Arman pohjantähden alla: Oikeus ja kohtuus

Kun sille pikkutytölle valkenee, mitä isänsä teki, sille on jo muodostunut kuva, että se, mitä.tapahtui, oli muiden syytä ja isänsä joutui vaan siitä kärsimään.

Sehän sanoi, että elämäntilanne oli sellainen, että joku siin kumminkin olisi kuollut. Siis miten niin muka. Tuohan syyttää teostaan muiden itselleen aiheuttamaa elmäntilannetta. Aivan pimeetä.

Arman selvästi on mieleltään lähempänä noita vankeja kuin kuolleiden omaisia. Myösnvanki ajattlisi samoin kuin Arman: jos satuttais läheisyä, repisin sen kappaleiksi.

Minä luulin, että tässä jaksossa olisi ollut selkeästi painotus omaisten kärsimyksillä ja sillä, miten paljon pahaa rikollinen saa aikaan kuolleen läheisissä. Mutta näin ei ollutkaan. Lähes koko jakso hyysättiin vankien näkökulmaa. Sekin kohta, jossa tekijä ei miettinyt koskaan tekoaan ja ei koskaan oo asiasta menettäny yöuntaan. Katui varmaan vain siksi, että harmitti se tuomio

No eipä ne lapset hirveesti merkinnyt siinä vaiheessa kun rikoksia tehtailivat,

Lapsien puolesta säälittää että vanhempana on vankilassa istuva elämäntapa vastuuton luuseri. Mutta en ymmärrä näitä itkijämies vankeja. Ei tollasten pitäs lapsia kasvattaakkaan, parempi lapsenkin kannalta että rikolliset pysyy telkien takana.

Jos joku nyt on eri mieltä, niin kysyn että onko rikollinen, esim huumekauppias, väkivaltarikollinen tai seksuaalirikollinen oikea ihminen kasvattamaan lasta? Mielestäni EI.

Ja mitä tulee noihin puheluihin.. ei tartte tosiaankaan olla mitään vapaata soittelua. Kuinkahan moni käyttäisi sellaistakin oikeutta rikollisiin tarkoituksiin, ja taas siinä sitten ne "rakkaat" lapset unohtuisivat.

Vierailija kirjoitti:

Eiks elinkautinen vois oikeesti olla elinkauden pituinen.

No jos veronmaksajat haluaa maksaa sen, niin tuskinpa siihen estettä olisi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko toi vain arvaus että kyseessä olisi vartijan murhannut ja opettajan vammauttanut henkilö? Itsellenikin jäi semmoinen kuva miehen puheesta, että kyse oli tilanteesta (elämäntilanteesta) että jompikumpi osapuolista olisi kuitenkin lopulta kuollut. Jotenkin se mies ei katunut yhtään. Kai se nyt edes väittäisi katuvan jos kyse olisi jostain karkumatkan takia tehdystä taposta/murhasta jne.

Taitaapa olla sama henkilö. Tappoivat toisen vangin kanssa kilju/nappipäissään vanginvartijan lyömällä kirveellä. Puutyökurssin opettajaakin vedettiin kirveellä päähän, joka kuitenkin jäi henkiin, mutta on lopun ikäänsä invalidi. Murhainfossa on näistä juttua.

Joo, mä itseasiassa tunnen etäisesti kyseisen opettajan ja tiedän hänen kohtalonsa ja justiinsa siksi tuntuisi tosi oudolta jos tekijä ei edes katuisi.

Luin tuon linkin, mitä tämän loma-isukki oli tehnyt. Miten tuollainen hirviö voi rakastaa lastaan? Jos se on tappanut jo kerran ihmisen (raa'asti, ei mikään yksi isku sinnepäin) niin kynnys tappaa uudestaan ei ainakaan siitä varmasti nouse..Ei kyllä vaimokkeellakaan ole kaikki muumit kanootissa.

Täällä Pohjantähden alla -sarja alkoi mielenkiintoisesti - nyt ei enää oikein viitsi edes katsoa kun on vaan Armanin itkua paskasakkia kohtaan.

Se on ihan jo järjenkin vastaista, että elinkautistuomion alkumetreillä sallitaan mahdollisuus perhetapaamiseen ja lapsentekoon. Ei täällä siviilissäkään ole kaikilla mahdollisuutta hankkia lapsia. Mahdollisuudella tarkoitan muutakin, kuin muutaman minuutin vaakatangoa.

Eukoille todistus ehkäisystä perhetapaamisiin.

