Lue keskustelun säännöt.
Saako työhaastattelussa kysyä hakijan perheestä?
10.05.2016 |
Siis esim että onko perhettä tai että onko lapsia tms.?
Eikö nuo perheeseen liittyvät kysymykset ole vähän "harmaalla alueella"?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua haittaa pätkäkään että kysellään noita. Viimeksikin sain työpaikan kolmen työelämään äitien palaavien ohi ilmoittamalla olevani vapaaehtoisesti lapseton ja mulla on sterilisaatio tehtynä. Olen alle 30v. ja ne muut hakijat olivat kuitenkin kokeneempia ja yli 40v. :) ja silti sain unelmapaikan.
Miten oot muka saanut sterilisaation alle 30?
Saahan sen kolmannen lapsen jälkeen, vaikka olisi vasta 20v.
Ko. henkilö sanoi olevansa vapaaehtoisesti lapseton, joten hänellä ainakaan ei kolmea lasta voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei siinä ole mitään pahaa jos työnantaja googlaa hakijan. Minä googlaan aina haastattelijat sekä firman avainhenkilöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt n. 30 rekrytointia tai ollut niissä mukana ja hakijoita olen haastatellut useamman sata. Suoraan noiden asioiden kysyminen on kiellettyä, mutta olen itse hoitanut asian kysymällä:
"Kerropa jotain itsestäsi ja elämästäsi noin työn ulkopuolella?"
Jos hakija ei kerro suoraan olevansa sinkku tai etenkään naishakijoiden tapauksessa eivät mainitse mitään perheestään tai tulevista suunnitelmistaan, vaan tähän kysymykseen vastataan jotenkin ylimalkaisesti ja kierrellen, niin tätä olen ainakin itse pitänyt aika selvänä merkkinä. Jos ei voida suoraan sanoa omista suunnitelmista, niin se tarkoittaa yleensä aina sitä, että työpaikka on haussa ja lapsi tulossa heti sen jälkeen kun nimi on paperissa. Nämä hakijat menevät firmassamme mappiin Ö. Tästä myös johtuu, että suurempi osuus palkatuista on miehiä.
Eli syrjit naisia. Ja vieläpä omalla mutu-tuntumallasi keksimilläsi perusteilla. Vaikutat melko huonolta rekrytoijalta. Missä firmassa olet töissä? Sano edes ala.En hakisi teille vaikka tuo lapsiasia ei minua koskekaan.
Ala on tukkukauppa ja maahantuonti. Sinä voit vapaasti olla hakematta meille, sillä hakemuksia tulee yksinkertaisiinkin tehtäviin joskus toistasataa. Ja tuskin hakiessasi tiedät, että mitä sinulta tullaan kysymään ja mitä johtopäätöksiä rekrytoijat vastauksista tekevät. Mututuntumalla tässä joudutaan pitkälti menemään, sillä lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia kysyä suoraan esimerkiksi: "Oletko aikeissa jäädä äitiyslomalle seuraavan kahden vuoden aikana?" tai "Pystytkö takaamaan, että saat tarvittaessa järjestetyksi hoidon sairaille lapsillesi?" Jos asian voisikin hoitaa näin yksinkertaisesti, niin toki tekisimme niin.
Onneksi en ole törmännyt vielä näin ammattitaidottomaan rekrytointiin. Itselläni on osaamista ja kokemusta ja todellakin valitsen sen paikan, jossa myös rekrytoija osaa työnsä ja tietää mitä kysymyksiä saa esittää.
Kyllä hakemuksien määrästä ja haastattelemistani hakijoista päätellen tunku tänne on kova. En muista kuin yhden tapauksen tässä viime vuosilta, kun joku valittu on kieltäytynyt työpaikasta kertoen, että on saanut työtä jo jostain muualta. Kaikki muut ovat oikein innoissaan olleet tulossa töihin. Jos sinulla on niin hieno tilanne, että firmat kilpailevat saadakseen sinut töihin, niin sinulla toki on vapaus valita mieleisesi työpaikka. Jos rekrytointitilaisuus ja työhaastattelun kulku ovat merkittävimpiä kriteerejä sinun työhönhakeutumisellesi, niin aika kummalliseen tärkeysjärjestykseen laitat asiat.
