Aviomies toivottoman ihastunut - toiseen naiseen
Olemme olleet mieheni kanssa naimissa lähes 3 vuotta. Meillä on kaksi pientä lasta, suloiset tyttö ja poika, ja avioliittomme on onnellinen (tai ainakin oli ennen miehen paljastusta...). Meillä on todella avoimet keskustelut aina mieheni kanssa. En keksi mitään syytä, mistä tämä ongelma voisi johtua:
Kaikki alkoi joskus hieman alle vuosi sitten, mutta vasta nyt asia on muodostunut todella vaikeaksi. Mieheni on siis ihastunut erääseen toiseen naiseen. He tunsivat toisensa joskus nuorina (ovat siis kotoisin samalta pikkupaikkakunnalta), mutta eivät ole pitäneet yhteyttä n. viiteentoista vuoteen (mies tällä hetkellä kolmekymppinen) kun tyttö lähti eri paikkakunnalle lukioon. Mies kertoi, etteivät he koskaan seurustelleet, mutta tyttö jätti "pysyvän vaikutuksen".
Ihastus alkoi, kun mies oli nähnyt naisen kaupassa (kyllä, KAUPASSA) viime syksynä. Nainen oli siis tullut täysin sattumalta paikkakunnalle, jossa minä ja mies asumme. He eivät kuulemma olleet puhuneet mitään, mutta heti tuon jälkeen alkoi armoton FB-stalkkaus mieheni puolelta. Hän sai selville, että naisella on nykyään aviomies ja lapsia. Mies siis kertoi tämän kaiken minulle suoraan (suhteessamme ei salailla), ja menin myös itse katsomaan, millainen nainen kyseessä. On korkeasti koulutettu, tekee kiinnostavaa ja hyväpalkkaista työtä, vaikuttaa sivistyneeltä, matkustelee paljon ja on kaikenlisäksi todella kaunis. Siis ihan uskomaton kroppa ja kasvonpiirteet, ja näyttää kuvien mukaan max. 25-vuotiaalta (todellisuudessa mieheni kanssa samanikäinen).
Nykyään mies puhuu naisesta JATKUVASTI. "Elina" sitä, Elina tätä, Elina tekee näin ja Elina on menossa sinne ja sinne. Alkaa rasittamaan. Todella vaikeaksi tämä kaikki muuttui n. viikko sitten, kun kysyin mieheltä (ja pyysin vastaamaan rehellisesti), että jos hän saisi mahdollisuuden tähän naiseen, eroaisiko hän minusta. Mies muuttui todella surullisen näköseksi. Varmaan vartin hiljaisuuden jälkeen vastasi, ettei halua valehdella minulle, ja sanoi että kyllä.
Mitä teen? Olen ihan rikki sisältä. Se tunne, kun saa tietää että oma rakas aviomies ottaisi mielummin jonkun muun... Sitä ei pysty kuvailemaan, miten pahalta se tuntuu.
Kommentit (71)
Kun te kerran olette tunteistanne avoin pariskunta, niin mitä jos kävisit niitä epävarmoja fiiliksiä rehellisesti läpi miehesi kanssa? Voitte pohdiskella parisuhdeterapiaa, tunteita ja eromahdollisuutta yhdessä.
Pienet ja suuret valkoiset valheet ovat sittenkin elämän suola :D
Ap!!! Puhutko sinä näistä asioista yleensä muina miehinä vai oletko näyttänyt ikinä että puheet loukkaavat sinua? Jos se äijäs jauhaa koko ajan Elina sitä Elina tätä, niin se varmaan luulee että on ok puhua tästä aiheesta. Ja aika paljon se tuntuu elinasta tietävän. Mistä muualta se tietonsa onkii kun facesta? Onko Elina ja miehes nykyään kavereita facessa?
Jännä että miehesi lähtisi "elinan" mukaan. Elina taitaisi olla kauhuissaan kun kuulisi. Kannattaisi sinunkin sanoa miehelle että "Elina tuskin ottaisi sinua. Vähän järkee nyt.
