Aviomies toivottoman ihastunut - toiseen naiseen
Olemme olleet mieheni kanssa naimissa lähes 3 vuotta. Meillä on kaksi pientä lasta, suloiset tyttö ja poika, ja avioliittomme on onnellinen (tai ainakin oli ennen miehen paljastusta...). Meillä on todella avoimet keskustelut aina mieheni kanssa. En keksi mitään syytä, mistä tämä ongelma voisi johtua:
Kaikki alkoi joskus hieman alle vuosi sitten, mutta vasta nyt asia on muodostunut todella vaikeaksi. Mieheni on siis ihastunut erääseen toiseen naiseen. He tunsivat toisensa joskus nuorina (ovat siis kotoisin samalta pikkupaikkakunnalta), mutta eivät ole pitäneet yhteyttä n. viiteentoista vuoteen (mies tällä hetkellä kolmekymppinen) kun tyttö lähti eri paikkakunnalle lukioon. Mies kertoi, etteivät he koskaan seurustelleet, mutta tyttö jätti "pysyvän vaikutuksen".
Ihastus alkoi, kun mies oli nähnyt naisen kaupassa (kyllä, KAUPASSA) viime syksynä. Nainen oli siis tullut täysin sattumalta paikkakunnalle, jossa minä ja mies asumme. He eivät kuulemma olleet puhuneet mitään, mutta heti tuon jälkeen alkoi armoton FB-stalkkaus mieheni puolelta. Hän sai selville, että naisella on nykyään aviomies ja lapsia. Mies siis kertoi tämän kaiken minulle suoraan (suhteessamme ei salailla), ja menin myös itse katsomaan, millainen nainen kyseessä. On korkeasti koulutettu, tekee kiinnostavaa ja hyväpalkkaista työtä, vaikuttaa sivistyneeltä, matkustelee paljon ja on kaikenlisäksi todella kaunis. Siis ihan uskomaton kroppa ja kasvonpiirteet, ja näyttää kuvien mukaan max. 25-vuotiaalta (todellisuudessa mieheni kanssa samanikäinen).
Nykyään mies puhuu naisesta JATKUVASTI. "Elina" sitä, Elina tätä, Elina tekee näin ja Elina on menossa sinne ja sinne. Alkaa rasittamaan. Todella vaikeaksi tämä kaikki muuttui n. viikko sitten, kun kysyin mieheltä (ja pyysin vastaamaan rehellisesti), että jos hän saisi mahdollisuuden tähän naiseen, eroaisiko hän minusta. Mies muuttui todella surullisen näköseksi. Varmaan vartin hiljaisuuden jälkeen vastasi, ettei halua valehdella minulle, ja sanoi että kyllä.
Mitä teen? Olen ihan rikki sisältä. Se tunne, kun saa tietää että oma rakas aviomies ottaisi mielummin jonkun muun... Sitä ei pysty kuvailemaan, miten pahalta se tuntuu.
Kommentit (71)
Oon kerran kokenut tuollaisen vastaavan ihastumisen miltei tuntemattomaan mieheen, sitä kestikin pitkään. Olin parisuhteessa, mutta hyvin yksinäinen ja tyytymätön. Menkää pariterapiaan, syyt järjettömyydelle löytynevät suhteestanne. Ei mies sitä naista oikeasti halua, vaan kyseessä lienee pakokeino, vanne puristaa päätä ukollas. Ei kannata tehdä äkkinäisiä siirtoja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ala puhumaan jostain työpaikan miehestä ihannoivaan tyyliin jokikinen päivä. Kerrot mitä se teki ja varsinkin kuinka hyvin teki "on se vaan niin pätevä ja komeakin..." jne. Alat kulkea viihteellä tyttöporukassa ja tulet kotiin aamuyöllä ja seuraavana päivänä olet haaveilevan oloinen :).
Katotaan kauanko miehen pinna kestää.
Onko nämä kostojutut oikeasti aikuisten ehdotuksia? Mitä ratkaisee satuttaa toista takaisin?
Eihän tuossa ole hirveästi tehtävissä, joko jää odottelemaan että tilanne rauhoittuu, jättää miehen tai hakeutuu pariterapiaan miehen kanssa.