Jos palkkaatte paljon, eikä koskaan ole haastateltavat ehtineet työllistyä, niin tuo kertoo siitä että et ole onnistunut samaan edes haastatteluun niitä tyyppejä joista on kovin kysyntä.
Kun on hyvä työntekijä kierroksessa, niin haukuprosessissa tulee olla aika ripeä että saa haluamansa.
Olin itse omien päätelmieni mukaan kerran varasijalla kaksi ja minäkin kieltäydyin työstä. Ainakin kolme ensimmiästä kieltäytyi haastattelukierrosten aikana.
Meillä palkataan paljon väkeä enimmäkseen ns. suorittavan tason töihin, eli käytännössä pääosin ammattikoulu- tai amk-pohjaista väkeä esimerkiksi varastotohommiin, myyjiksi, ostajiksi tai toimistotöihin. Näissä töissä harvemmin kilpaillaan huippuosaajista muiden firmojen kanssa, vaan on vain tärkeää saada luotettava, ahkera ja osaava työntekijä, joka hoitaa hommansa. Asiantuntijoita tai yliopistokoulutettua väkeä etsitään aika harvoin ja tämä kieltäytyjä oli juurikin hakenut tällaiseen hieman ns. parempaan paikkaan, mutta oli kertomansa mukaan saanut paikan lähempänä kotoaan (asui n. 60 kilometrin päässä). Varsin tasavahvan henkilön saimme kyllä tälle hänen hakemalleen paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt n. 30 rekrytointia tai ollut niissä mukana ja hakijoita olen haastatellut useamman sata. Suoraan noiden asioiden kysyminen on kiellettyä, mutta olen itse hoitanut asian kysymällä:
"Kerropa jotain itsestäsi ja elämästäsi noin työn ulkopuolella?"
Jos hakija ei kerro suoraan olevansa sinkku tai etenkään naishakijoiden tapauksessa eivät mainitse mitään perheestään tai tulevista suunnitelmistaan, vaan tähän kysymykseen vastataan jotenkin ylimalkaisesti ja kierrellen, niin tätä olen ainakin itse pitänyt aika selvänä merkkinä. Jos ei voida suoraan sanoa omista suunnitelmista, niin se tarkoittaa yleensä aina sitä, että työpaikka on haussa ja lapsi tulossa heti sen jälkeen kun nimi on paperissa. Nämä hakijat menevät firmassamme mappiin Ö. Tästä myös johtuu, että suurempi osuus palkatuista on miehiä.
Eli syrjit naisia. Ja vieläpä omalla mutu-tuntumallasi keksimilläsi perusteilla. Vaikutat melko huonolta rekrytoijalta. Missä firmassa olet töissä? Sano edes ala.En hakisi teille vaikka tuo lapsiasia ei minua koskekaan.
Ala on tukkukauppa ja maahantuonti. Sinä voit vapaasti olla hakematta meille, sillä hakemuksia tulee yksinkertaisiinkin tehtäviin joskus toistasataa. Ja tuskin hakiessasi tiedät, että mitä sinulta tullaan kysymään ja mitä johtopäätöksiä rekrytoijat vastauksista tekevät. Mututuntumalla tässä joudutaan pitkälti menemään, sillä lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia kysyä suoraan esimerkiksi: "Oletko aikeissa jäädä äitiyslomalle seuraavan kahden vuoden aikana?" tai "Pystytkö takaamaan, että saat tarvittaessa järjestetyksi hoidon sairaille lapsillesi?" Jos asian voisikin hoitaa näin yksinkertaisesti, niin toki tekisimme niin.
Onneksi en ole törmännyt vielä näin ammattitaidottomaan rekrytointiin. Itselläni on osaamista ja kokemusta ja todellakin valitsen sen paikan, jossa myös rekrytoija osaa työnsä ja tietää mitä kysymyksiä saa esittää.
