee erolla tai hengenlähdöllä? On toi jo aika paha ettei mene sinne sokerirasitukseen, ja selvää on että tommoinen mässäily vaan lisää sitä painoa. Yrittää tukkia sun suun ns. "ampumalla kovilla". Nyt sun pitää päättää että missä kulkee raja ja mitä aiot sietää.
Mitä vittua? Se on miehen oma asia miten lihava on. Jos ei naiselle kelpaa, nainen voi etsiä uuden. Vapaa maa.
Miten olet kohdellut miestä kun se reagoi noin? Tulee mieleen ettei savua ilman tulta... moni syö tunteisiinsa, kun suhde on huono.
Vierailija kirjoitti:
Ja draama jatkuu :D
Aikoo hakea avioeroa jos vielä mainitsen asiasta!
Pitikin sohaista ampiaispesää!
Minäkin hakisin jos puoliso ei osaa lopettaa jankuttamista sen jälkeen kun pyydän lopettamaan.
Miksi et itse hae ellei mies kelpaa sellaisena kuin hän on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies saa joko mielestään syöpötellä itsensä hengiltä tai vaihtoehtoisesti uhkailee erolla tai hengenlähdöllä? On toi jo aika paha ettei mene sinne sokerirasitukseen, ja selvää on että tommoinen mässäily vaan lisää sitä painoa. Yrittää tukkia sun suun ns. "ampumalla kovilla". Nyt sun pitää päättää että missä kulkee raja ja mitä aiot sietää.
Mitä vittua? Se on miehen oma asia miten lihava on. Jos ei naiselle kelpaa, nainen voi etsiä uuden. Vapaa maa.
Just, mutta kaikista muista ongelmista sitten pitää kyllästymiseen asti keskustella ja vatvoa!?
Eli sama pätee muuhunkin, jos hakkaa= hyväksy ja alistu tai etsi uusi, pelaa= anna tuhlata perheen rahat tai hae uusi, ryyppää= anna ryypätä tai hae uusi.
Että miten se nyt oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies saa joko mielestään syöpötellä itsensä hengiltä tai vaihtoehtoisesti uhkailee erolla tai hengenlähdöllä? On toi jo aika paha ettei mene sinne sokerirasitukseen, ja selvää on että tommoinen mässäily vaan lisää sitä painoa. Yrittää tukkia sun suun ns. "ampumalla kovilla". Nyt sun pitää päättää että missä kulkee raja ja mitä aiot sietää.
Mitä vittua? Se on miehen oma asia miten lihava on. Jos ei naiselle kelpaa, nainen voi etsiä uuden. Vapaa maa.
Just, mutta kaikista muista ongelmista sitten pitää kyllästymiseen asti keskustella ja vatvoa!?
Eli sama pätee muuhunkin, jos hakkaa= hyväksy ja alistu tai etsi uusi, pelaa= anna tuhlata perheen rahat tai hae uusi, ryyppää= anna ryypätä tai hae uusi.
Että miten se nyt oli?
En tiedä, onko kauhean fiksua verrata ylipainoa väkivaltaisuuteen, vakavaan peliongelmaan tai alkoholiongelmaan.
... Toki asiasta voi keskustella, mutta karkeasti sanottuna ihminen kantaa itse oman painonsa, eikä toinen määräänsä enempää voi asiaan vaikuttaa. Ja joskus edes ihminen itse ei pysty tekemään painonsa suhteen "päätöstä", vaan hän tarvitsee painonpudotukseen paljonkin ulkopuolista apua ja asiantuntijuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies saa joko mielestään syöpötellä itsensä hengiltä tai vaihtoehtoisesti uhkailee erolla tai hengenlähdöllä? On toi jo aika paha ettei mene sinne sokerirasitukseen, ja selvää on että tommoinen mässäily vaan lisää sitä painoa. Yrittää tukkia sun suun ns. "ampumalla kovilla". Nyt sun pitää päättää että missä kulkee raja ja mitä aiot sietää.
Mitä vittua? Se on miehen oma asia miten lihava on. Jos ei naiselle kelpaa, nainen voi etsiä uuden. Vapaa maa.
Just, mutta kaikista muista ongelmista sitten pitää kyllästymiseen asti keskustella ja vatvoa!?
Eli sama pätee muuhunkin, jos hakkaa= hyväksy ja alistu tai etsi uusi, pelaa= anna tuhlata perheen rahat tai hae uusi, ryyppää= anna ryypätä tai hae uusi.
Että miten se nyt oli?
Ei vatvominen auta muihinkaan ongelmiin. Minä en silti kehottaisi alistumaan tai hyväksymään esim. liikaa juomista tai hakkaamista vaan hankkiutumaan eroon suhteesta jossa ne ovat ongelmia.
Kamala sanoa, mutta minä jättäisin, jos mies lihoisi reilusti. Koska reilu lihominen vaikuttaa mielenterveyteen, jaksamiseen, itsetuntoon...en jaksa enkä halua kannatella heikkoitsetuntoista ihmistä, haluan jakaa arkeni aikuisen kanssa, joka ei uhkaile itsemurhalla tms. Enkä voisi katsoa vierestä, kun toinen tuhoaa terveytensä, sama olisi alkoholin, peliriippuvuuden ja muiden kanssa. Pieni pyöreys ei haittaa, mutta runsaaseen lihomiseen vaaditaan yleensä aika pahoja ongelmia elämänhallinnassa (tietyltä osin). Sairaudet asia erikseen. Tosin sairauskaan ei lihota ihmistä tolkuttomiin mittoihin, ylipainoa voi tietty tulla. Kohtuullinen ylipaino ei haittaa. Olen varmaan joidenkin mielestä pinnallinen, vaikka varallisuudella, pituudella eikä naamalla ole merkitystä. Sillä on, miten ihminen kohtelee itseään.
Reilu ylipaino on kyllä verrattavissa riippuvuuksiin. Syömishäiriö on samanlainen sairaus, mitä muutkin riippuvuudet.
... Tai sitten saatat elää elämäsi miehen kanssa, joka sattuu olemaan ylipainoinen, mutta jonka kanssa elämä ei kuitenkaan tule olemaan mitään tämänkaltaista ponnistelua. Hän saattaa olla ihan keskivertoterve, tai hänen terveytensä voi seilata niin kuin kenellä tahansa muullakin, hän voi herätä laihduttamaan joskus tulevaisuudessa lääkärin ohjaamana, ja hän saattaa olla aivan erinomainen ja osallistuva isä lapsille, ja ylipainostaan huolimatta rakastettava mies. Ja tämä siksi, ettei se mielikuva jää elämään, että olisi kaikkein todennäköisintä, että miehesi kuolee ilman muuta ennenaikaisesti tuhansiin sairauksiin ja on vielä huono roolimalli lapsille. Ei paino kuitenkaan määritä ihan kaikkea elämässä.