Tilanteesi on kieltämättä vaikea, tunnet varmasti hirveitä pettymyksen tunteita. Onneksi kuitenkaan tilanne ei ole sellainen, että mies on jättämässä sinua oikeasti. Kaikki perustuu miehen mielikuviin ja fantasioihin, hänen kuvittelemaansa naista ei ole oikeasti olemassa. Ihastumisessa ei ole mitään todellista siinä mielessä. Eikä siinä että hän muka tietäisi rehellisesti jättävänsä sinut jonkun takia. Ihan p-puhetta tässä tilanteessa.
Ehkä miehesi potee jonkinlaista kyllästymistä elämään ja arkeen. Silloin mikä tahansa uusi kivanoloinen jännä ihminen tuntuu houkuttelevalta, varsinkin jos kokee himoa, ja antaa ajatuksille vallan liihotella minne sattuu. Ehkä hän on seksuaalisesti turhautunut? Silloin voi olla ajatuksista järki kaukana, mutta vain tilapäisesti.
Voit nyt kokea nöyryytystä, mutta jos tilanne olisi se, että mies olisi oikeasti lähdössä, voisit kokea tämän tilanteen lastenleikiltä, mitä se onkin siihen nähden. Jos siis rakastat miestäsi etkä halua erota. Jos et halua erota, älä rupea leikittelemään ajatuksella sen enempää. Ei ole syytä eroon tässä tilanteessa, mies vain käyttäytyy naurettavalla tavalla, hänellä on joku kriisi. Voisi olla hänellä ihan eri mietteet jos hän oikeasti olisi valitsemassa sinun ja jonkun muun välillä, jos ero olisi todellisuutta mukana lasten kodin rikkominen, lopullisuus ym.
Tuntuisiko paremmalta, jos hän miettisi eroa ilman kolmatta osapuolta? Sehän olisi pahempi. Ainahan siihen liittyy ajatus olemisesta jonkun uuden kanssa, vaikkei ole ketään tavannut. Ja hei, ihan kaikki joskus ajoittain miettivät millaista olisi muun kanssa ja olisiko toinen parempi. Tässä on sama pinnallinen ajatus twistinä sopiva fantasian kohde josta voi kuvitella jotain ja haalia fiiliksiä mitä teininä on ollut, ja himon tunteita mitä ei välttämättä ole kokenut lapsiarjessa pitkään aikaan. Voi jopa elätellä ajatusta josko tämä on kohtalon johdatusta kun jäi vaikutus silloin ja nyt se oli siellä kaupassa jne.. Hän varmaan haluaisi pakoon oman elämänsä tylsyyttä.
Neuvoisin odottamaan. Jutelkaa. Jos on vaikea päästä yli tunnemylläkästä, suosittelen terapeuttia ainakin joksikin aikaa, ihan sinulle itsellesi. Tässä varmasti tulee ilmi se millä pohjalla rakkaus seisoo, kovastihan sen on mainittu kärsivänkin elämän varrella... Ihastuksia tiettävästi tulee ja menee pitkissä parisuhteissa. Tämä on onneksi kirjoituksesi mukaan aika harmiton sellainen, kun ei ole edes kontaktia.
Äh, täällä neuvotaan eroamaan vaikka kaksi suloista lasta ja ihan onnellinen liitto. Mies nyt haihattelee hetken oikusta. Idioottimaista kehottaa eroamaan kun ongelmana on toisen harhaluulo ja hetkittäinen kyllästyminen siihen mikä on käden ulottuvilla. Toki ero saisi varmaan ymmärtämään mitä on menettänyt mutta sen tajuamiseen menee miehellä hetki, vuosi, pari ja kaikki jo muuttuu. Turhaa itkua ja hammasten kiristymistä. Mies vielä keksii, että hän on onnellinen, villi ja vapaa väliaikaisena poikamiehenä, hurvittelee siellä täällä ja tarvii sen etsikkoaikansa ja nainen lapsien kanssa huolehtii ja odottaa miehen päätöstä. Ei näin.