Mikään kostaminen ei vie tapahtunutta kipua pois.
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on, että tunteilleen ei mitään voi. Teoilleen voi. Toistaiseksi ap:n kertoman mukaan ei ole tapahtunut mitään muuta, kun ihastuminen - ja sekin todennäköisesti yksipuolinen. Ei se ole syy rikkoa perhettä! Hakekaa apua parisuhteeseen - pariterapia/parsiuhdekurssi tms. voi auttaa laittamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Ihastuminen on ihana tunne, mutta "netti-ihastuminen" ei ole kovin todellista, se ihminen joka tämä nainen oli 15-vuotta sitten, on aika lailla varmasti muuttunut. Miehelläsi on illuusio jostain - ehkä yksinkertaisesti tuntuu, että arki on värjännyt teidän parisuhteenne harmaaksi, vaikka se hyvä avioliitto onkin. Illuusio on värikäs ja ihana. Ei sillä tarvitse olla mitään tekemistä oikeiden tunteiden kanssa tai todellisuuden kanssa. Ja ymmärrän toki, että haavoittaa ja tuntuu pahalta, mutta miehesi on sentään rehellinen. Se on paljon se.
Tunteilleen ei voi mitään, mutta teoilleen voi. Ap:n mies on valmis myös äärimmäisiin tekoihin rakkautensa vuoksi eli jättämään vaimonsa. Hän pitää ap:ta itsestäänselvyytenä joka sietää huonoa kohtelua ja äärimmäisiä loukkauksia. Itse alkaisin välittömästi etsiä asuntoa ja sanoisin sen heti miehelle. Mies saisi tilaisuuden miettiä mitä oikeasti haluaa. Aika surkea vaihtoehto tietää olevansa se kakkosvaihtoehto, mielestäni kukaan ei ansaitse sellaista kohtaloa ja se on aika onneton lähtökohta parisuhteelle.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala puhumaan jostain työpaikan miehestä ihannoivaan tyyliin jokikinen päivä. Kerrot mitä se teki ja varsinkin kuinka hyvin teki "on se vaan niin pätevä ja komeakin..." jne. Alat kulkea viihteellä tyttöporukassa ja tulet kotiin aamuyöllä ja seuraavana päivänä olet haaveilevan oloinen :).
Katotaan kauanko miehen pinna kestää.
Onko nämä kostojutut oikeasti aikuisten ehdotuksia? Mitä ratkaisee satuttaa toista takaisin?
Eihän tuossa ole hirveästi tehtävissä, joko jää odottelemaan että tilanne rauhoittuu, jättää miehen tai hakeutuu pariterapiaan miehen kanssa.
Mikään kostaminen ei vie tapahtunutta kipua pois.
En ole tuon lainaamasi jutun kirjoittaja, mutta osalla ihmisistä tilanne menee valitettavasti niin että ei osata arvostaa arvokkaita asioita omassa elämässä ennen kuin on vaarassa menettää ne. Ap taitaa olla miehelle lähinnä itsestäänselvyys, ehkä olisi hyvä havahduttaa mies tajuamaan että ap saattaa aivan hyvin lähteä ja jopa löytää uuden puolison joka arvostaa häntä. Kyse ei siis ole kostosta vaan siitä että ihminen joutuu näkemään, mistä on valmis luopumaan ja mihin se ehkä johtaa.
Mulla oli sama tilanne kun mieheni seurasi pakonomaisesti työkaveriaan facessa. Mutta ajattelin että ei hätää koska muija oli varattu että menee ohi koko homma. Noh, vuosi myöhemmin kun ihastus vapautui niin mieheni jätti mut heti siihen paikkaan. Voi kun en olisi tuhlannut sitä vuotta avioliittoon mikä olikin vain minun mielikuvituksessani hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ala puhumaan jostain työpaikan miehestä ihannoivaan tyyliin jokikinen päivä. Kerrot mitä se teki ja varsinkin kuinka hyvin teki "on se vaan niin pätevä ja komeakin..." jne. Alat kulkea viihteellä tyttöporukassa ja tulet kotiin aamuyöllä ja seuraavana päivänä olet haaveilevan oloinen :).
Katotaan kauanko miehen pinna kestää.