Minuun on täällä av:lla suhtauduttu samoin kuin noihin vankeihin vaikken ole edes tappanut ketään. Toisaalta minusta täällä ei ole nyt kauheesti keskusteltu enää, huomion on vieneet Armanin ohjelmassa esiintyneet vangit, Toivo Puranen ja tällä hetkellä vapautumassa olevat/vapautumista odottavat rankemman luokan rikolliset. Hyvä näin, mutta minun mielestäni myös nuo kyseiset rikolliset ovat ihmisenä yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin. Ihmisen arvo ei riipu hänen teoistaan vaan jokainen ihmisenä syntynyt on arvokas. En minäkään kaikista ihmisistä tykkää, mutta en minä silti halua, että heiltä otettaisiin ihmisoikeudet pois. Jos otettaisiin, niin minä ihmisenä olisin asiasta surullinen. Minusta sitä on sivistynyt ja nykyaikainen ihmisyys, että annetaan jokaiselle ihmiselle arvo ja oikeudet ja kunnioitetaan niitä. Ja että rakastetaan lähimmäistä ja annetaan anteeksi. Se on vaikeaa enkä minä itsekään tässä täydellinen ole, mutta onneksi Jeesus antaa voiman antaa anteeksi. Olen joutunut kärsimään elämässäni siitä, että sairauttani ei ole ymmärretty ja on sotkettu vammasta johtuva haasteellinen käytös tahalliseen ilkeyteen ja pahuuteen. Se, että ei tehdä eroa haasteellisen käytöksen ja tahallisen ilkeyden välillä vaan suhtaudutaan haasteelliseen käytökseen kuin tahalliseen pahuuteenkin, on äärimmäisen kuormittavaa ja tuhoisaa mielenterveydelle ja se aiheuttaa yhä enemmän hoidontarvetta. Kun olin mielenterveyskeskuksen asiakas, siellä saamani hoito pahensi oireitani niin, että jouduin useita kertoja muutaman vuoden sisällä mielisairaalahoitoon. Kun sitten lopetin siellä käynnit ja löysin itselleni yksityisen tahon kautta sairauteeni paremmin perehtyneitä neuropsykiatrisia palveluita, niin silloin vointini tuli paremmaksi, en tarvinnut joutua sairaalaan moneen vuoteen eikä minun käytös niiden vuosien aikana myöskään pahentunut siihen pisteeseen, että joku olisi turvautunut polisin apuun. Erityishuoltopiirissä on tarjolla palveluita, mitkä on juuri sellaisia joista minun kohdalla on hyviä kokemuksia ja jotka minua on auttaneet elämänhallinnassa ja ihmisten kanssa toimeen tulemisessa, mutta niihin pääsy edellyttää kehitysvammadiagnoosia, jota minulla ei ole. Mielestäni olisi perusteltua miettiä sitäkin, että jos on niin, että oireeni ovat merkki harvinaisen vaikeaoireisesta Aspergerista, niin voisiko minun kohdalla tehdä poikkeuksen siinä, että minut jossakin vaiheessa otettaisiin niiden palvelujen piiriin, vaikken olekaan kehitysvammainen? Olen hakenut itselleni tukea eräästä tahosta jonka yksi toimintamuoto on vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttaminen ja jos sieltä joku luonani alkaa käydä niin kokeilen ensin, että riittääkö minulle arjessa, elämänhallinnassa ja käytökseni hillitsemisessä hänen antama tuki. Jos ei riitä tai tilanne pahenee, niin hänen kanssa yhdessä mietitään voisiko tuossa erityishuoltoasiassa tehdä minun kohdalla poikkeuksen, joittenkin kohdalla poikkeus on tehty tai sitten jos se taho mistä minä apua hain voisi toimia maksavana tahona jos saisin sairauteeni perehtynyttä kuntoutusta jahoitoa yksityisen tahon kautta. Minulla kun viimeksi eteni hankala käytös poliisille asti, niin syyttäjä oli onneksi fiksu siinä kun kirjoitti syyttämättäjättämispäätökseen myös sen, että minua on hoidettu mielenterveystoimistossa tavalla, joka ei sovi sairauteni hoitokuvioon. Tässä maakunnassa on se, vika ettei täällä ole palveluita muille kuin kehitysvammaisille, perinteisesti mielisairaille ja fyysisesti vammaisille. Se johtaa sitten siihen, että muilla poikkeavilla, joilla on neuropsykiatrinen sairaus ilman kehitysvammaa, ongelmat karkaavat käsistä ja sitten sitä ollaan kohta poliisinkin kanssa tekemisissä ja kierre jatkuu niin kauan kunnes järjestyy oikeanlaista apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiks elinkautinen vois oikeesti olla elinkauden pituinen.