Miehet nyt ovat välillä tällaisia idiootteja. Nyt vastuuta kehiin. Ap järjestää tilanteen, että joutuu olemaan pois kotoa ja lapset miehen hoiviin. Ja jossain kohtaa ohimennen keskustelua, että jollakin tutulla eronneelle parilla on vuoroviikot, se on hyvä systeemi. Ja ap aloittaa harrastuksen, muutama ilta pois kotoa säännöllisesti. Olet helvetin reipas ja hilpeä, et odota kamelianaisena miehen ratkaisua vaan otat ratkaisun omiin pikku kätösiisi. Ja kätösiin geelikynnet. Ja flirttiä perkele kehiin vaikka citymarketissa. Etsit epätoivoisesti hyllystä jotain ja kysyt apua joltain mieheltä. Hymyilet ja pyydät anteeksi jos tönäiset jotain. Miehesi ihmettelee miksi miehet vilkuilevat sinua. No sinä nyt olet sellainen munamagneetti, minkä sinä sille voit. Nyt vähän pelisilmää ja yritystä, kyllä ne ihastukset laimenee kun vieressä tapahtuu ihan konkreettisia muutoksia. Tsemiä.
No sanot sille nähneesi nuoruutesi Matin ja ihmettelet, kuinka onkaan pysynyt komeana.
Voi jestas. Kyllähän noita ihastuksia tulee - ja menee. Olin pari kuukautta sitten tosi pyörälläni erään töistä tutun miehen takia. Nyt soitellaan ja viestitellään työasioista usein. Ja tarkkana olen, ettei mistään muusta. Ihastuminen puoleltani on muuttunut ihmisestä välittämiseksi, toveruudeksi. Miehen tunteista ei mitään tietoa, mitä ovat olleet ja mitä nyt ovat. Ja ei. En ole pahoittanut oman mieheni mieltä sekavilla tunteillani. Mitään muuta väärää en ole tehnyt, vain tuntenut väärällä tavalla. Hetken.
Olet kakkosvaihtoehto. Minulle se ei ikinä riittäisi.
Miehesi omaa sadistisia piirteitä. Suosittelen pariterapiaa tai eroa.
Jos minä olisin tuo "Elina" ja saisin tietää että joku ikivanha puolituttu kouluajoilta on palavasti ihastunut ja olisi valmis jättämään perheensä vuokseni, siis aivan omaa eläämäänsä elävän perheellisen naisen joka ei edes tunne tuota tyyppiä henkilönä lainkaan niin kyllä vähintäänkin tulisi tunne jostain häiriintyneestä stalkkerista jolle ottaisin lähestymiskiellon. Pelottavaa. Siis siltähän tuo vaikuttaa. Mies stalkkaa ja elää pakkomielteessä. Luonu mielessään jonkin profiilin itse täydellisestä kumppanista jollaista ei tosi elämässä ole olemassakaan.
Jos mies tosielämässä tapaisi tämän naisen niin luulisin että voisi tyrmistys olla suuri. Mielikuva kun ei koskaan vastaa todellisuutta. Tämä nainen tuskin on millään tavoin kiinnostunut miehestäsi. Ja tuskin ilahtuu asiasta jos jostain pomppaa joku random mies sotkemaan hänen perheen elämää.
Ihastukset menee ohi ja niitä tulee ja menee kaikilla mutta tämä näyttää jo pakkomielteeltä.
Mies vaikuttaa kypsymättömältä ja teini-ikään jämähtäneeltä. Mies ei tunne naista yhtään sen paremmin kuin vaikka jotain kaukaista julkkista. Haaveilua ja harhoja.
Ei kuulosta miehen jutut terveeltä. Sanoo että tilaisuuden tullen vaihtaisi vaimonsa ja lasten äidin johonkin ihmiseen jota ei edes tunne. Olisi eri asia jos olisivat vaikka samassa työpaikassa tämän Elinan kanssa ja joka päivä tekemisissä. Että mies olisi nyt vaan mennyt rakastumaan toiseen ihmiseen jonka kanssa olisi ollut tiivistii tekemisissä ja oppinut tuntemaan. Mutta kun ei edes tunne!