Sittenhän apeen mies ajattelee että ap pärjää hyvin kun jättää hänet. Kun kerran apeekin on ihastunut johonkin toiseen.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala puhumaan jostain työpaikan miehestä ihannoivaan tyyliin jokikinen päivä. Kerrot mitä se teki ja varsinkin kuinka hyvin teki "on se vaan niin pätevä ja komeakin..." jne. Alat kulkea viihteellä tyttöporukassa ja tulet kotiin aamuyöllä ja seuraavana päivänä olet haaveilevan oloinen :).
Katotaan kauanko miehen pinna kestää.
Onko nämä kostojutut oikeasti aikuisten ehdotuksia? Mitä ratkaisee satuttaa toista takaisin?
Eihän tuossa ole hirveästi tehtävissä, joko jää odottelemaan että tilanne rauhoittuu, jättää miehen tai hakeutuu pariterapiaan miehen kanssa.
Mikään kostaminen ei vie tapahtunutta kipua pois.En ole tuon lainaamasi jutun kirjoittaja, mutta osalla ihmisistä tilanne menee valitettavasti niin että ei osata arvostaa arvokkaita asioita omassa elämässä ennen kuin on vaarassa menettää ne. Ap taitaa olla miehelle lähinnä itsestäänselvyys, ehkä olisi hyvä havahduttaa mies tajuamaan että ap saattaa aivan hyvin lähteä ja jopa löytää uuden puolison joka arvostaa häntä. Kyse ei siis ole kostosta vaan siitä että ihminen joutuu näkemään, mistä on valmis luopumaan ja mihin se ehkä johtaa.
Juuri näin. Mikään kosto ei ollut mielessä noita ohjeita kirjoitellassani, mutta kun mies ei selvästi välitä paskaakaan vaimonsa tunteista pyyhkiessään ihastustaan tämän naamaan niin joskus voi olla tarpeen ottaa järeämmät aseet käyttöön, edellyttäen tietenkin että haluaa jatkaa liittoa. Jotkut eivät vain tajua ennen kuin kokee saman.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama tilanne kun mieheni seurasi pakonomaisesti työkaveriaan facessa. Mutta ajattelin että ei hätää koska muija oli varattu että menee ohi koko homma. Noh, vuosi myöhemmin kun ihastus vapautui niin mieheni jätti mut heti siihen paikkaan. Voi kun en olisi tuhlannut sitä vuotta avioliittoon mikä olikin vain minun mielikuvituksessani hyvä.
Jättikö miehesi sen naistyökaverinsa takia vai? Ovatko yhä yhdessä?
Olen melkein samassa tilanteessa, mieheni on kuulemma vielä toivottoman rakastunut entiseen tyttöystäväänsä kymmenen vuoden takaa.
Tunteeni ovat alkujärkytyksen jälkeen laimenneet häntä kohtaan, koen että minulle on valehdeltu kaikki nämä yhteiset vuodet. Mies osaltaan luulee olevansa vielä parisuhteessa, itse asun tämän "kämppiksen" kanssa koska en jaksa muuttaa vielä.
Tunnen itseni syvästi loukatuksi ja satutetuksi ja olen tullut siihen tulokseen että kaikki on hänen syytään, ihminen on vastuussa tunteistaan ja niiden kehittämisestä / ylläpitämisestä muita ihmisiä kohtaan. Minun syykseni sitä ei saa tekemälläkään, itse sentään yritin.
Miksi pitää kertoa kaikki? Voihan sitä ihastua ja ajatella mitä vain. Nyt sanot miehelle, eteti enää puhu naisesta. Aika lapsellista muutenki puhua jostakin kaukoihastuksesta koko ajan. Jos nainen on naimisissa, tuskin uhkaa teidän liittoa. Nyt jäitä hattuun molemmille.
Ala puhumaan jostain työpaikan miehestä ihannoivaan tyyliin jokikinen päivä. Kerrot mitä se teki ja varsinkin kuinka hyvin teki "on se vaan niin pätevä ja komeakin..." jne. Alat kulkea viihteellä tyttöporukassa ja tulet kotiin aamuyöllä ja seuraavana päivänä olet haaveilevan oloinen :).
Katotaan kauanko miehen pinna kestää.