Kyllä hakemuksien määrästä ja haastattelemistani hakijoista päätellen tunku tänne on kova. En muista kuin yhden tapauksen tässä viime vuosilta, kun joku valittu on kieltäytynyt työpaikasta kertoen, että on saanut työtä jo jostain muualta. Kaikki muut ovat oikein innoissaan olleet tulossa töihin. Jos sinulla on niin hieno tilanne, että firmat kilpailevat saadakseen sinut töihin, niin sinulla toki on vapaus valita mieleisesi työpaikka. Jos rekrytointitilaisuus ja työhaastattelun kulku ovat merkittävimpiä kriteerejä sinun työhönhakeutumisellesi, niin aika kummalliseen tärkeysjärjestykseen laitat asiat.
Kuten ketjussa on jo aiemminkin todettu, rekryprosessi kertoo jo jotain työpaikasta ja siitä miten siellä asiat sujuvat ja millainen on asenneilmapiiri - tai asennevamma.
Meillä on oikein hyvä työilmapiiri ja ainakin omasta mielestäni oikein hyvä ja asiansa osaava henkilökunta. Se, että työhaastattelussa pyritään saamaan hakijoiden perhesuunnitelmat esille ei kerro työilmapiiristä tai asennevammaisesta työyhteisöstä millään tavalla, vaan kyse on suoraan sanottuna vain rahasta. Tosiasia on se, että raskaaksi tuleva ja tämän jälkeen pieniä lapsia hoitava työntekijä tulee etenkin vakituisessa työsuhteessa erittäin kalliiksi yritykselle.
Siksi tästä kannattaakin valehdella ja tämän tietää myös työnhakija. Eli miksi kysyä jotain, josta tietää varmasti, että työnhakija saattaa huijata?
Ainahan työnhakija voi valehdella koulutuksestaan ja iästään lähtien vaikka mitä, eikä sille mitään mahda. Tuollaisia lastentekohaaveita kun on aika vaikea todistaakaan mitenkään. Tietysti jos työntekijän nimellä löytyy esim. Instagram- tai Facebook-tili täynnä perhevalokuvia ja hakija kertoo haastattelussa, ettei ole lainkaan kiinnostunut lapsista, niin se on tietysti eri asia. Aika hyvin nuo vedättäjät sieltä on oppinut poimimaan ihan muutenkin. Sen näkee aika pitkälti ihmisen yleisestä olemuksesta ja puhetavasta, että tarkoittaako hän sitä mitä puhuu vai kertooko jotain sepitettyä tarinaa.
Paitsi että laki kieltää myös tuon työntekijän googlaamisen ja muun taustojen selvittämisen ilman lupaa. Tottakai tätäkin lakia työnantajat nykyään rikkovat jatkuvasti eivätkä edes salaile sitä.
Tiedän varsin hyvin, että laki sen kieltää, mutta kyseessä on käytännössä kuollut kirjain, sillä kaikki tekevät google-haun kielloista huolimatta, sillä käytännössä sitä ei pysty henkilö itse, eikä kukaan muukaan valvomaan. Mitään haun yhteydessä esiintulleita asioita ei toki saa nostaa haastattelussa esille, vaan ne pidetään ihan omana tietona siinä vaiheessa. Työntekijästä oikeastaan kaikkein fiksuimman kuvan antaa omasta mielestäni se, että tilejä on somessa olemassa, mutta asetukset on määritelty mahdollisimman yksityisiksi.
Itselleni on kyllä ihan suoraan kysytty asioista, jotka ovat tulleet esille firman tekemän Google -haun perusteella :-) Koska eivät kuitenkaan olleet mitään negatiivista, niin eihän siinä mitään, koska toki osaan hallita some -presenssiäni tietäen että tottakai kaikki googlaavat. Huvitti vain, kun rekrytoiva esimies kertoi tästä Google -hausta ihan pokkana :-)
Tuo on kyllä tuon rekrytoivan firman puolelta aika räikeä moka. Meillä ei haastattelussa kävisi noin koskaan. Kysymyksiä saatetaan aavistuksen räätälöidä sen mukaan, jos haastateltavasta löytyy jotain erikoista (voi olla myös positiivisessa mielessä), mutta tämä tehdään mahdollisimman hienovaraisesti ja siten, ettei tuo googlettaminen tai profiilien selailu käy haastattelussa ilmi. Esimerkiksi jos haastateltavalla on paljon kuvia Facebookissa jostain matkoilta, niin haastattelussa saatetaan kysyä esimerkiksi, että "pidätkö itseäsi kansainvälisesti suuntautuneena?" tai "oletko matkustellut paljon?", mutta ei kysytä että millaista oli Alanyassa 2013.