No jos veronmaksajat haluaa maksaa sen, niin tuskinpa siihen estettä olisi :)

Osa maksamastani verosta menee nyt jo yhden paskasakkiryhmän elättämiseen, mieluummin ne rahat osoittaisin tämän kantasuomalaisen paskasakkiryhmän telkien takana pitämiseen.

Voi jospa vain saisi valita mihin veroni meneekään.

Vierailija kirjoitti:

vierailija22 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on mennyt ehkä vähän puurot ja vellit sekaisin. On totta, että on vangin oma vika, että on rikoksiin syyllistynyt, joten niistä tulee tuomio yhteiskunnalle sovittaa. Näen kuitenkin, että ohjelmalla oli tähän liittyen kaksi äärimmäisen tärkeää pointtia:

1. Lapsi ei ole rikosta tehnyt, eikä rangaistusta ansainnut. Totta kai fiksu isä tai äiti miettisi tätäkin aspektia ennen rikoksiin ryhtymistä ja vankia voi rangaista lapsenkin kautta, mutta lasta ei saisi rangaista jonkun toisen kolttosista. Mitä se sitten käytännössä tarkottaisi? En tiedä.

2. Alussa lyhyesti viitattiin yhteiskuntaan sopeutumiseen ja rikkeettömään elämään jatkossa. On koko yhteiskunnan etu sekä taloudellisesti että mahdollisten tulevien (tulemattomien) uhrien kautta, että rikoksen tehnyt vanki saataisiin kaidalle tielle tuomionsa jälkeen. Ohjelmassa sanottiin, että tutkimus tukee sitä, että pitkät tuomiot eivät ehkäise rikoksen uusimista, vaan asia on itse asiassa pain vastoin. Paljon puhuttiin myös koevapaudesta, missä pitäisi voida opetella uutta elämää esim. 20 kivessä vietetyn vuoden jälkeen. Ehdottomasti kannatan hyviä tukitoimia vapautumisen jälkeen. Jos koevapauskin olisi vaikka 2kk, voisi "sopia" (säätää lain tms.), että 1 kk siitä on tuomion suorittamista ja 1 kk "omaan piikkiin", siis että vanki ei ikäänkuin vapaudu aikaisemmin, jos se jotakuta häiritsisi.

Toisaalta kannattaa muistaa, että pitkän tuomion saa todella vakavasta rikoksesta! Siis sellaisesta teosta, jota normaali ihminen ei tee epähuomiossa vaan teosta, jossa tahallaan ja tarkoituksella aiheutetaan toiselle osapuolelle vakavia vammoja tai jopa kuolema. Tällaiseen pystyvä ihminen ei ole ikinä yhteiskuntakelpoinen, vaikka ei saisi murhasta päivänkään tuomiota. Ehei, hän tekisi sen uudestaan ja tekeekin usein heti, kun pääsee vankilasta pois.

Pitkä tuomio ei ehköise rikoksen uusimista, mutta se pitkä  tuomio annetaankin yhteiskunnan turvallisuuden takia. Kun murhaaja on vankilassa edes 10 vuotta, on  hän samalla 10 vuotta estynyt murhaamasta.

Ei ne vangit hypähdä vankilasta suoraa vapauteen, tuomion pari viimeistä vuotta ollaan usein osana yhteiskuntaa ja silloin tällöin käydään vankilassa. Hengen riistäminen toiselta on hyvin helposti vankilassa lusittu tuomio.

Risen mukaan elinkautisvangeista vain n. 22% palaa vankilaan sieltä vapauduttuaan. Aika iso osa (n. 78%) siis sopeutuu yhteiskuntaan eikä palaa vankilaan. Melko iso luku, sinä kun väität ettei heistä koskaan tule yhteiskuntakelpoisia vaan murhaavat silmät kiiluen heti kun pääsevät vapaaksi. Suurin osa heistä ei kuitenkaan murhaa ketään enää istumansa elinkautisen jälkeen.

Vertailun vuoksi muista vangeista n. 55% uusii rikoksensa ja palaa vankilaan. Tilastojen mukaan siis elinkautisvangilla on melkoisen hyvät mahdollisuudet palata yhteiskuntakelpoiseksi. Toki kaikki eivät sitä tee ja minusta nuo toista kertaa henkirikokseen syyllistyvät pitäiskin passittaa ihan oikeaan elinkautiseen loppuelämäkseen. Olen valmis antamaan yhden mahdollisuuden, mutta jos siihen ei tartu eikä muutu niin toista mahista on enää turha pyydellä. 

Arvaapa kahdesti, miksi ne ei uusi: koska ne elää kohtalaisen vähän aikaa vapautumisen jälkeen.

Ja taas tulee mutua. Kun ei eka väite mene läpi niin keksitään uusi.