Mun ja exän suhteen loppunaulat lyötiin, kun se yritti saada mua mustasukkaiseksi ja puhui koko ajan yhdestä työkaveristani. Kerran sitten kysyin että rakastatko häntä ja pienen mietinnän jälkeen vastasi kyllä. Menin ja petin samana iltana ja siitä alkoi alamäki. Myöhemmin sanoi, ettei oikeasti rakastanut vaikka niin sanoi.
Totuushan on, että tunteilleen ei mitään voi. Teoilleen voi. Toistaiseksi ap:n kertoman mukaan ei ole tapahtunut mitään muuta, kun ihastuminen - ja sekin todennäköisesti yksipuolinen. Ei se ole syy rikkoa perhettä! Hakekaa apua parisuhteeseen - pariterapia/parsiuhdekurssi tms. voi auttaa laittamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Ihastuminen on ihana tunne, mutta "netti-ihastuminen" ei ole kovin todellista, se ihminen joka tämä nainen oli 15-vuotta sitten, on aika lailla varmasti muuttunut. Miehelläsi on illuusio jostain - ehkä yksinkertaisesti tuntuu, että arki on värjännyt teidän parisuhteenne harmaaksi, vaikka se hyvä avioliitto onkin. Illuusio on värikäs ja ihana. Ei sillä tarvitse olla mitään tekemistä oikeiden tunteiden kanssa tai todellisuuden kanssa. Ja ymmärrän toki, että haavoittaa ja tuntuu pahalta, mutta miehesi on sentään rehellinen. Se on paljon se.
MITEN te ette tunnista tuon vakkariprovoilijan kirjoitustyyliä?
Joo, tiedän. Palstailen liikaa.
kuka nainen muka aliarvostaisi itseään noin, että jäisi ja olisi SÄÄLISTÄ miehen kakkosvaihtoehto..... ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
kuka nainen muka aliarvostaisi itseään noin, että jäisi ja olisi SÄÄLISTÄ miehen kakkosvaihtoehto..... ei kukaan.
"Otin avioeron koska mies kertoi ihastuneensa tuntemattomaan. Ei tehnyt mitään konkreettista." Juu-u. Ehkä ensin kannattaisi kuitenkin kokeilla terapiaa kuin hankkia eroa. Eri asia jos mies olisi selän takana aloittanut suhteen. Pelkässä parisuhteessa olisikin helppo erota jos toisella vaihtuu tunteiden kohde. Nyt on kuitenkin kaksi pientä lasta joiden takia kannattaa edes yrittää selvittää asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka nainen muka aliarvostaisi itseään noin, että jäisi ja olisi SÄÄLISTÄ miehen kakkosvaihtoehto..... ei kukaan.
"Otin avioeron koska mies kertoi ihastuneensa tuntemattomaan. Ei tehnyt mitään konkreettista." Juu-u. Ehkä ensin kannattaisi kuitenkin kokeilla terapiaa kuin hankkia eroa. Eri asia jos mies olisi selän takana aloittanut suhteen. Pelkässä parisuhteessa olisikin helppo erota jos toisella vaihtuu tunteiden kohde. Nyt on kuitenkin kaksi pientä lasta joiden takia kannattaa edes yrittää selvittää asioita.
höpöhöpö.
tässä tilanteessa tuo nainen on vain säälittävä luuseri, jota mies säälitä panee, koska on niitä lapsia...
Rehellisyys ja avoimuus on tietty hieno juttu parisuhteessa, tarvitseeko sitä AIVAN kaikesta avatua...?
Itse olisin tilanteessasi toivonut, että mies olisi vain pitänyt haaveet haaveina omassa päässään. Näin toimisin itsekin. Kukaan meistä ei ole täysin immuuni ihastuksen tunteille
, mutta pakkoko silti on satuttaa toista noin pahasti?!
tämä.