No mutta tuo onkin hieman eri asia. Olisihan naiivia olettaa, ettei yritettäisi maksimoida tiedonhankintaa. Mutta selvästi teillä tunnetaan lait, ja myös sen verran kunnioitetaan niitä, että salataan niiden kiertäminen ja rikkominen. Eli ainakin ollaan ammattimaisia tässä.
Vaikka tuo ei nyt kauhean kunnioitettavaa olekaan, on se realistista. Eikä mielestäni anna haastateltavalle samalla tavalla negatiivista kuvaa kuin rekrytoija, joka täysin avoimesti ilman mitään häpeää tai salailunyritystä paljastaa rikkoneensa ja rikkovansa kaikkia mahdollisia lakeja. Sillä tässä jälkimmäisessä tapauksessa juuri välinpitämättömyys, ettei edes tajuta tai välitetä salailla rikkomuksia, on se red flag yrityskulttuurista.
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni mukaan juuri yksityisellä noita perheasioita kysellään koska jos työntekijä jää äitiyslomalle tms se tulee kalliiksi. Minulta on myös kysytty jäänkö hoitamaan sairasta lasta itse vai onko meillä joku hoitaja tällaisia tapauksia varten. Mitä se työnantajalle kuuluu? Eikä varmasti kysytty tuota miespuoliselta hakijalta.
Kunnallisella puolella ei ole kyselty. Ei perheestä eikä lastenhoidosta, vain työhön liittyvistä asioista.
No tottakai työnantajaa kiinnostaa, että kuinka paljon sinä todennäköisesti olet poissa töistä.
Sääntöjen mukaan ei saa kysyä ja se saattaa olla yksi syy, miksi nuoret naiset ovat huonommassa asemassa työmarkkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hienoja rekrytoijia ketju täynnä! Hävetkää edes. Miettikääpä omalle kohdalle kun olisitte ollut useissa työhaastatteluissa, pärjännyt hyvin mutta kukaan ei palkkaa koska olette nainen parisuhteessa ja hedelmällisessä iässä.
Toivon syvästi että yritykset joissa työskentelette menisivät konkurssiin ja kusipäisyytenne huomattaisiin ettekä koskaan saisi töitä.
Onhan se julmaa ja väärin, mutta ajattele sitä työnantajan näkökulmasta. He palkkaavat nuoren naisen töihin, joka sitten 9kk vakisopimuksen allekirjoituksen jälkeen jää kotiin lapsen kanssa, ja sopivasti lisääntymällä on kotona esimerkiksi 9 vuotta. Tämä henkilö ilmoittaa pätkissä hoitojaksojen pitenemisestä, joten yritys ei pysty palkkaamaan ketään vakituiseksi tilalle, vaan mennään sijaisilla. Ja koko ajan tälle äidelle on oltava työpaikka valmiina, jos hän tulee takaisin.
Tuo vie aikaa ja resursseja, joten nuoret lisääntymisiässä olevat naiset ovat huonommassa asemassa työnhaussa. Valitettavaa, mutta totta.
Kuinka naiveja nämä ihmiset täällä ovat, kun moni on aivan raivona siitä, jos työnantajat tietoisesti välttelevät 20-40 -vuotiaita naisia juuri tuon vauva-asian takia.
Lukekaapa tämä: http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2009/09/11/vauva-maksaa-tyonan…
Siinä on aika hyvin selitetty ne syyt, miksi etenkin pienemmässä firmassa tällainen lisääntyvä nainen saattaa olla suorastaan katastrofi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole tarvinnut kysellä, koska hakijat kertovat ihan oma-aloitteisestikin ja melko suurella osalla on sekä siviilisääty että lasten syntymävuodet CV:ssäkin.
Ihmeellistä sönkötystä koko ketju täynnä, kun LAIN MUKAAN työhaastattelussa ei saa kysyä perheestä. Miten tämä ei mene kaaliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä sönkötystä koko ketju täynnä, kun LAIN MUKAAN työhaastattelussa ei saa kysyä perheestä. Miten tämä ei mene kaaliin?