Tuli katsottua tämä eilen uusintana ja pakko se on sanoa, että ohjelman taso laskee koko ajan vauhdilla. Armanin itkeminen on suoraan sanottuna vaivaannuttavaa ja herättää jopa kysymyksiä tunnetilan aitoudesta, eikä aihepiirin vangit ongelmineen herättäneet minussa mitään muuta kuin kiukkua. Sama fiilis ja näkemys tuntuu olevan aika monella muullakin, jotka ohjelmaa ovat seuranneet.

Miksi kenenkään pitäisi sääliä niitä lapsia. Minä en sääli ollenkaan. Ennemminkin ärsyttää, että vangit ovat päässeet lisääntymään ja lapsia käytetään säälittelykeinona. Entäs ne uhrien lapset. Kuka niitä säälii. Ei oo telkkarissa ollut säälijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain rikoksestahan vartijantappaja oli jo joutunut vankilaan. Eli tappoiko toistamiseen jo...

Kuntoutus oli silloin vielä kesken. Kuten hän itse sanoi, joltain oli pakko lähteä henki siinä elämäntilanteessa. Minkäs sille voi. Turha kiusata itseä ja miettiä sitä sekuntiakaan.

Tämä oli minun kirjoitatmani. Ja tarkoitettu (ilmeisesti epäonnistuen) sarkasmiksi. Näinhän hän todella sanoi, tilanne oli silloin sellainen että joltakulta olisi jokatapuksessa lähtenyt henki, nyt sattui vartija kokemaan sen kohtalon.

En huomannut katumuksen häivääkään.

Mistä tulee tämä yleinen vankiparkojen sääliminen. Ensin oli kakkosella se rikollisilta, jossa säälittiin vankeja ja uhreja ei kukaan säälinyt. Yksi yksittäinen yritti yksin uhrin näkökulmaa valottaa saamatta vastakaikua.

Jos ongelma on se, että vangeilla pitää olla mahdollisimman hyvä fiilis, että sitten myöhemmin sopeutuvat yhteiskuntaan, niin eikö ennemmin voisi pitää murhaajat telkien takana oikeasti loppuikä. Miksi muka ansaitsevat koskaan vapautua. Turvallisempaa, jos pysyvät vaan vankilassa.

Millaisia sen Valjakkalan lapsista on tullut? Sen Åmselen kolmoismurhaajan?

Jos vangeille annetaan erikoisetuja lasten takia, niin kota alkaa niilä kaikilla olla liuta pikkulapsia. (Jos ei vapaan, niin toisen vangin kanssa.)

"Mä haluun tehä semmosta työtä, että tulee leipä pöytään." No mikähän se olisi? On varmaan niin paljon maksettavaa, ettei ilman sossua tule se leipä pöytään vapautumisen jälkeen. Tunsin tän vanginvartijan perheen, ja ajattelen, että miten helvetissä tuo äijä pääsee lomille ja on päässyt jo niin kauan, että on ala-asteikäinen lapsi???

UP

Ja mitä ihmettä vaimon päässä liikkuu? On mennyt naimisiin ja tehnyt lapsen vankila-aikana. En vaan voi ymmärtää.

Sosiopaateille kyynelkaasuhoito ja lapset pois heti.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tulee tämä yleinen vankiparkojen sääliminen. Ensin oli kakkosella se rikollisilta, jossa säälittiin vankeja ja uhreja ei kukaan säälinyt. Yksi yksittäinen yritti yksin uhrin näkökulmaa valottaa saamatta vastakaikua.

Jos ongelma on se, että vangeilla pitää olla mahdollisimman hyvä fiilis, että sitten myöhemmin sopeutuvat yhteiskuntaan, niin eikö ennemmin voisi pitää murhaajat telkien takana oikeasti loppuikä. Miksi muka ansaitsevat koskaan vapautua. Turvallisempaa, jos pysyvät vaan vankilassa.

Millaisia sen Valjakkalan lapsista on tullut? Sen Åmselen kolmoismurhaajan?

Vaan Suomessa laki ei välttämättä ole sama kuin oikeus. Katsos vangeilta ei voi riistää vapautta loputtomiin eikä kirjaimellisesti.

Vaikka he ovat (jotkut) riistäneet hengen uhreiltaan ja uhrien omaisilta elämän.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä ihmettä vaimon päässä liikkuu? On mennyt naimisiin ja tehnyt lapsen vankila-aikana. En vaan voi ymmärtää.

On tutustunut koko tyyppiin vasta kun tämä oli tuomittu ko rikoksesta. Harva ymmärtää, en lainkaan ihmettele äitinsä joko-tai-ratkaisua.