Mitkä ulkomaalaiset etunimet ei mielestäsi toimi suomalaisella/Suomessa?

Cari. Yksi Cari Johannes tulee mieleen, ei sovi suomalaiselle.

Mieluummin mikä tahansa kansainvälinen nimi kuin joku Helmi tai Toivo, jos ajattelee että lapsi käy joskus Suomen rajojen ulkopuolella.

No esimerkiksi Jesse.

Ahmed

Suomenkielisessä ympäristössä hankalia:

Pelle

Pascal

Kamala

Elin

Muna

Raha

Raivo

Aivo

Aasialaiset nimet joissa ei ole aakkosia.

(Sukunimeltään) Suomalaisen tulisi miettiä tätä HIeMAN! Ei sille isoa painoarvoa kannata nimiasiassa antaa, mutta vähän. Ettei nimetä lasta Kamalaksi. Mutta Suomessa... En kannata sitä että maahanmuuttajat ja maassa vierailijat joutuisivat vaihtamaan nimensä. Ja jos se maahanmuuttaja haluaa lapselleen antaa kulttuurissaan tai suvussaan kulkevan nimen niin ei siihenkään ole kenelläkään sanomista.

Onhan ulkosuomalaisillakin monissa paikkaa suomalaiset nimet, jopa ääkkösellisiä sellaisia.

Janus

Marina, Polina, Oksana

Richard, Isabel, Edvin, Leonard... Nämä nyt tuli mieleen kun tämän nimisiä tiedän. Monet konsonanttiin (ei kaikki!) loppuvat ovat suomenkielellä hankalia. Esim Isabel on todella kaunis nimi, mutta lausumisen kannalta olisi järkevämpää laittaa Isabella. Isabel on aina IsaPELLI. "Tämä ok Isabellin koti, anna se Isabellille" jne. Ja pelli nyt on pelti... Ei hyvä. Mutta jokainen nimetköön muksunsa miten tykkää :)

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin mikä tahansa kansainvälinen nimi kuin joku Helmi tai Toivo,

Tässä kansainvälisesti tupla-topi; Topi on usein Toivon lempinimi. :)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Andimba_Toivo_ya_Toivo

Kun näkökulmaa hieman laajentaa, niin huomaa että suomalainen sukunimi on se erikoinen ja eksoottinen. Liian hyvä noille koko maailman standardi-WT-nimille. Jotta sukunimi pääsee sille kuuluvaan kunniaan, se tarvitsee eteensä rehdin suomalaisen etunimen.

Rivo

Jacqueline Möttönen

Estelle Möttönen

Lisette Möttönen

Suomi on itse asiassa todella monen mielestä harvinaisuudessaan kaunis ja kauniin kuuloinen kieli. Ajattelepa sanaa "helmi". Kuvittele, että olet ulkomaalainen joka ei tunne sanan merkitystä ja mieti miltä se kuulostaa ihan vain äänteen tasolla: se on pehmeä, henkäyksenomainen sana. Todella naisellinen itse asiassa. Ja sitten mieti sen merkitystä: helmet ovat kauniita ja arvokkaita. Englannissakin on käytössä nimi "Pearl" joten sitä pidetään kauniina naisen nimenä muissakin kulttuureissa. Jos se on sun mielestäsi mummonimi, kannattaa muistaa että Helmi ei sitä ulkomaalaiselle ole. Se on eksoottinen ja harvinainen. (Toisaalta esimerkiksi "Ruusu"  - olkoon vaikka kuinka merkitykseltään kaunis ja tuoksuisa - on aika ruman kuuloinen sanana. Joten jos haluaa tehdä vaikutuksen "kansainvälisesti", voi olla viisasta miettiä miltä nimi kuulostaa silloin, kun sen merkitystä ei tunne.)

Parempi siis suomalaisena ulkomailla on käyttää jotain kotoperäistä nimeä, kun kuvitella että nykypäivänä pitää hioa oma identiteettinsä ja merkit kansallisuudestaan kokonaan pois käydäkseen "kansainvälisestä".

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin mikä tahansa kansainvälinen nimi kuin joku Helmi tai Toivo, jos ajattelee että lapsi käy joskus Suomen rajojen ulkopuolella.

OT, mutta Helmi kävisi esim. täällä USAssa ihan hienosti. Toivokin pienen totuttelun kanssa. Ritva ja Tuire on ehkä hankalimpia, joihin olen törmännyt, mutta niilläkin pärjää. 

Meillä on toisen lapsen nimi tyyliä Eva, eli toisessa maassa pitää aina muistaa sanoa, että with an e. Loppujen lopuksi aika pieni ongelma, mutta sukunimi on myös tyyliä Thorn eli aina pitää muistaa sanoa, että without the e, miehen nimi tyyliä Jaxon, eli oikeastaan kaikkien perheessä tarvitsee tavata jotain... Sitä ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, koska erilaiset kirjoitusasut ovat aika yleisiä täällä. 

Pointti tässä väsyneessä sepustuksessa nyt kuitenkin oli se, että toivottavasti ihmiset suosisivat rohkeasti suomalaisia ja suomalaistyyppisiä nimiä. Ääkkösistä saattaa olla hiukan ongelmaa, mutta esim. Hjördis mukautuu aika nopeasti Hjordikseksi. Maailmalla erikoinen nimi saattaa olla hyväkin juttu, ei sitä suomalaisuutta kannata turhaan pelätä.

Monet turkkilaiset nimet olis kyllä hankalia monesta syystä. Niistä ei tiedä miten ne pitäisi lausua kun ne näkee kirjoitettuna, eikä osaa kirjoittaa jos ne kuulee oikein lausurtuna. Lisäksi monista ei arvaa heti. onko tytön tai pojan nimi. Muutamia esimerkkejä: Özlem, Öykü, Yigit, Cagla

Gwyneth Pakarainen

Unkarilainen tytön nimi Dorka. Ilmeisesti ihan yleinen vielä siellä.