Eiköhän se ole selvä asia, mutta nuorten naisten ei kannata ihmetellä miksei työpaikkoja löydy.
Mieheltäni, joka sittemmin samaisessa haastattelussa työllistyi aika ison ja tunnetun firman sisälle esimiestehtäviin, kysyttiin haastattelun lopuksi ihan suoraan että onko hän mikä on aviollinen status. Hän oli vastannut että "tyttöystävä", johon pyydettiin tarkennuksia että asutteko yhdessä ja mitä nainen tekee. Kaikella tällähän selvästi haettiin sitä, että onko mies monistautumassa lähiaikoina, jos saman katon alla majailee nainen, jonka lisääntymishalukkuutta voi jossain määrin mitoittaa urasuuntauksen perusteella.
Kyllä tuo perhetilanne miehiinkin vaikuttaa ja sitä kysellään varsinkin vaativampiin tehtäviin hakiessa. Tuntui kuulemma jotenkin vaivaannuttavalta ja väkinäiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä sönkötystä koko ketju täynnä, kun LAIN MUKAAN työhaastattelussa ei saa kysyä perheestä. Miten tämä ei mene kaaliin?
Siksi se tulee tehdä jotenkin kautta rantain siten, että saadaan haastateltava jotenkin ohimennen kertomaan sivulauseessa jotain, mistä asia voidaan päätellä. Suoraan perheestä ei saa kysyä, mutta haastateltavan voi itse johdatella ottamaan asian esille.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt n. 30 rekrytointia tai ollut niissä mukana ja hakijoita olen haastatellut useamman sata. Suoraan noiden asioiden kysyminen on kiellettyä, mutta olen itse hoitanut asian kysymällä:
"Kerropa jotain itsestäsi ja elämästäsi noin työn ulkopuolella?"
Jos hakija ei kerro suoraan olevansa sinkku tai etenkään naishakijoiden tapauksessa eivät mainitse mitään perheestään tai tulevista suunnitelmistaan, vaan tähän kysymykseen vastataan jotenkin ylimalkaisesti ja kierrellen, niin tätä olen ainakin itse pitänyt aika selvänä merkkinä. Jos ei voida suoraan sanoa omista suunnitelmista, niin se tarkoittaa yleensä aina sitä, että työpaikka on haussa ja lapsi tulossa heti sen jälkeen kun nimi on paperissa. Nämä hakijat menevät firmassamme mappiin Ö. Tästä myös johtuu, että suurempi osuus palkatuista on miehiä.
Onhan se kumma kun miehiltä ei mosiia kysytä. Mistä sitä tietää vaikka ovat alkamassa isyyslomalle heti kun töihin pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt n. 30 rekrytointia tai ollut niissä mukana ja hakijoita olen haastatellut useamman sata. Suoraan noiden asioiden kysyminen on kiellettyä, mutta olen itse hoitanut asian kysymällä:
"Kerropa jotain itsestäsi ja elämästäsi noin työn ulkopuolella?"
Jos hakija ei kerro suoraan olevansa sinkku tai etenkään naishakijoiden tapauksessa eivät mainitse mitään perheestään tai tulevista suunnitelmistaan, vaan tähän kysymykseen vastataan jotenkin ylimalkaisesti ja kierrellen, niin tätä olen ainakin itse pitänyt aika selvänä merkkinä. Jos ei voida suoraan sanoa omista suunnitelmista, niin se tarkoittaa yleensä aina sitä, että työpaikka on haussa ja lapsi tulossa heti sen jälkeen kun nimi on paperissa. Nämä hakijat menevät firmassamme mappiin Ö. Tästä myös johtuu, että suurempi osuus palkatuista on miehiä.
Onhan se kumma kun miehiltä ei mosiia kysytä. Mistä sitä tietää vaikka ovat alkamassa isyyslomalle heti kun töihin pääsee.
Kyllä heiltäkin kysytään, mutta asiassa ei olla meillä niin tarkkoja, sillä miesten lomat ovat usein paljon äitejä lyhyempiä ja edelleen tuntuu olevan tyypillisempää, että sairasta lasta jää hoitamaan äiti kuin isä. Keskimäärin miehillä on ollut meillä äitiyslomat ja hoitovapaat pois laskettunakin vähemmän poissaoloja kuin naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoja rekrytoijia ketju täynnä! Hävetkää edes. Miettikääpä omalle kohdalle kun olisitte ollut useissa työhaastatteluissa, pärjännyt hyvin mutta kukaan ei palkkaa koska olette nainen parisuhteessa ja hedelmällisessä iässä.
Toivon syvästi että yritykset joissa työskentelette menisivät konkurssiin ja kusipäisyytenne huomattaisiin ettekä koskaan saisi töitä.
Jos itse olisit yrittäjä, niin palkkaisitko hedelmällisessä iässä olevan naisen, mikäli olisi riski siitä, että hän jää muutaman kuukauden kuluttua pois töistä äitiyslomalle ja jättää hänet palkanneelle firmalle vain sadantonnin laskun?
Jos se nainen on alle kolmekyppinen, hän voi olla samassa työpaikassa töissä 40 vuotta. Eiköhän siinä ehdi moneen kertaan paikata tekemänsä vahingon firmalle.
Kannattaako sitten palkata kunnianhimoinen nuori mies, joka käyttää työpaikkaa astinlautana parempaan? On töissä pari kolme vuotta ja etsii koko ajan uutta työtä. Se siitä sitoutumisesta.
Mitä se kertoo hakijasta, jos kertoo suoraan olevansa vela? Saako siitäkin huonon asian? Näin työhaastattelua odottavana velana olen vain pohtinut...
Multahan on useammassakin työhaastattelussa kysytty, mitä ajattelen abortista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni mukaan juuri yksityisellä noita perheasioita kysellään koska jos työntekijä jää äitiyslomalle tms se tulee kalliiksi. Minulta on myös kysytty jäänkö hoitamaan sairasta lasta itse vai onko meillä joku hoitaja tällaisia tapauksia varten. Mitä se työnantajalle kuuluu? Eikä varmasti kysytty tuota miespuoliselta hakijalta.
Kunnallisella puolella ei ole kyselty. Ei perheestä eikä lastenhoidosta, vain työhön liittyvistä asioista.
Aina sanotaan että tulee kalliiksi jos työntekijä jää äitiyslomalle. Kuitenkin siltä ajalta kun työnantaja maksaa palkkaa, saa työnantaja kelan korvaukset itselleen ja sitten ne siirtyvät työntekijälle kun palkanmaksu loppuu.
Samoin kun työntekijä sairastaa saa työnantaja kelan korvaukset niin kauan kun maksaa palkkaa. Turha uskotella että kokonaan joutuu maksamaan ' tyhjästä '. Nykyään näkee kelan sivuilta kuinka paljon päivärahojasi on maksettu työnantajalle.
Toki se vähän pienentää työnantajan kuluja se Kelan korvaus, mutta maksettavaa jää silti noin puolet palkasta sivukuluineen. Lisäksi kela ei korvaa heti ensimmäisiä sairauspäiviä.
Eli voi se tyhjästä maksaminen silti kalliiksi tulla, etenkin pienelle yritykselle.
Minulle tulee erittäin huono mielikuva yrityksestä, jossa tuota udeltaisiin noin suoraan. Lisäksi ihmettelisin luulisiko rekrytoiva ihminen etten tuntisi lainsäädäntöä.
Tuo on kyllä tuon rekrytoivan firman puolelta aika räikeä moka. Meillä ei haastattelussa kävisi noin koskaan. Kysymyksiä saatetaan aavistuksen räätälöidä sen mukaan, jos haastateltavasta löytyy jotain erikoista (voi olla myös positiivisessa mielessä), mutta tämä tehdään mahdollisimman hienovaraisesti ja siten, ettei tuo googlettaminen tai profiilien selailu käy haastattelussa ilmi. Esimerkiksi jos haastateltavalla on paljon kuvia Facebookissa jostain matkoilta, niin haastattelussa saatetaan kysyä esimerkiksi, että "pidätkö itseäsi kansainvälisesti suuntautuneena?" tai "oletko matkustellut paljon?", mutta ei kysytä että millaista oli Alanyassa 2013.